blogit
Arvioitu lukuaika 4 min

Tätä mieltä suomalaiset olivat presidentinvaalien teemoista, kun 18 000 ihmistä otti kantaa uudella digialustalla

Syksyllä 2023 suomalaiset pääsivät kokeilemaan rakentavaan mielipiteiden vaihtoon suunniteltua Polis-verkkoalustaa. Kuukauden kestäneessä kokeilussa 18 000 osallistujaa otti kantaa Suomen suuntaan. Mitä mieltä he olivat presidentinvaalien yhteydessä puhuttaneista teemoista?

Kirjoittajat

Sanna-Kaisa Saloranta

Projektikoordinaattori, Uudet vaikuttamisen tavat

Joonas Leppänen

Johtava asiantuntija, Uudet vaikuttamisen tavat

Julkaistu

Sitran syys-lokakuussa 2023 toteuttamassa Mitä mieltä, Suomi? -kokeilussa testattiin, millaista yhteiskunnallinen keskustelu voisi olla uudella Polis-alustalla. Kokeilussa kysyttiin, miten rakennamme entistä parempaa Suomea. Osallistujat pääsivät lisäämään aiheesta kannanottoja ja äänestämään muiden tekemistä kannanotoista.

Kokeilun perusteella voi sanoa, että suomalaiset ovat enemmän samaa mieltä monista yhteiskunnallisista kysymyksistä kuin kiivaasta mediakeskustelusta voisi päätellä. Monet kannanotot, kuten kestävän kuluttamisen ja liikunnan edistäminen, saivat osallistujilta vahvaa kannatusta.

Erojakin nousi kuitenkin esiin. Kokeilussa käytetty Polis-alusta tunnisti osallistujista kaksi toisistaan erottuvaa mielipideryhmää, jotka tuloksia analysoituamme nimesimme uudistajiksi ja säilyttäjiksi.

Ryhmät erosivat toisistaan selvimmin suhtautumisessa arvokysymyksiin kuten sananvapauteen, rasismiin, sukupuolen määritelmään ja huumausainepolitiikkaan. Silti jopa 40 prosenttia äänestettävänä olleista kannanotoista saavutti konsensusta molemmissa mielipideryhmissä.

Mitä mieltä suomalaiset olivat presidentinvaalien alla keskustelluista teemoista?

Kuten tavallista, presidentinvaalien alla käytyjä keskusteluja ovat hallinneet ulko- ja turvallisuuspolitikka sekä tietyt arvokysymykset. Mitä näkökulmia suomalaiset nostivat näistä teemoista Polis-alustan kokeilussamme? Ja miten näistä äänestettiin?

1. Maaseudun rooli turvallisuuspoliittisena kysymyksenä

Maaseudun elinkeinojen tulevaisuus on ollut pitkään poliittisella agendalla, mutta kokeilussa sen rinnalle noussut turvallisuuspoliittinen näkökulma on tuoreempi. Osallistujat olivat kokeilussa eniten samaa mieltä väitteestä:”Maaseutu on Suomelle tärkeä ruoantuotannon, huoltovarmuuden ja turvallisuuden näkökulmasta.”

Enemmistön tuen sai myös kannanotto koko Suomen asuttuna pitämisen puolesta ja maaseudulla asumisen vahvemmasta tukemisesta  – joskin uudistajien kesken kannatus tälle oli matalampaa.

Sen sijaan osallistujien kannat jakautuvat merkittävästi resurssien niukkuudesta muistuttavan väitteen kohdalla: ”Ei voi olettaa, että verorahat riittävät huolehtimaan kansalaisista tasapuolisesti riippumatta asuinkunnan sijainnista.”

Erityisesti säilyttäjien keskuudessa kannettiin myös huolta, että ”Suomea kehitetään liikaa kaupunkilaisten ehdoilla”. Konsensusta molempien ryhmien kesken sai ehdotus siitä, että etätyömahdollisuuksia on kehitettävä syrjäseuduilla asuville.

2.  Tukea aktiiviselle ulkopolitiikalle

Kannanotoissa korostui toive Suomesta vahvana Nato-maana ja kansainvälisenä toimijana. Molemmissa mielipideryhmissä konsensusta saavuttivat väitteet ”Suomen tulee olla vahva jäsen NATO:ssa”, ”Suomen tulee jatkaa Ukrainan tukemista kustannuksista riippumatta” ja “Suomen täytyy tehdä tiivistä yhteistyötä muiden pohjoismaiden kanssa ja tässä yhteistyössä suomen tulee olla tasapuolinen kieli”.

Entistä vahvempaa ulkopoliittista roolia visioiva kannanotto ”Suomella on mahdollisuus olla diplomaattinen voimatekijä globaalissa etelässä, koska siltä puuttuu kolonialismin taakka”, sai sen sijaan hajanaisemman vastaanoton.

Väitteestä “Suomen äänen pitäisi kuulua paremmin EU:ssa” oltiin enimmäkseen samaa mieltä, mutta säilyttäjien mielipideryhmässä taas kannatusta sai EU-kriittinen väite: “EU:sta on Suomelle enemmän haittaa, kuin hyötyä”. Säilyttäjien huoli EU-politiikasta nousi esiin myös vahvana kannatuksen väitteestä: “Suomesta kehitetään sähkön ja raaka-aineen tuottajaa Euroopan unioniin”.

Polis-alustaa voitaisiin jatkossa käyttää erilaisten kysymysten ratkaisun tukena niin kunnissa, hyvinvointialueilla kuin vaikkapa yrityksissäkin.

 3. Nuorten mielenterveys huolettaa enemmistöä

Kokeilu nosti esiin huolen nyky-yhteiskunnan kiireisyydestä ja työntekijöiden loppuun palamisesta. Osallistujien selvä enemmistö oli sitä mieltä, että ”entistä paremman Suomen rakentamisessa työn ei kuulu olla ihmisarvon perusta” ja ”nelipäiväinen työviikko lisää hyvinvointia”

Henkisesti kuormittavasta yhteiskunnallisesta ilmapiiristä kielii myös se, että kolme neljäsosaa osallistujista koki ihmisten empatiakyvyn huonontuneen viime aikoina.

Selvä enemmistö osallistujista  tuki väitettä ”nuorten mielenterveyskriisi on suurempi yhteiskunnallinen riski kuin valtion velan kasvu”. Yhtenä enemmistön tuen saaneena ratkaisuehdotuksena esiin nousi panostaminen ennalta ”mielenterveyden ehkäiseviin kartoitustapaamisiin hammastarkastuksien tapaan”. Tästä teemasta säilyttäjien keskuudessa oli kuitenkin hajontaa.

Tarvitsemme ketteriä tapoja tuoda kansalaisten ääni esiin

Yllä esitellyt esimerkit ovat vain pieni osa Mitä mieltä Suomi? -kokeilussa kertyneestä aineistosta. Mutta mihin kokeilussa käytettyä Polis-alustaa tarvitaan – maailmassa, jossa jokainen voi saada äänensä kuuluviin esimerkiksi sosiaalisen median alustoilla?

Kuten yhä paremmin ymmärretään, nykyisten somealustojen toimintalogiikka ruokkii kärjekkäitä mielipiteitä. Tämä voi johtaa niin repivään keskustelukulttuuriin, että moni jättää mieluummin mielipiteensä ilmaisematta. Nykyiset somealustat ovatkin kaupallisten intressien ohjaamia, ja tarjolla on vähemmän alustoja, jotka olisivat demokratian tarpeisiin suunniteltuja.

Avoimen lähdekoodin Polis-alusta on yksi lupaava ratkaisu, jota voitaisiin jatkossa käyttää erilaisten kysymysten ratkaisun tukena niin kunnissa, hyvinvointialueilla kuin vaikkapa yrityksissäkin.

Kuten Mitä mieltä Suomi? -kokeilu osoitti, Polis-alustan avulla on mahdollista rakentaa tarkempaa tilannekuvaa ihmisten näkemyksistä, kuin esimerkiksi somealustojen äänekkäimpiä kuuntelemalla. Tarve uudenlaisille alustoille näkyi myös kokeilumme vastaanotossa ja osallistujapalautteessa. Tässä yksi poiminta: “Loistava ajatus! Somessa saa vain törkeyksiä, kun yrittää nostaa keskustelua jostain aiheesta.“

Julkaisemme Mitä mieltä Suomi? -kokeilun tulokset ja opit summaavan raportin maaliskuussa. Voit tutkia kokeilun tulosdataa täällä.

Mistä on kyse?