Haukivuorella Etelä-Savossa neljä maatilaa ratkovat ilmastonmuutosta kiertotalouden keinoin. Kalliolan, Hiekkoin, Tynilän ja Lietlahden tilat lainaavat toisilleen peltoja, mikä säästää paitsi viljelijöiden aikaa ja rahaa myös parantaa ravinteiden kiertoa ja maaperän hyvinvointia.
Ratkaisu on kaikille kannattava: Siinä missä Kalliolan ja Lietlahden tilat viljelevät myös Hiekkoin ja Tynilän pelloilla vihanneksia, Hiekkoin tila puolestaan korjaa osan näiden tilojen nurmi- ja viljasadosta omilla koneillaan eläimilleen rehuksi. Myös Tynilän tila tuottaa rehun raaka-ainetta Hiekkoin tilalle.
”Yhteistyön avulla jokainen tila pystyy tuottamaan enemmän ruokaa, kuin mitä oma pinta-ala mahdollistaisi”, kertoo Antti Vauhkonen Kalliolan luomutilalta.
Maatilojen välinen yhteistyö ja jakaminen on yksi Sitran selvityksen neljästä esiin nostamasta ratkaisusta, jotka edistävät kiertotaloutta ja vähentävät tilojen kasvihuonekaasupäästöjä kustannustehokkaasti aiempien tutkimusten mukaan. Muut kolme ratkaisua ovat lannan jakeistaminen, alus- ja kerääjäkasvien viljely sekä palkokasvien käyttö viljelykierrossa.
Sitran tilaamassa ja Luonnonvarakeskus Luken toteuttamassa selvityksessä tunnistettiin 28 kiertotaloutta edistävää ratkaisua, jotka ovat jo käytössä maatiloilla. Lisäksi koottiin ensi kertaa yhteen aiemmat tutkimustulokset neljän kiertotaloutta edistävän ratkaisun kasvihuonekaasupäästöistä ja taloudellisista säästöistä. Tähän asti maatilojen kasvihuonekaasupäästöjä ja taloudellisia säästöjä on yleensä tutkittu erillään.
”Ilmastonmuutos kannattaa ottaa tosissaan ja sitä pitää miettiä yhdessä maatilojen lyhyemmän ja pidemmän tähtäimen kannattavuuden kanssa. Selvityksen tulos valottaa kiertotalouden tarvetta maataloudessa: ilmaston kannalta järkevät ratkaisut voivat myös olla taloudellisesti kannattavia”, painottaa kiertotalousasiantuntija Hanna Mattila Sitrasta.
Elämälle välttämättömiä ravinteita valuu jatkuvasti hukkaan ja kuormittamaan vesistöjä. Olemassa olevien ravinteiden tehokkaampi hyödyntäminen vahvistaisi ruokaturvaa ja parantaisi vesistöjen tilaa. Kiertotalous edistää paitsi ravinteiden kiertoa myös maaperän hyvinvointia ja hiilen sidontaa maaperään.
”Tutkimusta kiertotalouden kokonaisvaltaisista hyödyistä maatiloilla tarvitaan lisää. Hyötyjä pitää myös pystyä vertailemaan keskenään”, toteaa Mattila.
Maatilat kaipaavat neuvontaa ja uusia innovaatioita
Nykytilannetta reilusti useampi maatilaa pystyisi hyödyntämään lannan jakeistamista, alus- ja kerääjäkasvien viljelyä, palkokasvien käyttöä viljelykierroissa sekä maatilojen välistä yhteistyötä ja jakamista selvityksen mukaan. Tällä hetkellä esimerkiksi lantaa jakeistaa noin 100 maatilaa, vaikka 5000 maatilaa voisi ottaa myös ottaa ratkaisun käyttöönsä.
Selvitykseen haastatellut maatalousasiantuntijat ja viljelijät arvelevat, etteivät monet maatilat yksinkertaisesti tiedä ratkaisujen eduista. Asiantuntijat ehdottavatkin muun muassa tiedon ja neuvonnan lisäämistä ratkaisuista, jotta yhä useampi maatila ottaisi ne käyttöön.
Jo olemassa olevien, kiertotaloutta edistävien ratkaisujen laajempi käyttöönotto maatiloilla ei kuitenkaan yksin riitä, korostaa Mattila. Maatiloilla tarvitaan myös uusia, innovatiivisia ratkaisuja, jotka tukevat entistä vahvemmin ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista.
Tällaisia ratkaisuja on kehitelty ja kokeiltu viime syksynä muun muassa Sitran ja Salon kaupungin Farmidata-pilotissa, jossa edistettiin reaaliaikaisten sää- ja maaperätietojen sekä muiden digitaalisten menetelmien avulla maatilojen kannattavuutta ja kiertotaloutta. Parhaillaan yli 100 maatilaa kehittävät puolestaan hiilensidontaa lisääviä menetelmiä Sitran, BSAG:n ja Ilmatieteenlaitoksen Carbon Action -pilotissa.
”Moni suomalainen maatila on innostunut edistämään kiertotaloutta ja ratkomaan ilmastonmuutosta. Jokainen maatila voi löytää oman tapansa toimia kiertotalouden mukaisesti, taloudellisesti kannattavasti ja ilmastoystävällisesti”, uskoo Mattila.
Tutustu Maatilojen kannattavat kiertotalousratkaisut -selvitykseen täällä.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.