Kymmenen vuotta ilman tuottavuusloikkaa – Muistio nostaa soten uudistamisen keskiöön johtamisen, teknologian ja kilpailun

Sote-palveluiden tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen vaatii parempaa johtamista, teknologian määrätietoista käyttöönottoa ja fiksua kilpailua. Näin todetaan tiistaina 28. huhtikuuta 2026 julkaistussa muistiossa Soten seuraava askel. Julkaisun ovat kirjoittaneet Sitralle yritysjohtaja ja kokoomuksen entinen kansanedustaja Lasse Männistö sekä SDP:n kansanedustaja Matias Mäkynen.

Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon menot ovat suuruusluokaltaan noin kymmenen prosenttia bruttokansantuotteesta ja kolmannes valtion budjetista. Silti sote-palveluissa ei ole saavutettu merkittävää tuottavuusloikkaa viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Kirjoittajien analyysin mukaan erikoissairaanhoidon tuottavuus on laskenut ja perusterveydenhuollossa kehitys on pysynyt ennallaan. Sosiaalipalveluissa taas ei ole riittävää tietopohjaa tuottavuuden arvioimiseen. Samaan aikaan Suomen väestö ikääntyy, palveluiden tarve kasvaa, työikäisten määrä vähenee ja julkinen talous on vahvasti alijäämäinen.

”Hyvinvointialueiden ensimmäiset vuodet kuluivat organisaatioiden rakentamiseen, integraatiotyöhön ja talouden sopeuttamiseen. Palveluiden tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen ei ole ollut uudistamisen ytimessä. Tähän tarvitaan pikainen ja konkreettinen muutos”, painottaa Männistö.

”Pohjimmiltaan uudistumisessa on kyse siitä, miten rajallisilla resursseilla kyetään vastaamaan jopa nykyistä paremmin kasvavaan palvelutarpeeseen. Johtaminen sekä teknologian ja datan hyödyntäminen ratkaisevat sote-palveluiden tulevaisuuden”, jatkaa Mäkynen.

Muistio on osa Sitran Kasvuatlas-työtä, jossa luodaan kokonaiskuvaa kestävän talouskasvun edellytyksistä ja mahdollisuuksista sekä esitetään ratkaisuehdotuksia tuottavuuden parantamiseen. Näkökulmat ja suositukset ovat kirjoittajien omia.

Kolme uudistumisen kärkeä: johtaminen, teknologia ja kilpailu

Muistiota varten tehtyjen analyysien, asiantuntijahaastattelujen ja kansainvälisen vertailun perusteella tuottavuus ja vaikuttavuus eivät synny yksittäisistä toimenpiteistä. Kyse on laajemmasta johtamisen ja toimintamallien muutoksesta, joka ulottuu hyvinvointialueiden operatiivisesta johtamisesta uuden teknologian laajaan hyödyntämiseen, kansalliseen ohjaukseen ja sääntelyyn.

Tarvittavat toimenpiteet jakautuvat kolmeen keskeiseen teemaan, jotka tulisi nostaa keskiöön sote-sektorin uudistamisessa.

1. Ensinnäkin kirjoittajat peräänkuuluttavat johtamisen uudistamista ja palvelutuotannon systemaattista kehittämistä hyvinvointialueilla. Huomio tulisi siirtää rakenteellisista uudistuksista ruohonjuuritason johtamiseen: selkeitä tavoitteita tulisi asettaa tiimitasolla, toimintaa tulisi mitata ja seurata automaattisilla raporteilla. Lisäksi henkilöstölle tulisi luoda kannustimia, jotka tukevat jatkuvaa kehittämistä ja kokeiluja.
   
   
2. Toisekseen teknologian, datan ja tekoälyn hyödyntäminen tulisi nostaa soten uudistamisen kärkeen. Sote-ammattilaiset käyttävät jopa kolmanneksen työajastaan hallinnollisiin tehtäviin, joita tekoäly ja automaatio voivat merkittävästi keventää. Kirjoittajat ehdottavat muun muassa kansallista sote-tekoälylakia, joka loisi johdonmukaisen oikeudellisen perustan tekoälyn käytölle, sekä kansallista tulkintakerrosta ja ennakkohyväksynnän mallia, jotta teknologian käyttöönotto nopeutuu. Uudistumisen perustaksi Suomeen tarvitaan kansallinen terveystietoalue (FHDS), joka mahdollistaa teknologian laajamittaisen käyttöönoton ja datan hyödyntämisen ilman viiveitä.
   
   
3. Kolmantena kirjoittajat nostavat esiin kilpailun edistämisen ja markkinoiden hyödyntämisen. Valinnanvapaudesta käyty keskustelu on kirjoittajien mukaan elvytettävä terveeltä ja käytännönläheiseltä pohjalta. He ehdottavat uudistusta, joka perustuisi valinnanvapauteen ja ulottuisi perusterveydenhuollon avovastaanottoon, soveltuvin osin erikoissairaanhoidon poliklinikka- ja toimenpidetoimintaan sekä sosiaalihuollon asumispalveluihin.
   

Sotealalta uutta kasvua Suomelle

Sitran yliasiamiehen Atte Jääskeläisen mukaan muistio tuo sotesta käytävään poliittiseen keskusteluun analyyttisen näkymän siihen, miten tuottavuutta ja kustannusvaikutta­vuutta voidaan konkreettisesti parantaa, ei vain yleisiä toiveita säästöistä tai rakenteellisista uudistuksista.

Hän painottaa, että muistion ehdotukset kytkeytyvät laajempiin kansallisiin ja eurooppalaisiin tavoitteisiin.

”Digitalisaatio, terveysdatan hyödyntäminen ja terveysteknologian kehittäminen liittyvät yhtä aikaa palvelujärjestelmän kestävyyteen, kansa­laisten hyvinvointiin ja Suomen kilpailukykyyn kansainvälisessä terveysteknologiassa. Suomelle tämä tarkoittaa mahdollisuutta rakentaa uutta kasvua alalle, jolla on paitsi valtava taloudellinen potentiaali, myös syvä yhteiskunnallinen merkitys”, Jääskeläinen sanoo.

Nyt julkaistun muistion rinnalla Sitrassa on käynnissä laajempi Digisote-projekti, jonka tavoitteena on kiihdyttää sote-palvelujen uudistumista tekoälyn, datan ja ennakoivien menetelmien avulla. Sitra tukee hyvinvointialueita ja muita keskeisiä toimijoita rahoituksella, asiantuntijatuella ja verkostoitumisella, jotta uusia ratkaisuja kehitetään ja niitä saadaan laajasti käyttöön.