Suomalaisissa kaupungeissa voitaisiin hyödyntää selvästi nykyistä enemmän luontoon perustuvia ratkaisuja. Kaupunkiluonto esimerkiksi tukee ihmisten terveyttä ja hyvinvointia, tekee asuinalueista viihtyisämpiä, käsittelee hulevesiä, alentaa lämpötiloja, sitoo hiiltä ja tukee luonnon monimuotoisuutta.
Käytännössä kaupunkeihin voidaan esimerkiksi istuttaa lisää puita, poistaa läpäisemättömiä pinnoitteita, kuten asfalttia ja rakentaa viherseiniä ja -kattoja.
Tällaisten ratkaisujen yleistymisen tiellä on kuitenkin useita esteitä. Tuoreen selvityksen mukaan kaupunkien viherrakennetta ei huomioida ja arvosteta tarpeeksi maankäytön suunnittelun alkuvaiheessa, vaan lähiluonto jää esimerkiksi liikenteen ja kunnallistekniikan varjoon.
Toisaalta luonnon taloudellinen merkitys ei näy päätöksentekijöille, jolloin viherrakenne voi näyttäytyä pelkkänä kulueränä investoinnin sijaan. Kolmantena keskeisenä esteenä selvitys tunnisti sen, että päätöksentekijöiltä, suunnittelijoilta, rakentajilta sekä kunnossapitäjiltä puuttuu osaamista ja tietämystä luonnon monista hyödyistä ja siitä, miten ne saadaan käyttöön.
Aihe on tärkeä, sillä ilmaston kuumeneminen, luontokato ja länsimaissa yleistyvät terveysongelmat aiheuttavat paineita kaupunkien kehittämiselle. Luontoa katoaa erityisesti kasvukeskuksissa, joissa rakennetaan paljon. Kun luontoa häviää, ihmiset altistuvat yhä enemmän sään ääri-ilmiöille ja toisaalta lähiluonnon myönteiset terveysvaikutukset ovat vaarassa.
”Luontopohjaisten ratkaisujen avulla suomalaiset kaupungit voivat turvata asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä sopeutua kuumenevaan ilmastoon. Nyt on hyvä hetki lähteä liikkeelle, kun kaupungit valmistelevat alkavan valtuustokauden strategioita”, sanoo johtava asiantuntija Mariko Landström Sitran Kestävyysohjelmasta.
Selvityksen toteutti kiinteistö- ja rakennusalan kestävyyteen erikoistunut järjestö Green Building Council Finland. Työn tilasi ja rahoitti tulevaisuustalo Sitra.
Luonto mukaan suunnitteluun jo alkuvaiheessa
Selvityksen mukaan suurimmat päätökset luontopohjaisten ratkaisujen käytöstä tehdään maankäytön suunnittelun alkuvaiheessa, mutta myös rakennushankkeiden tilaajilla on huomattava merkitys.
Pullonkauloja voitaisiin purkaa muun muassa muuttamalla käytäntöjä niin, että luonto otetaan lähtökohdaksi maankäytön suunnittelussa. Lisäksi kustannus-hyötyanalyysejä voitaisiin hyödyntää enemmän sekä lisätä tietoisuutta luonnon monista hyödyistä.
“Luontovaikutukset ovat nousemassa kaupunkisuunnittelun ja rakentamisen seuraavaksi suureksi vastuullisuusteemaksi. Tänä vuonna julkaistun Luontobarometri-kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset haluavat, että luonnon itseisarvo ja taloudellinen arvo näkyvät nykyistä paremmin päätöksenteossa”, sanoo Green Building Council Finlandin johtava asiantuntija Ella Lahtinen.
Selvityksen tuloksia esitellään Luontokunnat-verkoston kaikille avoimessa verkkotapahtumassa 12.8.2025 klo 9–10. Voit ilmoittautua tapahtumaan verkoston sivuilla.
Lisäksi tuloksia esitellään ja luontopohjaisten ratkaisuiden paremmasta hyödyntämisestä keskustellaan Espoon Luontofoorumissa 5.9.2025. Sitra sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos järjestävät yhteistyössä rinnakkaissession osana foorumin ohjelmaa. Tutustu tarkemmin tapahtumaan ja ilmoittaudu mukaan Luontofoorumin verkkosivuilla.
Lue lisää:
Luken ja THL:n selvitys: Luonto voi tarjota Suomelle jopa satojen miljoonien eurojen hyödyn kansantautien torjunnassa
Luontobarometri 2025: Suomalaiset tunnistavat laajasti luonnon terveyshyödyt ja odottavat kunnilta toimia
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.