uutiset
Arvioitu lukuaika 4 min

Kuntajohtajat Cantell-Forsbom ja Jokitalo: SIB auttaa näkemään asioita uudessa valossa

”Saamme arvokasta tietoa siitä, mikä voisi olla erityisen toimivaa ja vaikuttavaa”, sanovat Vantaan kaupungin perhepalvelujen johtaja Anna Cantell-Forsbom ja Konneveden kaupunginjohtaja Juha Jokitalo SIB-hankkeista.

Kirjoittaja

Taru Keltanen

Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet

Julkaistu

Tulosperusteisia SIB-rahoitussopimuksia valmistellaan parhaillaan monissa kunnissa. SIB-sopimus yhdistää kunnan, yritykset, järjestöt, sijoittajat ja muut asiantuntijat työskentelemään yhteisen, mitattavan tavoitteen saavuttamiseksi. Tällä hetkellä erityisen ajankohtaisia ovat Lapset-SIB ja Työllisyys-SIB, joihin liittyviä hankkeita kunnissa käynnistyy tämän syksyn ja ensi kevään aikana.

Valmisteluvaiheessa kerätään dataa kunnan määrittämästä haasteesta, johon SIBin kautta haetaan ratkaisua. Datan avulla asiantuntijat mallintavat kunnan oman SIB-hankkeen toiminnallisia ja taloudellisia lähtökohtia.

Vantaalla mallinnus on edennyt jo pitkälle. Kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta päättikin tämän viikon maanantaina, että kaupunki on mukana Lapset-SIBissä, jonka tavoitteena on edistää lasten, lapsiperheiden ja nuorten hyvinvointia. SIBiä hallinnoi FIM Varainhoito yhdessä kumppaneidensa Lastensuojelun Keskusliiton ja Epiquksen kanssa.

”Valtaosa Vantaan lastensuojelun resursseista menee vakavien ongelmien korjaamiseen ja erilaisiin lakisääteisiin tehtäviin. Ehkäisevään toimintaan ei yksinkertaisesti tahdo riittää tarpeeksi varoja”, kertoo kaupungin perhepalvelujen johtaja Anna Cantell-Forsbom.

Esimerkiksi neuropsykologisesti oireilevat lapset, joilla on lieviä käytöshäiriöitä, eivät aina saa tarpeeksi aikaisin tukea haasteisiinsa. Nykyjärjestelmä kun mahdollistaa tuen vasta, kun ongelmat ovat ”riittävän vakavia”. Useat selvitykset, esimerkiksi THL:n ja Sitran tuore tutkimus, osoittavat, että varhainen tuki on paitsi lapsen ja hänen perheensä myös yhteiskunnan etu.

”SIB-hankkeen kautta saamme lisävaroja ja valikoimaamme sellaisia ketteriä ja nopeasti käyttöön otettavia palveluja, joita meiltä puuttuu ja joista monet lapset ja perheet hyötyisivät suuresti”, Cantell-Forsbom painottaa.

Konnevesi kiinnostunut Työllisyys-SIBistä

Vajaan 3 000 asukkaan Konnevesi Keski-Suomesta on yksi 15 kunnasta tai kuntayhtymästä, jotka ovat ilmoittautuneet mukaan pitkäaikaistyöttömien työllistymistä edistävään Työllisyys-SIBiin. Hankkeen tilaaja on työ- ja elinkeinoministeriö. SIB lähtee liikkeelle, kun hankehallinnoijan kilpailutus on saatu lähiaikoina päätökseen. Konnevesi ja sen lähikunnat ovat valmiita suunnittelemaan ja kokeilemaan uusia työllistymistä edistäviä keinoja.

”Nykyisistä rakenteista ei välttämättä löydy sellaista toimijaa, joka pystyisi uudenlaiseen, vaikuttavaan työllistämiseen. SIB-sopimuksessa palveluntarjoajan kanssa sovitaan yhteiset tulostavoitteet ja tuloksia mitataan. Se on paljon järkevämpää kuin se, että määritellään etukäteen, mitä palveluja ja kuinka paljon tuotetaan”, Jokitalo alleviivaa.

Jokitalo myöntää, että sijoittajat arveluttivat ensi alkuun konneveteläisiä kuntapäättäjiä.

”SIB-malli ei avaudu hetkessä, mutta kun siitä pääsee jyvälle, kuvio tuntuu hyvinkin järkevältä. Sijoittajat kantavat taloudelliset riskit ja heille maksetaan vain saavutetuista tuloksista”, hän painottaa.

Työllisyys-SIBissä kunta ei itse asiassa joudu lainkaan maksumieheksi, vaan mahdollisen tulospalkkion maksaa työ- ja elinkeinoministeriö.

Uusia avaimia tiedolla johtamiseen

”SIB on kokeilu, emmekä vielä tiedä, toimiiko se vai ei”, Cantell-Forsbom huomauttaa.

”Joka tapauksessa olemme oppineet jo pelkästä valmisteluprosessista valtavasti. Ulkopuolinen apu on saanut meidän datasta irti vaikka mitä ja antanut uusia avaimia tiedolla johtamiseen. Ymmärrämme myös aiempaa paremmin erilaisia ilmiöitä ja asiakkuuksia”, hän korostaa.

Jokitalo komppaa ja lisää: ”SIB-prosessi auttaa näkemään asioita uudessa valossa. Sitä paitsi uuden luominen virkistää koko toimialaa”.

Molemmat kuntapäättäjät uskovat, ettei ulkopuolisia sijoittajia ja rahoitusta tarvita jatkossa välttämättä lainkaan: kokemusten karttuessa kunnat alkavat tehdä itse pitkäjänteisiä, vaikuttavia investointeja.

Haastatellut osallistuivat Sitran SIB-aiheiseen tietoiskuun Kuntamarkkinoilla 12.9.

Lapset-SIBiin ja Työllisyys-SIBiin ei enää voida ottaa mukaan uusia kuntia. Parhaillaan suunnitteilla on tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn, ikäihmisten itsenäiseen toimintakykyyn ja ympäristönsuojeluun/kiertotalouden edistämiseen liittyvät SIBit, joihin ehtii vielä mukaan. Maa(kunnat) voivat ilmoittaa kiinnostuksestaan Anna Tonterille tai Sari Rautiolle. Yhteystiedot ovat alla. 

Mistä on kyse?