Miten talous valjastetaan kestävän ja reilun tulevaisuuden muutosvoimaksi?

Monet yhteiskuntamme haasteet liittyvät rahaan ja talouteen. Millainen talous vahvistaisi planeettamme elinkelpoisuutta ja sen asukkaiden hyvinvointia? Mikä on talouden tehtävä ylipäätään? Näistä kysymyksistä herättelee keskustelua Sitran uusi julkaisu.  
Kuva: Topias Dean, Sitra

Kirjoittaja

Taru Keltanen

Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

Julkaistu

”Globaalien ympäristöongelmien ratkaiseminen ja eriarvoistumiskehityksen kääntäminen on ihmiskunnan kohtalonkysymys – koe, jossa emme voi epäonnistua.” Lainaus on Talous tulevaisuuden palveluksessa -julkaisusta, joka valottaa kestävän talouden haasteita ja valinnan paikkoja. Yhteiskunnallisesta näkökulmasta taloutta tarkasteleva työpaperi on osa Sitran Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutuksen tausta-aineistoa.

Taloudellinen globalisaatio on edennyt viime vuosikymmeninä huimaa vauhtia teknologian ja digitalisaation siivittämänä. Tällä on ollut positiivisia vaikutuksia, mutta samanaikaisesti olemme saaneet tuta kiihtyvän tuotannon ja kulutuksen sekä varallisuuden keskittymisen haitoista: sään ääri-ilmiöistä ilmaston lämmetessä, pölyttäjien vähenemisestä, meriä seilaavista jätelautoista ja yhteiskunnallisesta epävakaudesta.

Tavoitteeksi korjaava ja uusintava talous

Julkaisun keskeinen viesti on se, että kestävän talouden ajattelussa on siirryttävä eteenpäin, uuteen vaiheeseen:

”Kestävyyden rajat on ylitetty. Enää ei riitä, että talous nähdään keinona tuottaa hyvinvointia maapallon kantokyvyn rajoissa. On päästävä tilanteeseen, jossa talous sekä korjaa jo syntyneitä vahinkoja että uusintaa eli ylläpitää ja kehittää tulevaisuuden rakennusaineita, kuten ekologista ja sosiaalista pääomaamme ”, Sitran johtava asiantuntija Eeva Hellström painottaa.

Uudistuksia tarvitaan sekä talouden rakenteisiin että sääntelyyn. Lisäksi ympäristöongelmien ja sosiaalisten ongelmien kytkeytyneisyys tulee tunnistaa ja hakea niihin ratkaisuja yhtä aikaa. Tämä taas edellyttää nykyisen hyvinvointikäsityksen päivittämistä: Mitä ymmärrämme hyvinvoinnilla? Mistä muusta se voisi koostua kuin aineellisesta elintasosta ja yhteiskunnan palveluista?

Kestävä talous kestää paremmin myös kriisejä

On mahdollista, että maailmanlaajuisiin kehityskulkuihin eli megatrendeihin liittyvät jännitteet lisääntyvät tulevina vuosina. Jotta talous voi rakentaa kestävää tulevaisuutta nopeasti muuttuvassa, keskinäisriippuvaisessa maailmassa, sen on oltava mahdollisimman sopeutumis- ja uudistumiskykyinen.

Ekologista ja sosiaalista pääomaa uusintava talous on vahvempi myös kriiseissä, sillä se tukee yhteiskuntien iskunkestävyyttä ja palautumiskykyä eli resilienssiä.

”Resilienssin tarve on entisestään korostunut koronapandemian aiheuttamien laajojen talousshokkien myötä”, Hellström toteaa.

Vaikka pandemian pitkän aikavälin vaikutuksia on vielä ennenaikaista arvioida, sen laukaisema talouskriisi tarjoaa mahdollisuuksia kestävämpiin valintoihin, vieläpä nopeutetussa aikataulussa. Tähän liittyy esimerkiksi keskustelu kestävästä elvytyksestä niin Suomessa, EU:ssa kuin globaalilla tasolla.

Kestävän talouspolitiikan kursseilla ideoidaan uusia ratkaisuja

”Rakentavalle keskustelulle taloudesta on tässä ajassa suuri tarve ja siihen tarvitaan mukaan ihmisiä ja näkemyksiä yhteiskunnan eri sektoreilta”, sanoo Sitran Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutuksen vetäjä Mervi Porevuo.

Keskustelun herättäminen ja uuden ajattelun luominen onkin tavoitteena myös Kestävän talouspolitiikan johtamiskursseilla, joita Sitra on järjestänyt vuodesta 2013 lähtien. Koulutus on suunnattu yhteiskunnallisille vaikuttajille ja päätöksentekijöille, ja kurssin käyneitä on jo yli 400.

”Kokoamme saman pöydän ääreen osallistujia yhteiskunnan eri aloilta. Alustusten, keskustelujen ja hallitusohjelmaneuvotteluja simuloivan käytännön harjoituksen avulla heidät herätellään pohtimaan keinoja, joilla hyvinvoinnin tavoitteet, talouden realiteetit ja maapallon reunaehdot voidaan yhdistää pitkäjänteiseen päätöksentekoon”, Porevuo kertoo.

Jotta onnistumme kääntämään kehityksen suunnan, haasteet on käännettävä mahdollisuuksiksi. Se edellyttää ajattelun ja ennen kaikkea käytäntöjen uudistamista: tarvitaan yritysten innovaatioita, lainsäätäjien ja hallinnon ohjausta, sijoittajien varoja, kuluttajien kestäviä valintoja ja saumatonta yhteistyötä kaikilla tasoilla – siis meitä kaikkia.

Kymmenen tärppiä

Kohti korjaavaa ja uusintavaa taloutta

1. Maapallomme kantokyvyn rajat on jo monilta osin ylitetty ja eriarvoistuminen uhkaa yhteiskuntien vakautta. Monet ympäristö-, hyvinvointi- ja oikeudenmukaisuuskysymykset muodostava viheliäisten ongelmien vyyhdin, jossa niitä ei ole mahdollista ratkaista toisistaan erillisinä. Jos haluamme tuottaa hyvinvointia samaan aikaan, kun parannamme ympäristön tilaa ja vähennämme eriarvoisuutta, hyvinvointikäsityksemme on huomioitava myös reiluus ja kohtuus. Kestämätön kehitys käy kaikille kalliiksi.

2. Taloudellisen toiminnan sekä ympäristöön että ihmisiin kohdistamien kielteisten vaikutusten eli jalanjäljen rinnalla on yhä tärkeämpi kiinnittää huomioita talouden myönteisiin vaikutuksiin eli kädenjälkeen. Tavoitteena on, että talouden jättämä kädenjälki on jalanjälkeä suurempi. Talouden rakenteita ja sääntelyä uudistamalla talous voi sekä korjata jo syntyneitä vahinkoja että uusintaa tulevaisuuden rakennusaineeksi tarvittavaa ekologista ja sosiaalista pääomaa.

3. Talous on merkittävä yhteiskunnallinen voima. Taloutta on nyt ohjattava ja uudistettava niin, että taloudelliselle toiminnalle ominainen muutosvoima saadaan palvelemaan mahdollisimman hyvin reilua ja kestävää tulevaisuutta. Talous voi toimia muutosvoimana ja palvella tulevaisuutta vain ollessaan samanaikaisesti sekä iskunkestävä että sopeutumis- ja uudistumiskykyinen eli resilientti.

4. Edessämme oleva murros edellyttää rakentavaa ja moniulotteista keskustelua taloudesta. Talouteen liittyvät jännitteet eivät ole vain taloustieteellisiä, vaan liittyvät myös siihen, miten talouden rooli yhteiskunnassa ymmärretään ja kuinka syvällisesti ja nopeasti taloutta halutaan uudistaa. Kestävä talous edellyttää paitsi välittömästi toimeenpantavien keinojen käyttöönottoa myös perustavanlaatuisempaa toimintamallien ja talousajattelun kehittämistä sekä vuoropuhelua näiden välillä.

5. Paineet kapitalismin korjaamiseksi ja markkinatalouden ohjauksen vahvistamiseksi kasvavat maailmanlaajuisesti. Suomella on hyviä kokemuksia talouden aiemmista korjausliikkeistä, joiden kautta muun muassa hyvinvointivaltiomme synnytettiin. Taloudelta odotetaan nyt entistä enemmän kykyä vahvistaa yhteiskunnan iskunkestävyyttä sekä sopeutumis- ja uudistumiskykyä. Menestymme olemalla talouden uudistamisen etujoukoissa.

6. Talouspolitiikan ohjausvalikoima erilaisine veroineen, rajoituksineen ja kannustimineen tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia edistää siirtymää ympäristö-, hyvinvointi-, ja eriarvoisuusongelmia korjaavaan talouteen. Tätä ohjausvalikoimaa sekä talouden sääntelyä kansainvälisessä ja kansallisella tasolla on käytettävä entistä määrätietoisemmin. Samalla on pystyttävä purkamaan ihmiselle ja ympäristölle vahingollisia taloudellisen toiminnan kannusteita ja polkuriippuvuuksia.

7. Systeeminen, koko yhteiskunnan läpileikkaava muutos edellyttää yhtäaikaisia ja samaan suuntaan vieviä toimia yhteiskunnan kaikilla tasoilla ja kaikilta toimijoilta. Mukaan tarvitaan niin päättäjät, yritykset, kehittäjät kuin tavalliset työntekijät ja kansalaiset. Tulevaisuutta ei voi johtaa ja rakentaa vain ylhäältä käsin, vaan se pitää tehdä samanaikaisesti kaikilla tasoilla yhdessä ohjautuen.

8. Kullakin toimijalla on oma roolinsa ja mahdollisuutensa edistää systeemistä muutosta. Kansainväliselle yhteistyölle on kasvavaa tarvetta samaan aikaan, kun kansainvälisessä politiikassa on paljon jännitteitä. Kaikkien, jotka voivat, on siksi edettävä nopeasti huolimatta muista. Monet kunnat ja kaupungit sekä edelläkävijäyritykset ja -kansalaiset ovat jo lähteneet kantamaan vastuuta esimerkillisesti. Nyt myös valtioilta odotetaan yhä vahvempaa roolia kestävän kulutuksen ja ratkaisujen mahdollistajana. Kehittyvä teknologia tarjoaa uusia ratkaisuja ja liiketoimintamahdollisuuksia, kunhan niiden käyttöönottoa vauhditetaan ja teknologian heijastusvaikutukset muuhun yhteiskuntaan otetaan huomioon.

9. Yhteiskunnat kilpailevat keskenään yhteiskuntajärjestelmiensä kyvystä tehdä ajassamme tarvittavia systeemisiä muutoksia. Suomi voi menestyä ja saada kokoaan suuremman painoarvon olemalla kestävien ratkaisujen kehittämisen etujoukoissa. Uusien mahdollisuuksien tunnistamiseksi meidän kannattaa myös päivittää tapamme rakentaa tiedosta yhteisiä tilanne- ja tulevaisuuskuvia sekä uudistaa demokratiaamme ja hallintoamme tukemaan tarvittavaa muutosta.

10. Kestävän talouden ratkaisut eivät ole vain teknisiä tai poliittisia, vaan pohjimmiltaan kysymys on siitä, mihin perustamme inhimillisen kehityksen ja hyvinvoinnin nopeasti muuttuvassa ja sopeutumiskykyä vaativassa maailmassa. Kyse on siitä, millaiset maailmankuvat ja ihanteet ohjaavat toimintaamme. Tarvitsemme uuden, luottamusta sekä tulevaisuuteen että toisiimme rakentavan, myönteisen tulevaisuuskuvan siitä, mitä hyvä elämä ja Suomen rooli yhteisellä maapallollamme voisi olla.

Lue lisää!

Sitra Työpaperi:
Talous tulevaisuuden  palveluksessa
Kestävän talouden tilannekuva 2020-luvun taitteessa
Eeva Hellström ja Mervi Porevuo
Lokakuu 2020

Talous tulevaisuuden palveluksessa -julkaisu on laadittu Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutuksen tausta-aineistoksi, mutta soveltuu yhtä hyvin jokaiselle taloudesta ja tulevaisuudesta kiinnostuneelle.

Aihe

Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutus

Miten talouspolitiikkaa johdetaan siten, että seuraavillekin sukupolville riittää? Kestävän talouspolitiikan koulutus kannustaa uuteen johtajuuteen. #kestävätalous

Kirjoittaja

Taru Keltanen

Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

Julkaistu

Suosittelemme

Tästä eteenpäin.

Mistä on kyse?