Elämäntapatestin data paljastaa, millaisia kestäviä valintoja suomalaiset ovat valmiita tekemään kesälomalla

Kesälomalla suurin osa päästöistä muodostuu siitä, miten liikumme paikasta toiseen ja mitä lautaseltamme löytyy. Esimerkiksi mökkeilyn päästöihin vaikuttaa eniten se, kulkeeko mökkipaikkakunnalle autolla vai julkisilla, ja laittaako grilliin sisäfilepihvin vai kasvismakkaran.

Vaikka moni haluaa lomalla luopua arkisten valintojen tarkastelusta ja höllätä pipoa, voi kesällä kestäviä tekoja toteuttaa matalammalla kynnyksellä.

”Olosuhteet ovat otolliset monien kestävien arjen tekojen omaksumiseen. Satokauden tuotteet houkuttelevat panostamaan kasviksiin ja pyöräily on mukavampaa aloittaa kesäkeleillä kuin loskasäällä”, Sitran kansainvälisen toiminnon asiantuntija Henna Kurki toteaa.

Sitran suosittu Elämäntapatesti on kerryttänyt anonyymia dataa arjen teoista. Data paljastaa millaisia tekoja ihmiset ovat valmiita omaksumaan hiilijalanjälkensä pienentämiseksi sekä millaiset tekijät estävät heitä elämästä kestävästi. Dataa on kertynyt yhteensä 334 000 tehdystä testistä ja 31 600:sta testin tekijöiden laatimasta kestävän elämän suunnitelmasta. Yhteensä Sitran Elämäntapatestiä on tehty yli 1,6 miljoonaa kertaa vuodesta 2017 lähtien.

Elämäntapatestillä jokainen voi laskea oman hiilijalanjälkensä, ja testi tarjoaa omien vastausten pohjalta räätälöityjä vinkkejä, joilla voi pienentää päästöjään. Testin tekijät ovat valinneet yhteensä 295 000 tekoa oman hiilijalanjälkensä pienentämiseksi.

Tunnistimme testistä kesän kannalta olennaisia päästövähennysvinkkejä ja listasimme niistä 12 suosituinta. Kerromme myös, mitkä näistä vinkeistä ovat päästöjen kannalta merkittävimpiä.

Lähes puolet hiilijalanjäljestämme muodostuu liikkumisesta

Elämäntapatestin tekijän keskimääräinen hiilijalanjälki on 7765 kiloa vuodessa, mikä on hyvin lähellä suomalaisen keskivertohiilijalanjälkeä (9,610 kgCO2e vuonna 2023). Testin tekijöiden hiilijalanjäljestä lähes puolet (45 prosenttia) muodostuu liikkumisesta ja neljäsosa (25 prosenttia) ruuasta. Liikkumisen päästöissä suomalaisilla on siis eniten vähentämisen varaa.

”Vaikka kestävän elämäntavan suunnitelmiin on valittu vähiten liikkumiseen liittyviä tekoja, nämä valitut teot ovat päästöjen kannalta usein merkittävimpiä. Lomalla kannattaakin kiinnittää huomiota siihen, miten liikkuu paikasta toiseen”, Kurki muistuttaa.

Ihmiset valitsevat usein suunnitelmiinsa pieniä ja helposti toteutettavia tekoja, kuten aktiivisuusrannekkeen käyttöönoton (ks. taulukko 1). Liikkumisen osalta ihmiset ovat kuitenkin valmiita myös suurempiin ja vaikuttavimpiin tekoihin, kuten autoilun tai lentämisen vähentämiseen tai kotona lomailuun.

Testin tehneiden ihmisten suurimmat päästöt liikkumisesta syntyvät maaseutualueilla autoilusta ja pääkaupunkiseudulla lentomatkustamisesta. Päästövähennyssuunnitelman tehneistä yli kymmenen prosenttia on valmiita vähentämään lentämistä. Jos tämä määrä ihmisiä todella vähentäisi lentämistä, vastaisi teko päästömäärältään yli 12 000 lentoa Helsingistä Brysseliin.

Tehtyjen testien perusteella suurissa kaupungeissa asuvat ja korkeampiin tuloluokkiin kuuluvat ovat todennäköisemmin valmiita vähentämään lentämistä – ja tekevät niin myös useammin. Teko valitaan usein ”Matkusta junalla lomalle” -teon kanssa, ja 29 prosenttia testin tekijöistä valitsee kummatkin teot. Tämä viittaa siihen, että monet korvaavat lentämisen lomillaan ympäristöystävällisemmällä junamatkailulla.

Suomalaiset valmiita kokeilemaan kasvisruokapäivää

Toiseksi suurin merkitys lomalla syntyvien päästöjen kannalta on ruualla. Jos suomalaisten Elämäntapatestissä valitsemat, syömistä koskevat teot toteutuvat, ilmakehään jää tupruttamatta lähes 12 miljoonaa kiloa hiilidioksidia vuosittain. Kesällä syömistä on helppo muuttaa kestävämmäksi esimerkiksi vaihtamalla riisi perunaan tai ohraan, suosimalla suomalaisia järvikaloja tai ostamalla lähiruokaa kaupasta tai toreilta.

Erityisen valmiita testin vastaajat ovat kokeilemaan kasvisruokapäivää. Teko on kolmanneksi suosituin kaikista valituista teoista, ja joka viides tehdyistä suunnitelmista sisältää kasvisruokapäivän kokeilun. Kasvisruokapäivä on valittu lähes 7000 kertaa suunnitelmiin ja toteutuessaan sen päästövähennys vastaisi yli 5000 lentoa Helsingistä Brysseliin. Erityisesti yli 50-vuotiaat ovat valmiita kokeilemaan kasvisruokapäivää, kun taas alle 18-vuotiaat valitsivat teon harvemmin.

Lomalla omaa hiilijalanjälkeään saa siis pienennettyä helposti pohtimalla, kuinka liikkuu paikasta toiseen, millaisia asioita kasaa lautaselleen sekä harkitsemalla, voisiko reissuun lähtemisen sijaan nauttiakin lähikohteista. Testin datan perusteella suomalaiset ovat valmiita myös kokeilemaan näitä tekoja.