Kuva: Miikka Pirinen / Sitra

Julkaistu 06.04.2020

Sivistystä koronan aikaan

Koronakriisi vaikuttaa voimakkaasti nykyhetkeemme, mutta muuttaako se myös pidemmällä aikavälillä arvojamme ja ajattelumallejamme?
Kirjoittaja
Kirjoittajan profiilisivu: Vesa-Matti Lahti
Johtava asiantuntija, Ennakointi ja Strategia, Sitra
Vesa-Matti Lahti (VTT) on johtava asiantuntija strategia ja ennakointi -yksikössä Sitrassa. Hän on aiemmin työskennellyt Euroopan komission tutkimuspääosastossa, Suomen Akatemiassa ja toimittajana esimerkiksi Helsingin Sanomissa sekä kirjoittanut tai toimittanut useita tietokirjoja. Hän oli mukana kirjoittamassa Maailman tila ja Suomi -kirjaa, joka voitti Tieto-Finlandia-palkinnon vuonna 2000. Vuonna 2013 julkaistiin hänen ja Jenni Selosmaan yhdessä kirjoittama kirja Kaikki jakoon! Kohti uutta yhteisöllistä taloutta.

Elämämme on muutamassa viikossa muuttunut rajusti. Koronakriisi vaikuttaa arkeemme tässä ja nyt, mutta kuinka paljon sillä on vaikutuksia myös hitaasti muuttuviin arvoihimme, ihanteisiimme ja maailmankuvaamme. Kysymykseksi nousee myös käsityksemme sivistyksestä sekä sen roolista koronakriisiin hahmottamisessa.

Muuttuuko esimerkiksi luontosuhteemme nykyisen kriisin seurauksena; muuttuuko sivistysihanteemme kohti ekologista sivistystä, jossa ihmisen ja ei-inhimillisen luonnon suhde ajatellaan uusiksi? On esitetty arvioita, että koronan kaltaisten virusten taustalla ovat ihmisten huonot tavat kohdella muita eläimiä ja biodiversiteetin tuhoaminen.

Toinen suuri kysymys liittyy nationalismiin ja globalisaatioon. Kriisin aikana nationalismin ja globalisaation etuja korostavan ajattelun välinen voimatasapaino on muuttunut. Kansallisia rajoja on pistetty kiinni vastauksena globaaliin uhkaan. Sivistysihanteemme vaikuttaa tuleviin valintoihin, esimerkiksi kansallista etua korostavan ja laajaa keskinäisriippuvuutta painottavan politiikan välillä.

Kolmas kysymys liittyy talouteen. Auki on nimittäin se, kuinka lamaan joutunutta taloutta jälleenrakennetaan kriisin jälkeen. Haluammeko rakentaa talouden entisten mallien mukaan vai voisimmeko painottaa rakennustyössä entistä paremmin sosiaalisen tasa-arvon sekä sivistys- ja luontoarvot huomioivaa taloutta?

Jos arvoissamme ja ihanteissamme tapahtuu muutoksia, sillä on vaikutuksia myös käyttäytymiseemme sekä poliittiseen järjestelmään ja rakenteisiin (lue lisää yhteiskunnallisen muutoksen tasoista täältä: Sivistyksen tarina elää ajassa -blogi).

Sivistyksestä apua kriisin hahmottamisessa

Koronakriisin hahmottamisessa ja sen haasteisiin vastaamisessa voidaan hyödyntää sivistyksen eri lajeja: tiedollista, eettistä ja yhteiskunnallista sivistystä (lue lisää sivistyksen lajeista Sivistysihanteen jäljillä -muistiosta).

Alla oleva kuva nostaa esille eri sivistyksen lajeihin liittyvät keskeiset kysymykset. Kun kuvaa tarkastelee koronakriisin näkökulmasta, seuraavat kysymykset korostuvat: a) miten virus voidaan pysäyttää, mitkä ovat parhaat keinot ja onko meillä niihin tarvittavaa osaamista (tiedollinen sivistys), b) kuinka sosiaalisesti reiluja ratkaisukeinot ovat ja mikä on yksilön henkilökohtainen vastuu omasta toiminnastaan, ja mikä on vastuu toisistamme (eettinen sivistys) ja c) miten ihmiset saadaan osallistumaan valittujen toimien toteutukseen ja kuinka kriisin taloudelliset seuraukset hoidetaan (yhteiskunnallinen sivistys)?

Näiden kolmen sivistyksen päälajin pitää olla tasapainossa eli kyse on ”yhteiskunnan kokonaisedusta”, josta poliitikotkin nyt ahkerasti puhuvat.

Useiden kysymysten lisäksi koronakriisi todennäköisesti lisää ainakin seuraavia asioita: 1) ennakoinnin, tieteellisen tiedon ja käytännön taitojen arvostusta, jottei meitä enää näin yllätettäisi, 2) eettisiä pohdintoja, koska joudumme monien vaikeiden valintojen ääreen ja 3) yhteiskunnallisten osallistumismahdollisuuksien uudelleenajattelua, koska kriisi nostaa yhteiskunnallisen luottamuksen tärkeyden ja osallistumismahdollisuuksien erilaisuuden niin vahvasti esiin.

Koronakriisin jälkeen meidän pitää ratkoa muita kriisejä, kuten ekologista kriisiä. Kunnolla pohditut ja jaetut ihanteet ovat edellytys niistä selviämiselle. Mutta nyt keskittykäämme tästä kriisistä selviämiseen!

P.S. Lukusuositus kaikille, joilla nyt mahdollisuus kirjojen lukemiseen: Gabriel García Márquezin Rakkautta koleran aikaan. Se on Nobel-palkitun kirjailijan maagisen realismin klassikkoteos, jossa rakkauden tarttuva tauti ei armahda ketään. Teosta myydään e-kirjana nettikirjakaupoissa.

Mistä on kyse?