Julkaistu 22.01.2018

Vertaamalla viisaammaksi

Sote-tietopakettiraportoinnin tulosten ja toteutuksen arviointi neljässä maakunnassa

Sote-tietopaketit ovat yksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tiedolla johtamisen väline ja ne tarjoavat luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa ohjauksen ja päätöksenteon tueksi. Tietopaketit tuottavat maakunnan järjestäjälle ja valtakunnan tasolle tilannekuvan kunkin maakunnan väestön käyttämien sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuudesta.

Tietopaketit kokoavat yhteen julkisesti rahoitettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintaa ja taloutta kuvaavat tiedot riippumatta palvelun tuottajasta, organisaatiorakenteesta tai rahoitusmallista. Tulevaisuudessa myös muiden julkisesti rahoitettavien palvelujen, kuten esimerkiksi Kelan vastuulla olevien lääkehuollon ja matkapalvelujen käyttöä ja kustannuksia koskevat tiedot voidaan liittää osaksi raportointia, jos tarvittavat tiedot ovat käytettävissä.

Vertailutieto auttaa näkemään maakunnan vahvuudet ja heikkoudet sekä tunnistamaan sosiaali- ja terveyspalvelujen hyviä käytäntöjä. Tiedon hyödynnettävyys ja vertailtavuus ovat tärkeitä, sillä monet Suomea ja maailmaa muokkaavat megatrendit osoittavat tällä hetkellä samaan suuntaan: tiedosta tulee tärkein yhteiskunnan ja palvelujen johtamisen ja kehittämisen väline. Samalla strateginen tietojohtaminen sekä organisaatioiden ja yksilöiden verkostoitumiskyky ja -halu korostuvat. Tämä siksi, että systeemistä muutosta ei tehdä yksittäisillä, toisistaan erillisillä organisaatiouudistuksilla vaan ennen kaikkea laajan yhteistyön avulla.

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedon vertailukelpoisuus edellyttää, että tietopakettien sisällöt ja laskentaperiaatteet ovat yhteneväiset. Tämä edesauttaa tiedon saatavuutta myös muihin käyttötarpeisiin sekä lisää tiedon tuotannon kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Sote-tietopakettiraportoinnin toteutusta sekä tähän liittyvää kustannusten ja palvelujen kohdentumista arviointiin neljän maakunnan alueella syksyllä 2017. Mukana olivat Etelä-Karjalan (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote), Pohjois-Karjalan (Siun sote -Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä), Uudenmaan (Keski-Uudenmaan sote-alueen kunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula) sekä Varsinais-Suomen maakunnat (Turku, Naantali, Rusko ja Raisio). Arvioinnin yhteydessä kerättiin vuoden 2016 taloustiedot sote-tietopakettien mukaisesti lukuun ottamatta Pohjois-Karjalan maakuntaa.

Arvioinnissa koottiin tiedot maakuntien resurssien käytöstä tietopakettikohtaisesti. Samalla saatiin selville erot maakuntien palvelujen järjestämistavan, kustannuslaskennan ja palvelujen kohdentamisen vaikutuksista tietopakettiraportointiin. Lisäksi raportissa kuvataan tietopakettien raportoinnissa esiinnousseiden poikkeamien vaikutus tietopakettien vertailtavuuteen.

Toiminta- ja taloustiedon yhdistäminen toisiinsa ja kiinnittäminen asiakkaan henkilötietoon on merkittävä muutos nykytilaan ja välttämätöntä tulevaisuuden tiedolla johtamiselle. Näin voidaan tunnistaa nykyistä paremmin eri asiakkaiden palvelutarpeet ja palvelujen käyttö sekä näiden tuottamiseen käytetyt resurssit. Asiakas- ja väestöpohjaiseen kustannustarkasteluun voidaan liittää myös laatua, vaikuttavuutta ja uudistumiskykyä kuvaavia mittareita. Tietopakettien rakenne mahdollistaa myös valinnanvapauden piiriin kuuluvien palvelujen käytön ja kustannusten tarkastelun osana raportointia. Hyvien käytäntöjen tunnistaminen, niiden leviäminen ja jatkokehitys tarkoittavat, että vertaamalla voi tosiaankin tulla viisaammaksi!

Jotta tuleva maakunta voi suunnitella ja johtaa integroitua palvelukokonaisuutta ja vähentää osaoptimointia, se tarvitsee vertailukelpoista ja läpinäkyvää tietoa päätöksenteon tueksi sekä kansallisesti että alueellisesti. Haasteena on, ettei näin laajan sote-integraation toteutukseen ole olemassa valmiita kansainvälisiä malleja tai kokemuksia. Useimmat mallit painottuvat vain terveydenhuollon ohjaukseen jättäen lähes 50 % sote-kustannuksista ja palveluista tarkastelun ulkopuolelle. Myös palvelutuotannon ja rahoitusmallien monimuotoisuus luovat lisähaasteita integroitujen palveluiden kokonaisohjaukselle. Sote-tietopaketeilla pyritään vastaamaan edellä kuvattuihin haasteeseen.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja Sitra ovat kehittäneet ja arvioineet sote-tietopaketteja keväästä 2015 lähtien. Käyttöönoton valmistelutyö siirtyi STM:n vastuulle vuoden 2017 alusta. Sote-tietopaketteja pilotoitiin 51 kunnan alueella keväällä 2016 ja testattiin seitsemässä eri maakunnassa keväällä 2017. Lisäksi sote-tietopaketeista ja niiden sisällöistä on käyty laajasti asiantuntijakeskusteluja vuosien 2016–2017 aikana. Sote-tietopaketit ovat myös yhteensovitettu JHS-palveluluokituksen kanssa syksyn 2017 aikana ja ne voidaan ottaa käyttöön uuden JHS-suosituksen käyttöönoton yhteydessä vuoteen 2020 mennessä.

Tämän arvioinnin pohjalta on tarkennettu ohjeistoa Sote-tietopakettien käsikirjaan 2.1. Lisäksi Sote-tietopakettien kehittämistyön kokemusten perusteella on julkaistu Sote-tietopakettien käyttöönoton tiekartta tukemaan tietopakettien käyttöönottoa maakunnissa. Sote-tietopakettien laatu-, vaikuttavuus- ja uudistumiskykymittareista on myös laadittu erillinen Ehdotus sote-tietopakettien laatu- ja vaikuttavuusmittareista -työpaperi.

Julkaisun perustiedot

Otsikko

Vertaamalla viisaammaksi

Alaotsikko

Sote-tietopakettiraportoinnin tulosten ja toteutuksen arviointi neljässä maakunnassa

Julkaisupaikka

Helsinki

Julkaisuvuosi

2018

Julkaisija

Sitra

Sivumäärä

56 s.

ISBN (nid.)

978-952-347-035-4

ISBN (PDF)

978-952-347-036-1

ISSN (nid.)

1796-7104

ISSN (PDF)

1796-7112

Aihe

sosiaalipalvelut, terveyspalvelut, sote-uudistus, johtaminen, laatujärjestelmät, palvelujärjestelmät, palveluntuottajat, vaikuttavuus, kustannukset, päätöksenteko, maakunnat, julkiset palvelut, raportointi, tietämyksenhallinta

Sarja

Sitran selvityksiä

Julkaisun numero

128

Mistä on kyse?