Suomen palvelusektori junnaa – kasvun esteet ovat rakenteellisia eli korjattavissa

Palvelualojen kasvu on ollut Suomessa tahmaista, vuosina 2015–2024 keskimäärin vain 2 prosenttia vuodessa. Vaisu kehitys johtuu pitkälti rakenteista – rahoituksen pullonkauloista, verotuksesta ja kulttuurista, joka suosii fyysisiä investointeja ja teollista logiikkaa. Jos nämä haasteet ratkaistaan, lähtökohdat kestävälle kasvulle ja kansainvälistymiselle ovat hyvät, sillä tarvittavaa teknologista osaamista tästä maasta kyllä löytyy.

Vauhtia palvelutalouteen – kannustimien ja kulttuurin uudistamisen kautta kasvu-uralle -muistio sisältää palvelusektorin syväanalyysin ja toimenpide-ehdotuksia kasvun vauhdittamiseksi. Sen ovat kirjoittaneet Civitta Finlandin asiantuntijat Tuomas Virtanen, Aila Kyttä ja Ella-Kaisa Luoma yhdessä konsultti ja tutkija Eero Vassisen kanssa. Työssä on ollut mukana laaja sparrausryhmä ja se on osa Sitran Kasvuatlas-työtä.

Palveluyritysten matka tyssää usein kasvun “kuolemanlaaksoon”. Rahoitusta löytyy startupeille, mutta se on kiven alla, jos yritys haluaa laajentaa toimintaansa ja suunnata kansainvälisille markkinoille.

”Suomessa investointi tunnistetaan ja rahoitetaan kohtuullisen hyvin, kun on kyse betoniseinästä tai koneesta. Palvelualan yrityksille keskeisemmät ohjelmisto-, brändi- tai myyntikanavainvestoinnit nähdään vaikeammin rahoitettavina, mikä vaikeuttaa lupaavien yritysten kasvua”, Civittan Tuomas Virtanen sanoo.

Palvelujen vienti keskittyy Suomessa isoihin, teollisiin yrityksiin, joiden osuus palveluviennistä on noin 40 prosenttia. Pk-yritysten kansainvälistymistä hidastavat rahoituskapeikkojen lisäksi pirstaleinen kotimarkkina ja raskas sääntely.

Ratkaisut tunnetaan – kyse on valinnoista

Yksi palvelualan haasteista liittyy tutkimus- ja kehityspolitiikkaan, joka painottuu Suomessa vahvasti tutkimukseen. Myynti, tuotteistaminen ja kansainvälistyminen jäävät T&K-politiikan katveeseen, vaikka “innovaatio on valmis vasta, kun se myy”.

”Palvelut eivät ole vain kotimaisia kulutuspalveluja tai teollisuuden oheistoimintoja. Ne ovat yhä useammin korkean arvonlisän vientituotteita: digitaalisia alustoja, dataan perustuvia ratkaisuja, asiantuntijapalveluja ja teollisuuden kilpailukykyä vahvistavia palvelumalleja. Siksi palvelutalouden vahvistaminen ei ole vaihtoehto teollisuuspolitiikalle, vaan sen keskeinen osa”, sanoo Sitran vanhempi neuvonantaja Esa Suominen.

Kasvua jarruttaa myös varovainen ja riskejä välttelevä suomalainen yrityskulttuuri. Tämä näkyy siinä, että yritysten omistajat suosivat useimmiten vakaata kehitystä ja osinkotuottoja sen sijaan, että investoisivat varoja kasvuun ja kansainvälistymiseen.

Esteet ovat pitkälti purettavissa politiikkavalinnoilla. Kasvuvaiheen rahoituksen vahvistamiseksi muistio esittää valtakunnallista takausmallia, joka mahdollistaisi palveluyrityksille lainat ilman raskaita vakuuksia. Lisäksi niin verotuksessa kuin tukipolitiikassa aineettomat investoinnit, kuten ohjelmistot, data ja osaaminen, tulisi rinnastaa fyysisiin investointeihin eli koneisiin ja tehtaisiin.

”Verotuksen ja rahoituksen on tunnustettava aineettomat investoinnit – ohjelmistot, data ja brändi – tasavertaisina suhteessa fyysisiin investointeihin. Ilman tätä uudistusta Suomeen ei synny tarpeeksi kansainvälisesti skaalautuvia palveluyrityksiä”, Virtanen painottaa.

Oppia kannattaa hakea Virosta ja Irlannista

Vertailu Viroon ja Irlantiin osoittaa, että nopea palvelukasvu on mahdollista myös pienemmälle taloudelle. Viro on rakentanut kilpailukykyä digitaalisella infrastruktuurilla ja kevyellä hallinnolla, kun taas Irlanti on houkutellut investointeja tukemalla aineetonta pääomaa ja osaamista.

Yhteistä molemmille maille on selkeä strateginen suunta: palvelut ja digitaalinen talous ovat kasvun ytimessä, eivät sen sivutuote.

”Viron ja Irlannin menestys palveluissa ei ole sattumaa vaan tietoinen valintaan. Maat ovat nostaneet digitaalisen palvelutalouden kasvupolitiikan ytimeen. Suomi tarvitsee saman valinnan ja sitä tukevan johdonmukaisen toteutuksen rahoituksessa, verotuksessa ja TKI-politiikassa”, Virtanen alleviivaa.

Palvelut muodostavat tätä nykyä yli puolet Suomen bruttokansantuotteesta ja noin kolmanneksen viennistä, mutta kasvuvaraa on rutkasti.

Digitalisaatio ja tekoäly avaavat juuri nyt harvinaisen mahdollisuuden, jossa pienikin maa voi rakentaa globaaleja menestystarinoita palveluista. Suomessa tämä mahdollisuus on toistaiseksi pitkälti hyödyntämättä.