Kommentti
Arvioitu lukuaika 3 min

Nyt jos koskaan tarvitaan järeä panostus energiansäästöön

Energiamarkkinat ovat sekaisin Venäjän hyökkäyssodan takia. Hintojen nousu kurittaa kuluttajan kukkaroa. Nyt on korkea aika panostaa energiansäästöön tosissaan, kirjoittavat johtaja Mari Pantsar ja projektijohtaja Outi Haanperä Sitrasta.

Kirjoittajat

Mari Pantsar

Johtaja, Kestävyysratkaisut, Sitra

Outi Haanperä

Projektijohtaja, Ilmasto- ja luontoratkaisut, Sitra

Julkaistu

Euroopan komissio julkisti keskiviikkona laajan paketin, jonka avulla unioni haluaa eroon Venäjän fossiilisesta energiasta. REPowerEU-nimisessä ohjelmassa komissio pyytää jäsenmaita muun muassa käynnistämään kansalliset energiansäästökampanjat. Jo on aikakin: venäläisen sähkön tuonti Suomeen loppui hiljattain ja seuraavaksi vuorossa voi olla kaasu.


Olemme entistä lähempänä syvää energiakriisiä. Tähän hetkeen energiansäästö on monella tapaa erinomainen ratkaisu: se vähentää riippuvuutta Venäjästä, säästää rahaa kodeissa ja yrityksissä, hillitsee painetta hintojen nousuun – ja kaupan päälle leikkaa ilmastopäästöjä.

Energiansäästön etu on myös, että se puree välittömästi: voimme esimerkiksi laskea sisälämpötilaa kodeissa, toimistoilla ja kauppakeskuksissa. Voimme suosia kimppakyytejä. Säästöä syntyy heti eikä ensi syksynä.

Hintojen nousu kärjistää tilannetta

Energiamarkkina oli valmiiksi sekaisin koronapandemian jäljiltä jo ennen Venäjän hyökkäyssotaa. Energia on kallistunut selvästi, mikä näkyy myös hurjiin lukemiin nousseessa hintatason nousussa, eli inflaatiossa.

Suomessa kuluttajahintojen vuosimuutos oli huhtikuussa jo 5,7 prosenttia. Kuluttajahintoja nostivat vuoden takaiseen verrattuna erityisesti sähkön, bensiinin ja dieselin kallistuminen. Huomaamme hintojen nousun myös ruokakaupan kassalla.

Koska energiansäästötoimet eivät vaadi uusia investointeja, ne eivät myöskään pahenna inflaatiopaineita. Päinvastoin – vähentämällä energian kysyntää säästötoimet voivat hillitä painetta hintojen nousuun. Energian käyttäjien lisäksi energiansäästötoimet voivat tuoda säästöjä koko yhteiskunnalle, mikäli pienentyvä energian tarve johtaa alempiin energian hintoihin.

Kampanja käyntiin ripeästi

Laajamittaiset energiasäästötoimet eivät kuitenkaan toteudu itsekseen, vaan tarvitsevat tuuppausta. Tämän vuoksi olisi perusteltua ohjata julkisia varoja esimerkiksi kansalliseen energiansäästökampanjaan ja tehostettuun energianeuvontaan. Komissio arvioi Ylen uutisen mukaan, että yritysten ja kansalaisten säästötoimilla voitaisiin kaiken kaikkiaan korvata 13 prosenttia Venäjän kaasusta.

Tehokkaista energiansäästökampanjoista on esimerkkejä myös muualta maailmasta. Japanissa Fukushiman onnettomuuden jälkeen noin puolet vuosien 2010 ja 2015 välillä menetetystä ydinsähköstä onnistuttiin korvaamaan energiansäästöllä ja energiatehokkuudella.

Energiansäästö ei toki yksin ratkaise viheliäistä tilannettamme. Tarvitsemme myös esimerkiksi investointeja energiatehokkuuteen sekä kestävään, uusiutuvaan energiaan. Polttoaineita voidaan tuoda muualtakin kuin Venäjältä.

Olisi kuitenkin järjetöntä ohittaa energiansäästö, joka on tehokas, nopea, rahaa säästävä ja hintojen nousua hillitsevä toimi. Näihin mahdollisuuksiin kannattaa tarttua nyt, jotta olemme valmiit ensi syksyyn. Seuraava lämmityskausi voi alkaa hyvinkin poikkeuksellisessa tilanteessa.

Lue lisää:

Sitran työpaperi: Energiakriisin kynnyksellä – mitä voimme oppia menneestä?

Mistä on kyse?