Arvioitu lukuaika 3 min

Kyselytutkimus: Suomalaisten mielestä koronarajoitukset eivät ole olleet tasapuolisia

Kaksi kolmasosaa suomalaisista arvioi oman taloudellisen tilanteensa säilyneen koronakriisin aikana ennallaan. Sitran korona-ajan nopeiden kokeilujen sarjaan liittyvä tuore kysely kertoo, miten suomalaiset arvioivat korona-ajan kohdelleen eri väestöryhmiä ja elinkeinoelämää.

Kuvitus: Topias Dean / Sitra

Kirjoittaja

Jukka Vahti

Johtava asiantuntija, Demokratia ja osallisuus, Sitra

Julkaistu

Suomalaisten mielestä koronarajoitukset eivät ole kohdelleet elinkeinoelämän erilaisia toimijoita tasapuolisesti. Vain pieni osa 18—79-vuotiaista suomalaisista (15 prosenttia) on sitä mieltä, että rajoitustoimet olisivat kohdelleet tasapuolisesti elinkeinoelämää. Peräti 74 prosenttia on eri mieltä asiasta. Tiedot ilmenevät Sitran teettämästä kyselytutkimuksesta, joka toteutettiin toukokuussa.

Uudellamaalla ihmiset arvioivat koronarajoitusten kohdelleen elineinoelämää vähemmän tasapuolisesti kuin muualla Suomessa.

Suuri enemmistö suomalaisista on kyselytutkimuksen mukaan sitä mieltä, että koronarajoitukset eivät ole kohdelleet elinkeinoelämää tasapuolisesti.

Uudellamaalla vain kahdeksan prosenttia arvioi rajoitustoimien olleen tasapuolisia elinkeinoelämälle, Etelä-Suomessa (19 prosenttia) sekä Pohjois- ja Itä-Suomessa (20 prosenttia) arviot ovat jonkin verran lievempiä. Vähiten rajoitustoimien tasapuolisuuteen elinkeinoelämää kohtaan uskovat kokoomuksen (seitsemän prosenttia) ja perussuomalaisten kannattajat (kuusi prosenttia). Myös vihreiden kannattajien arvio (12 prosenttia) on keskimääräistä matalampi. Enemmän elinkeinoelämän tasapuoliseen kohteluun uskoivat SDP:n (34 prosenttia) ja keskustan (23 prosenttia) kannattajat.

Koronakriisi tarjoaa mahdollisuuden kokeilla, oppia ja varautua paremmin tulevaan

Kesäkuussa työnsä päättäneen Sitran Uudistumiskyky-teeman johtajana työskennellyt Antti Kivelä sanoo, että kyselyn tulokset kertovat ainakin siitä, että erilaisilla alueilla – maaseudulla ja kaupungeissa – voi Suomenkin kaltaisessa pienessä maassa olla erilaisia kokemuksia ja näkemyksiä yhteisestä kriisistä. Tämä olisi hyvä huomioida, kun arvioidaan korona-ajan päätöksentekoa. Toisaalta juuri erilaisten elämäntapojen ja elinpiirien kirjo voi tehdä kansakunnasta uudistumiskykyisemmän ja ”kriisinkestävämmän”.

”Kaupungistuminen on globaali megatrendi. Silti niin Suomessa kuin maailmalla korona on todennäköisesti muuttanut arkea enemmän kaupungeissa kuin harvemmin asutuilla alueilla. Tälläkin hetkellä iso osa suomalaisista viettää aikaansa kesämökillä. Voisiko yksi Suomen voimavara yhä arvaamattomammaksi käyvässä maailmassa olla, että ihmiset voivat vastedeskin halutessaan rakentaa arkeaan myös suurimpien kasvukeskusten ulkopuolella?” Kivelä kysyy.

Kysely on osa Sitran koronapandemian aikana tekemien nopeiden kokeilujen, selvitysten ja kyselytutkimusten sarjaa, joiden tavoitteena on talouden turvallinen avaaminen ja varautuminen tuleviin kriiseihin yhteiskunnan kehityskohteita tunnistamalla. Kyselyn ensimmäinen osa julkistettiin ennen juhannusta, ja siinä kerrottiin muun muassa, että selvä enemmistö suomalaisista toivoisi aluehallintoviranomaisten päättävän oman alueensa koronarajoituksista. Koronakriisin aiemmissa vaiheissa Sitra on muun muassa selvittänyt valtioneuvoston ytimen toimintaa kriisitilanteessa sekä käynnistänyt robottipuhelukokeiluja eri puolilla Suomea.

Kolmannes arvioi rajoitustoimien kohdelleen tasapuolisesti eri väestöryhmiä

Nyt julkistetun toisen osan mukaan noin kolmannes (32 prosenttia) arvioi rajoitustoimien kohdelleen tasapuolisesti eri väestöryhmiä. Eri mieltä asiasta on yli puolet (54 prosenttia) vastanneista. Asian arvioiminen on hankalaa 14 prosentille. Tulos ei juurikaan vaihtele eri vastaajaryhmissä.

Yli puolet eli 54 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että koronaan liittyvät rahoitustoimet eivät ole kohdelleet eri väestöryhmiä tasapuolisesti.

Yli puolet eli 54 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että koronaan liittyvät rahoitustoimet eivät ole kohdelleet eri väestöryhmiä tasapuolisesti.

Korona-aika on vaikuttanut vastaajien omaan taloudelliseen tilanteeseen hieman enemmän huonontavasti (20 prosenttia) kuin parantavasti (12 prosenttia). Kaksi kolmesta arvioi taloudellisen tilanteensa säilyneen ennallaan.

Erot korona-ajan vaikutuksessa omaan talouteen ovat melko pieniä, kun asiaa tarkastellaan sukupuolen, ikäryhmien tai alueen perusteella. Kun asiaa arvioidaan vastaajien koulutuksen perusteella, niin Korona-aika on arvioiden mukaan kohdellut kovemmin peruskoulutettuja kuin akateemistesti koulutettuja.

Tutustu kyselyn ensimmäiseen osaan.

Laajemman kalvoaineiston kyselyn tuloksista löydät täältä (pdf).

Kirjoittaja

Jukka Vahti

Johtava asiantuntija, Demokratia ja osallisuus, Sitra

Julkaistu