Siirry suoraan sisältöön

Pellosta kiertotalousbisnestä

Päättynyt hanke 5/2018 – 10/2019

Joukko tutkijoita, viljelijöitä, jalostajia ja ravintoloita kehittivät erikoiskasvien viljelyä ja kiertotaloutta Suomessa.

MISTÄ OLI KYSE?

Tulevaisuudessa on yhä tärkeämpää miettiä, mitä pelloilla kannattaa viljellä ja miten. Ilmastonmuutos muuttaa viljelyolosuhteita ja suomalaisen maataloustuotannon kannattaa olla etujoukoissa tuomassa ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen.

Korkeat tuotantokustannukset ajavat tiloja etsimään bulkkituotannon rinnalle lisäarvoa tuovia toimintamalleja. Erikoiskasvien raaka-aineet ovat ominaisuuksiltaan erilaisia ja mahdollistavat ainutlaatuisten tuotekehittelyn.

Viljelyn monipuolistaminen ja erikoiskasvien käyttö osana viljelykiertoja hyödyttää koko peltoekosysteemiä, koska maaperä voi paremmin ja tautipaine vähenee. Samalla se tuo uusia mahdollisuuksia maatilojen kannattavuuden parantamiseen uusina tuotteina ja kuluttajille lautaselle uusia makuja.

Hankkeessa kehitettiin kiertotalouden ratkaisuja erikoiskasvituotannossa, jalostuksessa ja markkinoinnissa erityisesti tattarin, kuminan, hampun, kvinoan ja morsingon osalta. Nämä erikoiskasvit myös itsessään edistävät ravinteiden kiertoa, sillä ne monipuolistavat viljelykierrossa yksipuolista viljanviljelyä.

Mitä saatiin aikaan?

Hankkeen aikana on selvitetty erikoiskasvien tuotanto-, käyttö- ja liiketoimintamahdollisuuksia. Esimerkiksi kahdella koepaikalla Jokioisessa ja Ylistarossa tehtiin tattarikokeita, jotka lisäsivät tietoa eri lajikkeiden eroista. Lisäksi tutkittiin viljelykiertoa eri kasvilajien rooliin ja ravinnekiertoon liittyen. Hankkeessa aloitettiin myös tutkimaan, mihin yrttiöljyjä voisi käyttää. Yhtenä mahdollisena käyttökohteena tutkittiin yrttiöljyjen käyttämistä kosmetiikassa.

Indigon käyttäytymistä tutkittiin muun muassa nanoselluloosan muodostamissa geeleissä, joita voidaan hyödyntää turvallisena väriaineena kankaan painatuksessa tai vaikkapa indigoliuoksen säilytyksessä. Myös indigon viljelijälle soveltuvia liiketoimintamahdollisuuksia kartoitettiin työpajojen kautta.

Hankkeen aikana aloitettiin kehittämään uudenlaisia tuotteita: esimerkiksi Rainingon luomutilalla ja Ravintola Hus Lindmannissa kehitettiin valkuaispitoiseen ruokaan liittyviä tuotteita ja pakkausmateriaaleja.

Lisäksi tehtiin erilaisia käytännön pilotointeja. Hankkeessa testattiin markkinoiden ensimmäistä kylmäilma-/aurinkokuivuria, jonka avulla voidaan vähentää fossiilisen energian käyttöä sadon kuivauksessa. Kuivuria testattiin kolmella maatilalla ja eri viljelykasveille (mm. kumina, heinänsiemen, kaura, herne-kauraseos ja tattari). Indigon maatilamitan erotuslaitteistoa testattiin ja testiajoilla parannettiin värin saantoa ja puhtautta. Ympäristöystävällisempää värimorsinkopainatusta ja -värjäystä kokeiltiin puolestaan teollisuusmittakaavassa eri resepteillä. Värjätyistä materiaaleista tehtiin protovaatteita.

Kuminan viljelyn yksi haaste on kotimaisen lajikkeen puuttuminen, sillä kuminan kasvinjalostusta ei tehdä tai se on hyvin vähäistä maailmalla. Hankkeen aikana aloitettiin keskustelut kuminatoimijoiden ja Boreal Oy:n välillä kasvinjalostuksen kehittämiseksi ja selvitettiin, miten kuminan taimettuminen ja alkukehitys onnistuu toisen satokasvin suojassa.

Hankkeen aikana on myös lisätty ruoka-alan tietoisuutta erikoiskasvien ja kiertotalouden hyödyistä erilaisissa tapahtumissa ympäri Suomea.

Kuka oli mukana?

Hanke on Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoima ja mukana on kattava joukko erikoiskasvien tutkijoita, viljelijöitä, jalostajia ja ravintoloita: Aalto yliopisto, Ainasoja yhtiöt, Bondenliving, Caraway Finland Oy, Helsingin yliopisto, Keskisen Mylly Oy, Koivunalhon luomutila, MTK Maaseutunuoret, Murtolan HamppuFarmi Oy, Pohjois-Pirkanmaan tattariosuuskunta PPTOK, Rainingon luomutila, Ravintola Hus Lindman, Viljakas Oy sekä Vuohelan herkku Oy.

Mitä seuraavaksi?

Osa hankkeen toimijoista sai jatkorahoitusta Suomen Akatemian Strategisen tutkimusneuvostolta: BioCoulour-hanke (2019-2025) tutkii biopohjaisia väriaineita.

OTA YHTEYTTÄ

Mistä on kyse?