archived
Arvioitu lukuaika 3 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Ideakuulutuksen satoa: Työ löytyy hakemalla

Miten töidenhaussa onnistuu? Tiia Sorsa valottaa keinovalikoimaa ja kannustaa päämäärätietoisuteen.

Kirjoittaja

Julkaistu

Työn hakemisen taidot ovat kriittisimpiä korkeasti koulutettujen, valmistumisvaiheessa olevien työelämätaitoja. Opiskelujen vaihtuessa päiviin toimistolla työsuhteet ovat lyhyitä, ja työtä saa hakea puolen vuoden välein. Mitä hakuprosessissa tapahtuu? Sitralla järjestetyssä Sysäys – kohti kesätöitä ja harjoittelua -tapahtumassamme Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijat keskustelivat tästä työelämässä olevien “personal trainereidemme” kanssa.

Työnhaku on – no, työtä. Oman kapasiteetin tunnistaminen tehdään ensin. Mietitään kynän ja paperin kanssa, mitkä ovat vahvuuksiani ja unelmiani, mitkä tehtäviä joihin nämä sopivat. Sitten tehdään CV, selataan työnhakuilmoituksia avoimilla työmarkkinoilla ja kirjoitetaan 5-100 hakemusta.  Tai niin yleensä opetetaan toimimaan. Todellisuudessa työmahdollisuudet aukeavat monilla hyvin eri tavalla. Sitran tutkimuksen mukaan avoimeen työpaikkailmoitukseen vastaamalla on saanut töitä vain 23 prosenttia suomalaista.

Siis useampi kuin kolme neljästä on päässyt töihin jotenkin muuten. Viidesosa on käyttänyt oveen kolkuttamisen strategiaa Oula -personal trainerimme tavoin: etsinyt kiinnostavan organisaation, keksinyt vedenpitävän selityksen, miksi se tarvitsee juuri hänet palkkalistoilleen ja mennyt esittämään sen suoraan työnantajalle. Oveen kolkuttaminen vaatii rohkeutta ja luovuutta, mutta onnistumisen todennäköisyydet ovat paljon suuremmat kuin avoimiin paikkoihin satojen muiden kanssa hakiessa. Mikäli Karri Liikkasen visio avoimen datan käytettävyydestä työnhaussa toteutuu, tulevaisuudessa oveen kolkuttajien osuus kasvaa.

Viidesosa työnsaajista on ollut onnekkaita ajopuita, joille työtä on tarjottu. Onnessa on kuitenkin paljon työtä takana, eikä tämän strategian varaan kannata itseään jättää. Ajopuut ovat rakentaneet itsestään kiinnostavan kuvan, ja tehneet sen näkyväksi mahdollisille työnantajille.

Ajopuut ja loput työtä saavista nojaavat avun pyytämiseen ja verkostoitumiseen. Verkostojen rakentaminen on tehokkain tapa edistää työllistymistään. Tutustua kiinnostavia asioita tekeviin ihmisiin, haastatella heitä työnkuvastaan tai organisaatiostaan tai koulutustaustaltaan tm. Tällä ei suinkaan tarkoiteta, että menee jakamaan käyntikorttejaan pönötystilaisuuksiin oman edun tavoittelu mielessä, vaan verkostoituminen on paljon arkipäiväisempää toimintaa. Kun tutustumme uuteen ihmiseen esimerkiksi opiskelupiireissä, juhlissa, harrastuksissa tai yhteisen tutun kautta, sosiaalinen verkostomme kasvaa yhdellä solmulla. Jossain elämänvaiheessa joku näistä solmuista todennäköisesti vinkkaa avoimena olevasta työpaikasta, kun vain kerromme sellaista etsivämme. Tai saatamme perustaa verkostostamme löytyvien ihmisten kanssa yrityksen yhteisen idean ympärille.

Mitä strategiaa käyttää on itsestä kiinni. Työn saaminen ei ole helppoa, mutta päämäärätietoisesti hakemalla sitä kyllä saa.

Ideakuulutuksen satoa -blogisarjassa pohditaan, mistä vipua korkeasti koulutettujen työelämävalmiuksiin. Tiia Sorsa osallistui tiiminsä kanssa Sitran ideakuulutukseen idealla ”PT4Careers – uraohjausta opiskelijoille”.

Mistä on kyse?