uutiset
Arvioitu lukuaika 2 min

KULTA ry pyrkii edistämään kulttuurialan kasvua

Yhteisiä etuja ajavan järjestön perustaminen sai vauhtia kulttuurin valtionosuusjärjestelmän (VOS) uudistamistyöstä, jota Sitra oli mukana fasilitoimassa.

Kirjoittaja

Heli Nissinen

Johtava asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet

Julkaistu

Kulttuurin ja taiteen alalle on perustettu uusi keskusjärjestö. Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry on valtakunnallinen alan tuki- ja tuottajaorganisaatioiden keskusjärjestö, jonka tarkoituksena on edistää kulttuuri- ja taidealan kokonaistalouden kasvua, taloudellisia toimintaedellytyksiä ja yhteiskunnallista asemaa. Järjestön pääsihteerinä aloittaa tänään kirjailija ja poliitikko Rosa Meriläinen.

Yhteisiä etuja ajavan järjestön perustaminen sai vauhtia kulttuurin valtionosuusjärjestelmän (VOS) uudistamistyöstä, jota Sitra oli mukana fasilitoimassa syksyllä 2016 ja vuonna 2017. KulttuuriVOS-uudistuksessa Sitran roolina oli toimia ulkopuolisena ja puolueettomana tukena ja tuoda keskusteluun tulevaisuusnäkökulmaa.

KULTA ry tulee tekemään vaikuttamistyötä ja edunvalvontaa aktiivisella yhteydenpidolla poliittisiin päättäjiin ja virkamiehiin sekä tuottamalla tietoa ja keskustelunavauksia sekä antamalla asiantuntija-apua kulttuurialaa koskevissa kysymyksissä. Järjestö seuraa alan kansainvälisiä verkostoja ja toimii hankeorganisaationa alan kehittämiseen liittyvissä hankkeissa.

Lainsäädäntötyöhön mukaan myös ne, joita uudistukset koskettavat

KulttuuriVOS-uudistuksessa saavutettiin yhteinen tahtotila kulttuurikentän tulevaisuudelle. Ensimmäisen vaiheen lopputuloksena julkaistiin lainsäädäntötyötä ohjaavat teesit ja rahoituksen periaatteet. Tämä yhteinen tahtotila mahdollisti ehdotusta valmistelevalle asiantuntijaryhmälle selkänojan lainsäädäntötyön vaikeiden kysymysten ratkaisemisessa.

Osallistavan uudistuksen ajatuksena ei ollut ainoastaan edesauttaa kentän kannalta parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttaminen vaan myös kehittää ja kerätä oppeja siitä, miten nykyistä lainsäädäntöprosessia voitaisi toteuttaa paremmin kaikkia osapuolia kuunnellen.

Osallistavan lainsäädäntöprosessin tueksi kokosimme oppeja Dialogiako? – Parhaita käytäntöjä dialogin ja osallisuuden kokemuksen mahdollistamiseksi lainvalmistelussa -käsikirjaan. Suosituksia jatkoon löytyy myös Kultuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen selvityksestä osallistavuudesta KulttuuriVOS-uudistusprosessissa.

Mistä on kyse?