julkaisut

Mitä luonto merkitsee liiketoiminnalle?

Riippuvuudet, vaikutukset ja mahdollisuudet

Kirjoittajat

Heli Sihvonen, Nathalie Clément, Piia Pessala, Ilona Koski, Pentti Linnamaa, Iris Mäntylä, Mari Saario ja Mari Hjelt (Gaia Consulting Oy)

Julkaistu

Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on taloudelle ja yritystoiminnalle keskeinen uhka. Luonto pitää yllä elämän edellytyksiä erilaisten ekosysteemipalvelujen kautta – ilman niitä myöskään talouden tai yritysten toiminta ei olisi mahdollista. Ekosysteemipalvelut Ekosysteemipalvelut Luonnon ihmiselle tarjoamat aineelliset ja aineettomat hyödyt, kuten hiilinielut, ravintokasvien pölytys, veden ja ilman puhdistus tai tulvien hillintä. Myös kaikki elollisen luonnon tuottamat uusiutuvat materiaalit, joista saamme ravintoa, vaatteita, energiaa tai lääkkeitä, kuuluvat luonnon tarjoamiin palveluihin. Tunnetaan myös nimellä luonnon tarjoamat palvelut. Avaa termisivu Ekosysteemipalvelut tarkoittavat esimerkiksi luonnosta saatavia materiaaleja ja energiaa (nk. tuotantopalvelut), juomakelpoista pohjavettä ja ilmansaasteiden sitoutumista kasveihin (nk. säätelypalvelut) sekä aineettomia palveluita, kuten mieltä virkistäviä maisemia (nk. kulttuuripalvelut). Maailman talousfoorumi arvioi (2020a), että yli puolet globaalista bruttokansantuotteesta on vahvasti tai melko vahvasti riippuvaista luonnon ekosysteemipalveluista.

Tätä nykyä luonnon monimuotoisuus heikkenee maapallolla kiihtyvää vauhtia, mikä johtaa myös ekosysteemipalveluiden heikkenemiseen. Keskeisenä syynä luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen on se, että luontopääoman hyödyntäjä ei joudu maksamaan täysimääräisesti toimintansa aiheuttamista luontohaitoista. Osalle luonnon tarjoamista aineellisista palveluista, kuten vaikkapa puubiomassan ja ruoan tuotannolle, on jo olemassa vakiintuneet markkinat. Aineettomille palveluille vakiintuneita markkinoita ei kuitenkaan vielä ole – esimerkiksi puuston tuottamia aineettomia palveluita ovat maaperän eroosion estäminen, luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen ja hiilen sidonta ilmakehästä. Hallitustenvälisen luonnon monimuotoisuus- ja ekosysteemipalvelupaneelin IPBES:n mukaan keskeisimmät suorat luontokadon ajurit ovat 1) maan- ja merenkäyttö sekä käytön muutokset, 2) eläinten ja kasvien suora hyödyntäminen 3) ilmastonmuutos, 4) saastuminen ja 5) vieraslajit. Kaikkien näiden ajurien vaikutukset luontoon näkyvät myös Suomessa, ja luontokatoa tapahtuu myös meillä.

Luonnon köyhtyminen merkitsee riskejä yritysten liiketoiminnalle, sillä käytännössä kaikki liiketoiminta on joko suoraan tai epäsuorasti riippuvaista luonnosta. Liiketoimintariskit voivat realisoitua suoraan esimerkiksi raaka-aineen saatavuuden ja hinnan vaihtelun kautta. Toisaalta riskit voivat toteutua myös epäsuorasti: esimerkiksi ilmastonmuutos voi muuttaa raaka-aineen tuotantoalueen sääolosuhteita tai maaperän ja meriekosysteemin toimintaa. Vuonna 2016 IPBES arvioi suoraan pölyttäjien toiminnasta riippuvaisen ruoantuotannon rahalliseksi arvoksi maailmanlaajuisesti 235–577 miljardia dollaria.

Kaikilla yrityksillä on yhteys hyvin monenlaisiin ekosysteemipalveluihin arvoketjujensa kautta. Suorien riippuvuuksien lisäksi jokaisen yrityksen on hyvä tarkastella myös liiketoimintansa epäsuoria riippuvuuksia ekosysteemipalveluista, ja siten hallita myös niihin liittyviä liiketoimintariskejä. Mahdolliset liiketoimintariskit liittyvät toiminnan jatkuvuuden fyysisiin edellytyksiin, lainsäädännön muutoksiin, rahoituksen saatavuuteen ja ehtoihin, maineeseen ja brändiin, sekä yleisesti siihen, kuinka yritykset onnistuvat kehittämään toimintaansa suhteessa ympäröivän yhteiskunnan odotuksiin (ns. transitioriski).

Sen lisäksi, että yritysten liiketoiminta on riippuvaista luonnosta, yritysten toiminnasta aiheutuu luontoon vaikutuksia. Negatiiviset vaikutukset liittyvät esimerkiksi ekosysteemien pirstoutumista aiheuttavaan maa- ja vesiympäristöjen käyttöön, vedenkäyttöön, kasvihuone-kaasupäästöihin, maaperän ja vesien saastumiseen, jätteisiin ja vieraslajien leviämiseen. On arvioitu, että valtaosa ihmisen aiheuttamasta paineesta luonnon monimuotoisuudelle johtuu neljän suuren arvoketjun raaka-aineiden käyttöönotosta ja käsittelystä: 1) ruoka, 2) infrastruktuuri, kuten rakennukset, tietoliikenneverkot ja liikenneinfrastruktuuri, 3) muoti ja 4) energia (Kurth ym. 2021). Yritykset voivat vaikuttaa luontoon myös positiivisesti. Esimerkiksi ruoan- ja tekstiilientuotannossa voidaan hyödyntää uudistavan viljelyn menetelmiä, ja metsätaloudessa luontoa vahvistavia metsänhoitokäytäntöjä. Yritykset voivat myös tehdä toimenpiteitä alueiden kunnostamiseksi.

Toimintaympäristössä tapahtuu parhaillaan paljon muutoksia: rahoitusalalla on ryhdytty ottamaan huomioon yritysten luontoriippuvuuksia ja -vaikutuksia, EU-tasolla valmistellaan uusia keinoja luontovaikutusten ja -riippuvuuksien huomioimiseen, ja lisäksi asiakaspaine vastuullisten tuotteiden ja palvelujen tarjoamiseksi on kasvanut. Ulkoisiin odotuksiin vastaaminen on tärkeää, jotta liiketoimintaa voidaan ylipäänsä harjoittaa ja sen jatkuvuus voidaan turvata tulevaisuudessa. Toiminnan luontoriippuvuuksien ja -vaikutusten tarkastelemiseksi ja muutoksen kuvaamiseksi kehitetään menetelmiä ja mittaamista kansainvälisesti useilla tahoilla, kuten esimerkiksi Transparent– ja ALIGN-hankkeissa EU:ssa.

Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen aiheuttaa merkittäviä taloudellisia kustannuksia – ja toisaalta sen pysäyttäminen voi luoda merkittäviä mahdollisuuksia liiketoiminnalle. Maailman talousfoorumi (2020b) on arvioinut, että luontopositiivisilla ratkaisuilla, jotka kohentavat luonnon tilaa, voitaisiin synnyttää maailmanlaajuisesti yli 10 000 miljardin dollarin vuotuiset liiketaloudelliset hyödyt ja lähes 400 miljoonaa uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä. Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät riskit voidaan kääntää mahdollisuuksiksi tuotesuunnittelulla ja -kehityksellä, kehittämällä uusia liiketoiminta- ja tuotantomalleja esi-merkiksi kiertotalouden avulla, sertifioimalla tuotteita tai palveluita sekä tekemällä konkreettisia toimia luonnon tilan parantamiseksi paikallisesti. Saatavat hyödyt voidaan jakaa aineettomiin ja aineellisiin hyötyihin. Aineettomat hyödyt ilmenevät liiketoiminnan sosiaalisena hyväksyttävyytenä, parantuneena brändinä, maineena ja houkuttelevuutena sekä liiketoiminnan resilienssinä. Aineellisia hyötyjä voivat olla raaka-aineiden saatavuuden parempi ennustettavuus, tehokkaampi toiminta, halvempi rahoitus sekä uudet tuotteet ja markkinat.

Toimintaympäristön muuttuessa voi aueta mahdollisuuksia aivan uudenlaiseen liiketoimintaan. Esimerkiksi luontohyvitysten (nk. ekologinen kompensaatio) vakiintuessa sen ympärille voi muodostua kysyntää ja tarjontaa mm. asiantuntijapalveluille, välittäjäorganisaatioille, kompensaation varmentajille, maanomistajille sekä kunnostushankkeiden ja muiden toimenpiteiden toteuttajille. Lisäksi yhä kasvava kiinnostus luontopohjaisiin ratkaisuihin erityisesti osana rakennettua ympäristöä tai maanviljelyssä uudistavan viljelyn toimintatapoihin voi tarjota uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Yleisesti kiertotalouden liiketoimintamallit voivat tarjota yrityksille mahdollisuuksia vahvistaa kilpailukykyä ja luoda uusia tulonlähteitä – ja samalla vähentää raaka-aineiden käyttöönotosta ja tuotannosta luonnolle aiheutuvia paineita. Edelläkävijyys auttaa riskien hallitsemisessa, sidosryhmien odotuksiin vastaamisessa sekä uusien liiketoimintamahdollisuuksien löytämisessä ja hyödyntämisessä.

Yrityksen on tärkeää ottaa huomioon luonnon monimuotoisuus strategisella tasolla. Näin yritys voi arvioida, millaisia luontoa vahvistavia toimia yritys voi tehdä ja millaisia hyötyjä niistä voidaan saada liiketoiminnalle. Olennaista on määrittää oman liiketoiminnan suhde luonnon monimuotoisuuteen yhtiön strategiassa riskien ja mahdollisuuksien näkökulmasta. Edelläkävijöiksi tähtäävät yritykset voivat esimerkiksi asettaa toiminnalleen nettopositiivisuus-tavoitteen, kuten muutamat yritykset ovat jo tehneet. Nettopositiivisuus viittaa tilanteeseen, jossa yrityksen toiminta vahvistaa luonnon monimuotoisuutta, eli positiiviset vaikutukset ylittävät aiheutetut luontohaitat. Lisäksi on tarpeellista laatia toimenpidesuunnitelma tavoitteen saavuttamiseksi, varmistaa toiminnan läpinäkyvyys sekä luoda luotettavat ja riippumattomat todentamismenettelyt.

Yrityksen luontoriippuvuuksien ja -vaikutusten tunnistamisen tueksi on olemassa erilaisia työkaluja ja viitekehyksiä: esimerkiksi vuonna 2022 valmistuva Science-Based Targets for Nature (SBTN) -malli, josta on jo saatavilla alustava ohjeistus, sekä tässä selvitystyössä tuotettu viitekehys ”12 luontoaskelta yritykselle ‒ vahvista bisnestä luontotoimilla”. Luonnon monimuotoisuuden kytkeminen liiketoimintaan on mahdollista aloittaa yrityksissä yksinkertaisilla askelilla ja vähitellen ymmärryksen lisääntyessä sitä voidaan viedä yhä pidemmälle. Tärkeä osa yrityksen toiminnan suhteen hahmottamista luonnon monimuotoisuuteen on kokonaisvaltainen arvoketjun tarkasteleminen. Vaikka on helpointa aloittaa tarkastelu yrityksen omista toiminnoista, usein merkittävimmät haasteet ja riskit löytyvät arvoketjun osista, joihin yrityksen vaikutusvalta on vähäisempi.

Yrityksen kestävyystyötä kannattaa katsoa kokonaisuutena. Esimerkiksi päästövähennystoimet ja kiertotalousratkaisut voivat osaltaan auttaa torjumaan myös luontokatoa. Esimerkiksi vähentämällä päästöjä yritys vähentää samalla omaa vaikutustaan ilmastonmuutokseen, joka on yksi luontokadon ajureista. Samalla on myös tärkeää tunnistaa mahdolliset ristikkäiset vaikutukset, kuten esimerkiksi biopolttoaineiden raaka-aineiden tuotantoon liittyvät maankäytön vaikutukset. Kiertotalousratkaisuilla hyödynnetään käytössä olevia tuotteita ja materiaaleja mahdollisimman pitkään, jolloin luonnonvaroja ja uusia maa-alueita tarvitsee ottaa käyttöön vähemmän ja jätettäkin syntyy vähemmän. Tällöin luonnolle aiheutuu vähemmän kuormitusta. Yrityksen kannattaa pyrkiä yhteistyöhön kumppaneiden kanssa esimerkiksi käytännön toimintamallien ja toimialakohtaisten työkalujen sekä standardien kehittämisessä. Yhteistyö voi auttaa tunnistamaan uusia mahdollisuuksia liiketoiminnalle ja levittämään hyviä käytäntöjä.

Tässä selvitystyössä on tuotettu viitekehys ”12 luontoaskelta yritykselle ‒ vahvista bisnestä luontotoimilla”, joka kuvaa luonnon monimuotoisuuden huomioimisen prosessin yrityksessä. Viitekehyksessä kuvattujen askeleiden ymmärtäminen, analysointi ja toteuttaminen auttavat yrityksiä hyvään vauhtiin luontoriippuvuuksien ja -vaikutusten tunnistamisessa sekä niiden hillitsemisessä, riskienhallinnassa ja uusien mahdollisuuksien tunnistamisessa.

Viitekehystä voidaan hyödyntää kaiken tyyppisissä yrityksissä soveltamalla sitä yritykselle sopivalla tavalla: joko kevyenä harjoituksena keskittyen valikoituihin tehtäviin tai perusteellisempana prosessina. Luontoaskeleet voi käydä läpi myös useamman kerran. Tarkastelua voi kerta kerralta syventää ja laajentaa, sekä välillä tarvittaessa palata aiempiin vaiheisiin. Viitekehystä voi myös hyödyntää riippumatta siitä, onko yrityksellä käytössään ympäristöjohtamisjärjestelmä tai ei. Edistyneemmille käyttäjille viitekehys sisältää linkkejä syventävään lisälukemiseen ja -työkaluihin.

Selvitystyössä tehtiin kirjallisuuskatsaus, haastateltiin yritysten ja järjestöjen edustajia sekä järjestettiin kaksi työpajaa syksyllä 2021. Raportin ja viitekehyksen tuottamisen ohella työssä kerättiin 12 esimerkkiä erikokoisista ja eri aloilla toimivista yrityksistä, jotka ovat tehneet työtä luonnon monimuotoisuuden parissa. Esimerkkejä on esitelty raportin liitteessä 2. Tunnistettujen esimerkkien lista ei ole tyhjentävä eli sen ulkopuolelle jää hyviä esimerkkejä yritystoiminnan ja luonnon integroimisesta.

Julkaisun perustiedot

Otsikko

Mitä luonto merkitsee liiketoiminnalle?

Alaotsikko

Riippuvuudet, vaikutukset ja mahdollisuudet

Tekijät

Heli Sihvonen, Nathalie Clément, Piia Pessala, Ilona Koski, Pentti Linnamaa, Iris Mäntylä, Mari Saario ja Mari Hjelt (Gaia Consulting Oy)

Julkaisupaikka

Helsinki

Julkaisuvuosi

2022

Julkaisija

Sitra

Sivumäärä

102 s.

ISBN (PDF)

978-952-347-151-1

ISSN (PDF)

1796-7112

Aihe

luonnon monimuotoisuus, luontokato, liiketoiminta, yritystoiminta

Sarja

Sitran selvityksiä

Julkaisun numero

202

Mistä on kyse?