Osaamisvaje uhkaa Suomen tulevaisuutta – uusi selvitys peräänkuuluttaa kokonaisvaltaisia uudistuksia

Suomen talouden keskeinen kivijalka on ollut tasa-arvoinen ja laadukas koulutus. Nyt tuo perusta on murenemassa. Suomi on pudonnut 15 vuodessa korkeakoulutettujen osuudessa OECD-maiden kärjestä keskiarvon alapuolelle. Myös peruskoululaisten oppimistulokset sekä nuorten aikuisten luku- ja laskutaito ovat heikentyneet. 
 
Lehikoisen, Nokso-Koiviston ja Vihriälän johtopäätös muistiossa Koulutuspolitiikan korjaussarja – kuopasta uuteen nousuun on karu: suomalainen koulutusjärjestelmä enää tuota riittävää osaamista yhteiskunnan uudistamiseen. Koko koulutuksen ketju peruskoulusta aikuiskoulutukseen vaatii perusteellisia uudistuksia. Kirjoittajat ehdottavat laajan joukon toimia ja suosituksia, joilla järjestelmän rakenteita uudistetaan ja tietopohjaa vahvistetaan.  
 
Peruskouluihin kirjoittajat peräänkuuluttavat vahvempaa kansallista ohjausta. Tämä tarkoittaisi sitä, että esimeriksi oppimistuloksia mitattaisiin säännöllisesti ikäluokissa, tietoa koottaisiin järjestelemällisesti ja koulutusjärjestelmää johdettaisiin kokonaisuutena. Toisella asteella lukio-opiskelijoiden osuutta pitäisi kasvattaa ja ammatillisen koulutuksen jatko-opintovalmiuksia vahvistaa. Korkeakouluihin he ehdottavat esimerkiksi aloituspaikkojen lisäämistä sekä maltillisen lukukausimaksun käyttöönottoa myös EU- ja ETA-maiden kansalaisille. Tavoitteena on nostaa korkeakoulutettavien määrää ja laajentaa rahoituspohjaa. Aikuiskoulutuksessa he suosittelevat, että julkisin varoin rahoitettu tutkintokoulutus rajattaisiin koulutustasoa nostaviin tutkintoihin. 
 
Muistio on Sitran Kasvuatlas-julkaisuun liittyvä keskustelunavaus, ja sen ovat laatineet koulutuksen ja talouden asiantuntijat Anita Lehikoinen, Oskari Nokso-Koivisto ja Vesa Vihriälä. Kasvuatlas-julkaisun, siihen liittyvien keskustelunavausten ja vuoropuhelun tavoitteena on hahmottaa kestävän talouskasvun edellytyksiä ja löytää ratkaisuja tuottavuuden parantamiseen.

Osaamisen ketju katkeaa – mutta suunta voidaan kääntää

Julkiset koulutusmenot ovat Suomessa yli 15 miljardia euroa vuodessa. Koulutus onkin yksi suurimmista yksittäisistä julkisen talouden eristä. Kirjoittajien mukaan koulutusjärjestelmältä kuitenkin puuttuu kattava tietopohja sen arvioimiseksi, mitä resursseilla saadaan aikaan, miten ne kohdentuvat ja mitkä toimenpiteet tuottavat tuloksia. Koulutusjärjestelmää ei riittävästi seurata ja arvioida kokonaisuutena. Kirjoittajat toteavat, että valtaa ohjata järjestelmää systeemisenä kokonaisuutena ei ole millään taholla. 
 
Koulutusjärjestelmän ongelmaa kuvataan selvityksessä osaamisen ketjun katkeamisena. Peruskoulun heikentyneet oppimistulokset valuvat toiselle asteelle, jossa opiskellaan asioita, jotka olisi pitänyt oppia jo peruskoulussa. Korkeakouluissa taas yritetään kuroa kiinni aiempien vaiheiden puutteita. Korkeakouluihin tulee liian vähän nuoria, ja julkisella rahoituksella tuotetaan muihin maihin nähden vähän tutkinnon suorittaneita. Aikuiskoulutus ei riittävästi kohenna osallistujien työmarkkina-asemaa tai tulotasoa. 
 
Kirjoittajat tunnistavat, ettei koulutusjärjestelmän kehittämistä voida perustaa julkisen kokonaisrahoituksen lisäämiseen. Suomi käyttää koulutukseen jo nyt noin viisi prosenttia bruttokansantuotteestaan, mikä on OECD-keskiarvoa enemmän. Paljon on kuitenkin tehtävissä, kun resursseja kohdennetaan uudelleen ja järjestelmän tehokkuutta parannetaan.

Inhimillisen pääoman merkitys talouskasvulle kriittinen

Suomi on ahtaassa tilanteessa, koska talous ei ole kasvanut lähes kahteen vuosikymmeneen. Sitran yliasiamies Atte Jääskeläinen  painottaa, että tarvitsemme uudenlaista, pitkäjänteistä yhteisymmärrystä talouden kasvutoimista. Jos haluamme tosissamme kääntää Suomen suunnan, osaamispohjan rapautuminen on pysäytettävä ja käännettävä uudeksi nousuksi. 
 
”Suomalaisten lasten, nuorten ja koko yhteiskunnan tulevaisuus riippuu siitä, kuinka vakavasti otamme osaamisen merkityksen – ja kuinka nopeasti ryhdymme tarvittaviin uudistuksiin.” 

Inhimillisen pääoman merkitys talouskasvulle on ratkaiseva: tutkimusten mukaan jopa 50–75 prosenttia kasvusta selittyy ihmisten osaamisella ja taidoilla. Suomessa tämä kasvun moottori on kuitenkin hyytymässä. 
 
”Tulevaisuutemme turvaamiseksi meidän täytyy investoida ihmisiin ja heidän osaamiseensa. Koko ketju vaatii tietoon pohjautuvia uudistuksia, tason nostamista ja resurssien parempaa kohdentamista”, Jääskeläinen sanoo.

Lisätiedot

Atte Jääskeläinen

Yliasiamies

Esa Suominen

Vanhempi neuvonantaja, Strategia ja yhteiskuntasuhteet