Siirry suoraan sisältöön

Kuva: Minna Hemmilä / Sitra

Julkaistu 06.06.2019

Hallitusohjelma rakentaa pitkäjänteisesti Suomen osaamista ja uudistumiskykyä

Rinteen hallituksen ohjelma luo vahvan poikkihallinnollisen pohjan suomalaisen osaamisen systeemiselle ja pitkäjänteiselle kehittämiselle. Kaikkien innostaminen oppimaan ja kaiken opitun tehokas hyödyntäminen on tulevaisuudessa merkittävä osa Suomen kilpailukykyä.

Hallitusohjelma rakentaa tietä kohti osallistavaa ja osaavaa Suomea. Jatkuva oppiminen kaikkea kehittämistä läpileikkaavana ajattelutapana ansaitsee ison kiitoksen.

Jatkuvan oppimisen eetos näkyy ohjelmassa jokaisella strategisen kehittämisen tasolla. Hallituksella on pyrkimys rakentaa pohja pitkäjänteiselle yli hallituskausien ulottuvalle elinikäisen oppimisen politiikalle. Pitkäntähtäimen visio on luotu vahvan tilannekuvan ja megatrendien pohjalta hahmotettujen ilmiölähtöisten analyysien varaan.

Kokonaisvaltaisella koordinoidulla elinikäisen oppimisen politiikalla vastataan hallinnonalat ylittäviin haasteisiin. Lyhyen aikavälin tavoitteet on rakennettu siten, että ne tukevat pitkäntähtäimen vision toteutumista. Näin tarkasteltuna ohjelma luo uskottavan ja kokonaisvaltaisen perustan jatkuvan oppimisen systeemiselle uudistamiselle.

Hallitusohjelman lähtökohtana oleva tilannekuva on realistinen ja tuo esille tämän hetkiset jatkuvan oppimisen kannalta keskeiset haasteet ja koulutus- ja osaamispoliittiset kipukohdat. Ohjelmassa on tunnistettu ilmastonmuutoksen, globalisaation, väestön ikääntymisen ja teknologisen kehityksen luomat tarpeet kehittää jatkuvasti koko väestön osaamista. Samoin on hahmotettu työn ja työelämän muutokset, jotka edellyttävät, että osaamisen uudistaminen on entistä sujuvampaa ja tapahtuu entistä enemmän suoraan työssä.

On tärkeää, että ohjelmassa on tunnistettu erilaiset ryhmät, joiden työllistyminen ja osaamisen kehittäminen vaatii erityistoimenpiteitä. Palvelujärjestelmän kehittämisessä onkin varmistettava, että työllistämistoimet ja osaamisen kehittäminen mahdollistuvat kaikille työmarkkina-asemasta riippumatta.

Jatkuva oppiminen on esillä useassa hallitusohjelman teemassa, mikä kuvaa hyvin sen läpileikkaavaa roolia erilaisten yhteiskunnallisten ongelmien ennaltaehkäisemisessä ja ratkaisemisessa. Samalla korostuu tarve eri politiikkalohkojen välisen koordinaation kehittämiseen ja haastavien kysymysten ratkaisemiseen esimerkiksi kokeilujen avulla.

 Jatkuvasta oppimisesta tulee Suomen vahvuus

Hallitus linjaa, että Suomessa tarvitaan jatkuvan oppimisen uudistus, jolla vastataan läpi elämän jatkuvaan tarpeeseen kehittää ja uudistaa omaa osaamista. Parlamentaarinen uudistus on todella tarpeellinen. Loppujen lopuksi koko väestön osaamisen jatkuvassa uudistamisessa ja ylläpidossa on kyse hyvinvointiyhteiskunnan sivistyksellisen ja taloudellisen perustan, ihmisten kokeman osallisuuden, uudistumis- ja kilpailukyvyn rakentamisesta ja turvaamisesta.

Olennaista on, että uudistus tehdään pitkäjänteisesti ja ulottaen monille eri elämänaloille.

Hallitusohjelmassa on hahmotettu hyvin tarve ottaa kokonaistarkastelussa huomioon koko koulutuspolun, koulutuksen tarjonnan ja rahoituksen, sosiaaliturvan, muutosturvan, työttömyysturvan, omaehtoisen ja työvoimapoliittisen koulutuksen sekä osaamisen tunnistamisen niveltyminen uuteen järjestelmään.

Erinomaista, että ohjelmaan on kirjattu vahva yhteiskehittäminen eri toimijoiden kanssa. Kun uudistuksen tavoitteena on oppivan työelämän rakentaminen, se voi toteutua vain laajassa yhteistyössä eri yhteiskunnallisten toimijoiden, työnantaja- ja työntekijäosapuolten ja koulutuksen kehittäjien ja tarjoajien kanssa. Yhteiskehittämisen kautta voi Suomessa toteutua maailman parhaat puitteet verkottuneelle yhdessä oppimiselle, osaamisen uudistamiselle ja innovaatioiden syntymiselle – ja tätä kautta kilpailukyvylle.

Oppiva työelämä edellyttää myös koulutusjärjestelmän kehittämistä, jotta se voi tukea työelämässä tapahtuvaa oppimista. Tätä kautta voidaan ratkaista myös oppimisjärjestelmän ulkopuolella tapahtuvan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, joka aivan oikein on nostettu ohjelmassa yhdeksi ratkaistavaksi kysymykseksi.

Uudistuksen lähestymistapa on yhdenmukainen Sitran fasilitoiman 30 yhteiskunnallisen toimijan yhteisen elinikäisen oppimisen tulevaisuutta luotaavan tahtotilan kanssa. Tässä Osaamisen aika -työssä on tunnistettu kahdeksan elinikäisen oppimisen rahoitukseen liittyvää muutoshaastetta, jotka on ratkaistava ennen kuin tahtotilaan päästään. Vastaukset muutoshaasteisiin auttavat löytämään myös konkreettisia toimenpiteitä hallitusohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi.

Yhteisen ymmärryksen ja yhteisen tilannekuvan vahvistamiseksi tarvitaan monipuolinen tietopohja. Vaikka nykyinen tutkimustieto kertoo paljon, on myös paljon puuttuvaa tietoa. Sitra on tuottanut mm. tilannekuvan elinikäisen oppimisen rahavirroista. Jotta tietoa voidaan tuottaa ja tulkita, tarvitaan tiivistä vuorovaikutusta tutkimusyhteisön, toimijoiden ja päätöksentekijöiden kesken. Hallitusohjelmaan kirjattu parlamentaarinen valmistelu tarjoaa foorumin tälle työlle.

Mistä on kyse?