Suomi voi nousta terveyssovellusten käytössä eturiviin Saksan ja Ranskan rinnalle
Mitä, jos lääkkeiden rinnalla tai sijaan potilaille tarjottaisiin digitaalisia terveyssovelluksia? Sopivia ratkaisuja on jo muun muassa masennukseen, syöpähoitoon, fysioterapiaan ja opioidiriippuvuuksiin. Monet sovellukset ovat tehokkaampia kuin nykyiset hoidot, mutta niiden haittavaikutukset lääkkeisiin verrattuna ovat olemattomia. Miksi emme liittyisi kärkijoukkoihin Saksan ja Ranskan mallin mukaan?
Terveyssovellusten hyödyntäminen osana potilaan hoitoa edellyttää niiden arviointia ja siihen tarvitaan yhteinen toiminta- ja korvausmalli lääkkeiden tapaan. Saksa julkaisi jo vuonna 2019 arviointimallinsa (DiGA), jonka mukaan sovelluksia voidaan tarjota kansallisen arvioinnin ja korvattavuuden kautta jokaiselle potilaalle. Ranska liittyi edelläkävijöiden kärkeen ja julkaisi Saksan mallista muokatun version keväällä 2023. Tähän edelläkävijöiden joukkoon olisi Suomenkin hyvä liittyä pikimmiten.
Sitran selvitysten ja pilottihankkeiden mukaan digitaaliset hoitomuodot kuten terveyssovellukset tarjoavat uusia keinoja, joilla on vaikutusta kaikissa terveydenhuollon vaiheissa terveyden ylläpidosta sairauksien hoitoon ja kuntoutukseen. Ne helpottavat potilaiden ja hoitohenkilökunnan arkea, tarjoavat ajantasaista tietoa esimerkiksi kuntoutuksen edistymisestä sekä hillitsevät terveydenhuollon kustannuksia.
Sitra on suositellut Suomelle kansallista mallia digitaalisten sovellusten hyödyntämiseen terveydenhuollossa. Nykyinen tilanne on kuitenkin Suomessa sekava: Se on epätasa-arvoinen potilaille ja vaikeaselkoinen terveyssovelluksia kehittäville yrityksille. Kansalaisille tarjolla olevat digitaaliset hoidot riippuvat asuinalueesta. Hyvinvointialueet tekevät runsaasti päällekkäistä työtä hankinnoissaan. Yrityksille alueellisiin hankintamenettelyihin perustuva malli ei ole houkutteleva. Yksittäisiin hankintamenettelyihin perustuva malli ei kannusta luomaan innovatiivisia ratkaisuja, koska linjaukset perustuvat pääasiassa nykyisiin tarpeisiin eikä täysin uudenlaisiin toimintamalleihin. Nämä esteet voidaan kuitenkin selättää jämäkällä yhteistyöllä.
Terveyssovellusten käytöstä on näyttöä useista maista ja arviointi- ja korvattavuusmalleja on Euroopassa jo kahdessa maassa. Muiden maiden kerryttämien oppien avulla olisi meidänkin hyvä ponnistaa mukaan kärkijoukkoihin. Tämä vaatii yhteistyötä, missä olemme taitavia, ja ohjenuoraksi sopivat esimerkiksi selvityksemme, myöhemmin keväällä päättyvien pilottiemme kokemukset ja opit sekä Saksan ja Ranskan käytössä koetellut mallit.
Lue lisää
Kooste
Digitaaliset terveyssovellukset sujuvoittavat arkea, mutta säästöt syntyvät viiveellä
Haastattelu
Koneelle uskaltaa ja muistaa kertoa
Haastattelu
Pirullinen addiktio – Tarja Viitanen testasi painonhallintasovellusta Sitran kokeiluissa
Haastattelu
Tarvitsenko tätä suupalaa? Leena Karjalainen testasi painonhallintasovellusta Sitran kokeilussa
Kooste
”Oivallinen tulos” – Mobiilisovelluksen avulla saavutettiin neljän prosentin painonpudotus
Haastattelu
Sellerinvarsi vie nälän pois – Ulla Koskinen testasi painonhallintasovellusta Sitran kokeilussa
uutiset
Terveydenhuollon digisovelluksilla helpotetaan arkea ja hillitään kuluja – potilaat ja ammattilaiset kaipaavat lisää työkaluja sairauksien hoitoon
Poiminnat
MS-potilaat testaavat terveyssovellusta uupumuksen hallintaan Oulussa
Terveyssovelluksia hyödynnetään osana lääketieteellistä hoitoa jo useissa maissa. Terveyspalveluiden tuottajat ja järjestäjät keräsivät kokemusta ja oppeja digitaalisten terapioiden hyödyntämisestä osana hoitotyötä Sitran osittain rahoittamissa hankkeissa vuosina 2022–2023.
sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
