Julkaistu 09.03.2020

Oppilaitosten ja yritysten yhteistyöstä potkua kiertotalouteen

Siirtymisessä kiertotalouteen tarvitaan kaikkia. Kun pohditte yrityksessä uusia kiertotalouden liiketoimintamalleja, oppilaitokset ovat erinomainen kumppani tukemaan muutosta; kokeile vaikka!
Kirjoittaja
vastuullisen liiketoiminnan yliopettaja, Haaga-Helia
KTT Minna-Maari Harmaala on vastuullisen liiketoiminnan sekä ympäristöjohtamisen rautainen asiantuntija. Hän toimii tällä hetkellä Haaga-Heliassa vastuullisen liiketoiminnan yliopettaja ja taustalla hänellä on yli kymmenen vuoden käytännön konsultointikokemus haastavista kansainvälisistä yritysvastuuseen liittyvistä projekteista. Minna-Maari toteuttaa hankkeita ja räätälöityjä koulutuksia, jotka liittyvät yritysvastuuseen, jakamistalouteen, kiertotalouteen, sekä liiketoimintamalleihin. Hän on myös esiintyjä, työpajafasilitaattori sekä projektiasiantuntija.

Sitra on selvittänyt, että kiertotalous ja materiaalien kierron tehostaminen tarjoavat Suomelle vuoteen 2030 mennessä 1,5–2,5 miljardin euron vuotuisen kasvupotentiaalin. Kiertotaloudesta on tullut osa arkea kierrätyksen ja kirpputorien kautta, mutta moni yritys pohtii vielä omaa, kannattavaa kiertotalouden toimintamalliaan.

Kiertotalous vaatii toimiakseen laaja-alaista yhteistyötä eri toimijoiden välillä, mikä on monelle yritykselle uusi tapa toimia. Siirtymää kiertotalouteen voi helpottaa ja vauhdittaa puolueeton välitaho, joka huomioi eri osapuolten näkökulmat. Oppilaitokset, kuten yliopistot ja ammattikorkeakoulut ja niiden kiertotalouskurssit, voivat toimia yhteistyökumppanina, kun yritys etsii omaa kiertotalousratkaisuaan.

Kiertotalouden liiketoimintamallit voivat tarkoittaa esimerkiksi kierrätettyjen raaka-aineiden käyttöä, tuotteiden käyttöiän pidentämistä vaikkapa kattavilla huoltopalveluilla, tuotteiden korvaamista palveluilla tai tuotteiden materiaalien käytön minimoimista.

Miten esimerkiksi vaatekauppa voisi jatkossa varmistaa, että vaatteissa käytetyt tekstiilit on valmistettu tekstiilijätteestä tai uusiutuvista luonnonvaroista ja että vaatteet kestävät käyttöä pitkään ja ovat kierrätettäviä?

Kiertotalouden mahdollisuuksien löytäminen edellyttää usein sellaisten yrityksen arvoketjun osien tarkastelua, jotka eivät välttämättä ole osa yrityksen ydinliiketoimintaa. Voidaan esimerkiksi puhua sivuvirtojen hyödyntämisestä, vaihtoehtoisista raaka-aineista, korjauspalveluista tai vaikkapa vuokraamisesta. Ydinosaamisen ja tekemiseen keskityttäessä ei yrityksillä ole usein arjen kiireessä resursseja pohtia kiertotalouden mahdollisuuksia.

Pilotoimme kolmen ammattikorkeakoulun, Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian, yhteistyönä ja Sitran rahoittamana kiertotalouden opintokokonaisuutta. Yhtenä osana kokonaisuutta opiskelijat rakensivat projektityönä kohdeyrityksen palvelukonseptia noudattaen kiertotalouden periaatteita. Mietimme esimerkiksi, miten saisimme ruokajätettä vähennettyä tehostamalla kauppojen ylijäämäruoan hyödyntämistä tai miten kaupalle otetaan käyttöön pantilliset kauppakassit.

Opiskelijat perehtyivät ahkerasti ja perinpohjaisesti asiakkaiden erilaisiin näkökulmiin ja samalla tutustuivat palvelumuotoilun ja liiketoimintamallimuotoilun työkaluihin käytännön tasolla. Palvelumuotoilu tarkoittaa palvelujen innovointia, kehittämistä ja suunnittelua muotoilun menetelmin. Se tuo asiakkaan tarpeet ja ongelmat ratkaisun rakentamisen keskiöön niin, että rakennettava palvelukokemus täyttää sekä käyttäjien tarpeet että yrityksen liiketoiminnalliset tavoitteet.

Miten yritykset ja oppilaat hyötyivät yhteistyöstä?

Yritysten ja oppilaitosten hyvä yhteistyö on palkitsevaa molemmille osapuolille. Yritykset saivat uusia näkökulmia, roppakaupalla lisää asiakasymmärrystä sekä erilaisia, kiertotalouden mukaisia palvelukonsepteja, jotka oli testattu asiakkaalla. Yritykset kiittelivät erityisesti asiakasymmärryksen määrää ja laatua sekä tuoreita, kaavoihin kangistumattomia, käytännönläheisiä ja toteuttamiskelpoisia ideoita.

Opiskelijat puolestaan ymmärsivät kiertotalouden merkityksen yrityksen liiketoiminnassa ja palvelukonseptien kehittämisessä sekä sen, miten palveluja voidaan kehittää luonnonvaroja säästäen ja ketterästi.

Kiertotalouden opetus on erinomainen tapa lisätä yhteistyötä oppilaitosten ja yritysten välillä. Oppilaitokset keskittyvät toiminnassaan alueellisten toimintamallien ja toimialan kokonaisuuden ymmärtämiseen. Näin ne pystyvät laaja-alaisesti tarkastelemaan erilaisten yritysten tarpeita ja tunnistamaan sieltä kiertotalouden mahdollisuuksia.

Opiskelijoiden on myös mahdollista kurssien ja opintojen puitteissa aktiivisesti osallistua palvelumuotoilun eri vaiheisiin ja tarjota uusia näkökulmia yritysten tarpeisiin. Kiertotalouden mahdollisuuksien löytäminen vaatii kokonaiskuvan hahmottamista siitä materiaalikierrosta, johon yritys toiminnallaan liittyy. Se onnistuu ulkopuolisen oppilaitoksen roolissa luontevasti.

Sitra käynnisti kiertotalousopetuksen kehittämisen yli 50 oppilaitoksessa, koulutusorganisaatiossa ja yrityksessä vuonna 2017. Opetus- ja kulttuuriministeriö jatkaa tätä työtä ja kiertotalouden opetusta kehitetäänkin tällä hetkellä harppauksin, muun muassa 18:ssa kotimaisessa ammattikorkeakoulussa. Koskaan ei ole siis ollut parempaa hetkeä hypätä rohkeasti kokeiluun mukaan ja tarjota omaa yritystä tarkastelukohteeksi.

Vastaavanlaisia kokeiluja tarvitaan vielä paljon lisää, jotta yritysten luonnonvarojen kohtuullinen käyttö juurtuisi normaaliksi toiminnaksi. Rohkeasti mukaan vaan!

Mistä on kyse?