Siirry suoraan sisältöön

Julkaistu 05.03.2019

Vaikuttavuus­kehittämö: Mikä tukisi parhaiten etelä-savolaisten ikäihmisten toimintakykyä?

Sitran fasilitoimassa Vaikuttavuus­kehittämössä julkinen, yksityinen ja kolmas sektori yhdistävät voimansa ja ideoivat ikäihmisille kokonaisvaltaisia ja vaikuttavia tukitoimia.
Kirjoittaja
Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

Maakunta- ja soteuudistuksen valmisteluun liittyen Etelä-Savossa on työskennellyt useita alatyöryhmiä uudistuksen edistämiseksi. Vanhuspalvelujen alatyöryhmä on muodostanut ikääntyneiden palvelukokonaisuuteen liittyvät tavoitteet. Yksi niistä liittyy asumiseen: siinä missä 75 vuotta täyttäneistä etelä-savolaisista 91 prosenttia asuu tätä nykyä kotona, tavoitteena on nostaa osuus 94 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Sitran fasilitoimassa Vaikuttavuuskehittämössä haetaan konkreettisia keinoja tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

”Olemme kutsuneet kehittämöön näkemyksellisen joukon julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoita ja tutkijoita. Tavoitteena on rakentaa yhteistä ymmärrystä alueen ikäihmisten toimintakykyyn vaikuttavista tekijöistä, haasteista ja mahdollisuuksista”, painottaa hyvinvointikoordinaattori Eeva Häkkinen Essotesta.

Vaikuttavuutta lähestytään tavoite edellä – hinta ja määrä toissijaisia

Niin valtakunnallisesti kuin eri puolilla Suomea erilaiset vanhuspalveluihin liittyvät puutteet ovat nousseet viime aikoina vahvasti julkiseen keskusteluun.

Kun palvelukokonaisuutta lähestytään vaikuttavuuden kautta, tarkastelun painopiste siirtyy hinnoista ja suoritemääristä siihen, millaista hyvinvointia palveluilla saadaan aikaan. Hyvinvoinnin lisäykselle asetetaan mitattavat tavoitteet, joiden toteutumista seurataan.

”Kuntien yhtälö on tunnetusti haastava: toisaalta vanhuspalveluiden kulut karkaavat käsistä ja toisaalta ikäihmisten hyvinvoinnissa on paljon parantamisen varaa. Uudenlaisille, vaikuttaville toiminta- ja rahoitusmalleille on tässä tilanteessa selvä tilaus”, toteaa Sitran projektijohtaja Mika Pyykkö.

”Tekemisen lähtökohdaksi tulisi ottaa eri toimijoiden yhdessä sanoittama tulevaisuuskuva. Sen pohjalta asetetaan sellaiset mitattavat tavoitteet, jotka kertovat ikäihmisten hyvästä elämästä. Erityisen tärkeää olisi ymmärtää ennakoivan ja ehkäisevän toiminnan inhimillinen ja taloudellinen hyötypotentiaali”, Pyykkö jatkaa.

Varhaisella tuella voidaan vähentää myöhempää palvelutarvetta

Yhden ympärivuorokautisen hoivapaikan nettokustannukset ovat Suomessa noin 40 000 euroa vuodessa. Tutkimusten mukaan Suomessa on jopa 20 000 ikääntynyttä, jotka voisivat asua kotona nykyistä parempien tukitoimien avulla. Jos tähän päästään, julkisen talouden säästöt olisivat vuositasolla jopa 20 miljoonaa euroa.

THL:n asiantuntija-arvio Etelä-Savon maakunnan sote-palveluiden toteutuksesta listaa monia ikääntyneiden palveluihin liittyviä myönteisiä muutoksia, mutta myös kehityskohteita. Paljon hoivapalveluja tarvitsevia 75 vuotta täyttäneitä on maakunnassa 14 prosenttia. Heistä intensiivistä kotihoitoa saavia on maassa neljänneksi eniten eli 35 prosenttia.

”Uskomme, että työikäiseen ja eläköityvään väestöön kohdentuvalla varhaisella tuella voidaan merkittävästi vähentää myöhempää runsasta palvelujen käyttöä tai esimerkiksi ennenaikaista joutumista tehostetun palveluasumisen piiriin”, Eeva Häkkinen alleviivaa.

Vuonna 2016 ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan eli tehostetun palveluasumisen nettokäyttökustannukset (354 euroa/asukas) olivat Etelä-Savossa 25 prosenttia korkeammat kuin maassa keskimäärin. Kotihoidon asukaskohtaiset nettokäyttökustannukset (280 euroa/asukas) olivat Suomen korkeimmat.

Ikäihmisten toimintakykyä edistävät toimet vähentävät korjaavien palvelujen tarvetta ja samalla kunnan menoja. Vaikuttavuuskehittämössä laaditaan konkreettiset muutostavoitteet tällaisen siirtymän mahdollistamiseksi.

SIB-hanke yksi mahdollisuus?

Syntyvän kokonaiskuvan pohjalta nähdään, syntyykö Etelä-Savossa sellaisia ratkaisuaihioita, joihin voisi hyödyntää tulosperusteista rahoitussopimusta eli SIB-mallia. Sitran Suomeen tuoma malli on kunnille ja valtiolle työkalu vaikuttaviin hankintoihin ja mahdollisuus taloudellisesti riskittömään rahoitukseen.

SIB-hankkeessa sijoittajilta kerätyt varat käytetään kunnan määrittämän haasteen ratkaisuun eli tarvittavien palveluiden rahoittamiseen. Yhteiskunnallisen mallinnuksen ja laskelmien pohjalta hankkeelle asetetaan tarkat hyvinvoinnilliset ja taloudelliset tavoitteet sekä mittarit, joiden toteutumista seurataan säännöllisesti. Kunta maksaa vain syntyneestä hyvinvoinnista eli tuloksista, siinä missä sijoittajat kantavat hankkeen taloudelliset riskit. SIB-hanke ei korvaa, vaan täydentää kunnan omia palveluja.

Suomeen on syntymässä Sitran tuella seitsemän SIB-hankkeen kokonaisuus. Ensimmäiset kolme jo käynnistynyttä SIBiä liittyvät työhyvinvoinnin edistämiseen julkisella sektorilla, maahanmuuttajien nopeaan työllistämiseen sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen.

Sitran Vaikuttavuuskehittämön pilottiin valittiin kaksi maakuntaa yhteensä 14 kiinnostuneen maakunnan joukosta. Pilotteihin valikoituivat Etelä-Savo ja Pohjanmaa. Etelä-Savossa työskentely alkoi helmikuussa ja tuloksia on lupa odottaa kesäkuun aikana. Pohjanmaalla kehittämö starttaa huhtikuussa.

Lisätietoja:

Eeva Häkkinen, hyvinvointikoordinaattori, Essote
eeva.hakkinen@essote.fi puh. 044 351 2321

Mika Pyykkö, projektijohtaja, vaikuttavuusinvestoimisen tuki, Sitra
mika.pyykko@sitra.fi, puh. 040 084 1662

Taru Keltanen, asiantuntija, viestintä, Sitra
taru.keltanen@sitra.fi, puh. 040 674 3246

Ota yhteyttä

Mistä on kyse?