uutiset
Arvioitu lukuaika 2 min

SIB-hankkeesta lisävipua diabeteksen ehkäisyyn?

Dumppaa diabetes! -kokeiluhaku etsii uusia keinoja tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn. Rakenteilla on myös tulosperusteinen SIB-hanke.

Julkaistu

Tyypin 2 diabetesta (T2D) sairastaa Suomessa vajaat puoli miljoonaa suomalaista, joista noin 150 000 tietämättään. On arvioitu, että jopa joka kolmas aikuinen on vaarassa sairastua. Luvut ovat pysäyttäviä, sillä ehkäisyyn löytyy tehokkaita keinoja. Sairastumisriskiin voi pitkälti vaikuttaa elintapoja muuttamalla eli liikunnalla, terveellisellä ruokavaliolla ja painonhallinnalla. Pienilläkin muutoksilla on merkitystä.

Tyypin 2 diabeteksesta yhteiskunnalle aiheutuvat kokonaiskulut ovat vuosittain 2 – 3 miljardia euroa. Investoinnit diabeteksen ehkäisyyn ovatkin omiaan lisäämään kansalaisten hyvinvointia ja säästämään samalla yhteiskunnan varoja. Jos työikäisen henkilön sairastuminen onnistutaan estämään, säästöjä kertyy paitsi sairaanhoidosta ja lääkkeistä myös siitä, että sairauspoissaolot vähenevät.

VNK ja Motiva hakevat kokeiluja T2D:n ehkäisyyn

Valtioneuvoston kanslia ja Motiva ovat avanneet Dumppaa diabetes! -kokeiluhaun. Sen kautta etsitään ideoita, jotka tähtäävät tyypin 2 diabetekseen ehkäisyyn pysyvien elintapamuutosten kautta. Haku on auki 31.5.2019 saakka.

”Haussa on kokeiluja, jotka etsivät uusia liiketoiminnallisia ratkaisuja haasteeseen. Haastamme mukaan esimerkiksi liikuntaa, ajanhallintaa, ilmastonmuutoksen torjuntaa ja sosiaalista tasa-arvoa edistävät tahot”, kertoo Motivan asiantuntija Sara Lukkarinen Valtioneuvoston kanslian tiedotteessa.

Jaossa on 105 000 euroa, josta valittuja kokeiluja rahoitetaan 7 500 eurolla. Rahallisen tuen lisäksi valitut kokeilut saavat sparrausta sekä mahdollisuuden osallistua Sitran järjestämiin Vaikuttavuuden Boot Camp -työpajoihin.

SIBistä tukea kokeilujen toteutukseen?

Suunnitteilla on myös SIB-hanke tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn. Tavoitteena on kehittää tulosperusteiseen rahoitussopimukseen perustuva toimintakokonaisuus vuoden 2019 aikana. Varat käytännön toimintaan kerättäisiin yksityisiltä sijoittajilta ja kunnat maksaisivat sijoittajille vain etukäteen sovituista tuloksista.

Ajatuksena on pilotoida SIB-hanketta yhteistyössä muutaman kunnan kanssa – ja laajentaa hanke sen tuloksellisuuden varmistuttua koko maahan, jos kunnat ovat siitä kiinnostuneita. SIB-suunnittelussa ovat mukana Itä-Suomen yliopisto, Kela, valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Sitra.

Ehkäisyn hyödyistä vahvat näytöt

Diabetesriskiin vaikuttavat yksilötason elintapatekijät tunnetaan varsin hyvin. Niihin vaikuttavat ruokailutottumukset, liikkumattomuus, ylipaino sekä mahdollisesti uni, tupakointi, stressi. Tiedetään myös, miten riskit vaihtelevat eri väestöryhmissä taustatekijöiden perusteella. ​

Ehkäisevien toimintojen tuloksellisuutta voidaan arvioida tehtyjen interventiotutkimusten avulla. Esimerkiksi suomalaisessa DPS-tutkimuksessa kolmen vuoden seurannan jälkeen diabeteksen ilmaantuvuus oli 58 prosenttia pienempi tehostettua ohjausta saaneiden ryhmässä verrattuna vertailuryhmään. Interventioryhmästä sairastui 20 prosenttia ja verrokeista 43 prosenttia.

Mistä on kyse?