Suomi voi halutessaan saada ison siivun tekoälyn kasvun mahdollisuuksista

Tekoäly on aikamme suurin teollinen murros, joka muuttaa nopeasti kilpailun ja arvonluonnin logiikkaa kautta maailman.

Vaikka Suomi on EU:n kärkimaa tekoälyn hyödyntämisessä yrityksissä, se ei vielä näy tarpeeksi talouskasvuna.

“Pelkkä tekoälyn käyttöönotto ei riitä, jos laskentakapasiteetti ja datan hallinta ovat muiden hallussa. Taloudellinen arvo syntyy yhä useammin siellä, missä tekoälymalleja koulutetaan, infrastruktuuria kehitetään ja uusia sovelluksia skaalataan”, Sitran johtava asiantuntija Laura Halenius sanoo.

Suomesta on mahdollista rakentaa maailmanluokan tekoälyn kasvualusta, mutta se vaatii Suomelta tietoisia valintoja. Päätelmä sisältyy Sitran Mistä kasvua tekoälyn aikakaudella? -selvitykseen, joka julkistettiin 24. maaliskuuta. Selvitys pohjautuu Sitran työhön ja yhdessä konsultointiyritys BCG:n kanssa toteutettuun laajaan arviointiin eurooppalaisen tekoälyn gigatehtaan vaikutuksista.

Suomella paljon vahvuuksia

Maailma on uuden, tekoälyyn perustuvien teollisten investointien aallon kynnyksellä, mutta tähänastinen keskustelu Suomessa on keskittynyt ennen muuta datakeskusten energiankäyttöön.

Suomella on poikkeuksellinen vahvuuksien yhdistelmä: edullinen ja vähäpäästöinen energia, maailmanluokan osaamista tietoverkoissa ja kvanttiteknologiassa sekä vahvaa suurteholaskentaan perustuvaa tutkimusosaamista.

”Ratkaisevaa on se, mihin osiin tekoälyn arvoketjua Suomi haluaa erikoistua ja uskallammeko tietoisesti valita paikkamme. Tämä puolestaan edellyttää kirkasta ymmärrystä vahvuuksistamme, ja konkreettista toimeenpano-ohjelmaa tarvittavien teollisten investointien aikaansaamiseksi”, Laura Halenius korostaa.

Tällä hetkellä Yhdysvallat ja Kiina johtavat tekoälyn kehitystä. Ne ovat investoineet tekoälyn infrastruktuuriin huomattavia summia.

Euroopan ongelma ei ole puuttuva osaaminen. Ongelma on, että keskeiset tekoälyn arvoketjun osat, joilla siitä voi synnyttää suurempaa taloudellista arvoa, sijaitsevat enimmäkseen Euroopan ulkopuolella.

Tämä kasvattaa taloudellista riippuvuutta ja uhkaa tehdä Euroopasta vain teknologian hyödyntäjän, sen sijaan, että olisimme itse tuottamassa ja myymässä tekoälyn teknologiaa.

Tekoälyn gigatehdas esimerkkinä

Raportissa tarkastellaan tekoälyn gigatehtaita esimerkkinä strategisesta infrastruktuurista, jolla Eurooppa pyrkii vahvistamaan tekoälyyn liittyvää osaamistaan ja omavaraisuuttaan. Gigatehdas on erittäin suuren mittakaavan laskentaympäristö, datakeskus, joka palvelee samanaikaisesti tutkimusta, yrityksiä ja julkista sektoria.

Gigatehtaan perustaminen ei ole itseisarvo. Sen merkitys syntyy laajemmista vaikutuksista: gigatehdas voisi madaltaa yritysten kynnystä kehittää ja kasvattaa uusia tekoälyratkaisuja.

Tuottavuusloikka syntyy vasta silloin, kun tekoälyä käytetään myös uuden luomiseen. Suomi voisi löytää mahdollisuuksia alueilla, joissa meillä on jo vahvuuksia.

Näitä ovat esimerkiksi terveys- ja hyvinvointiteknologiat, kvanttiteknologiaa hyödyntävät sovellukset, puolustusteollisuus, fysikaaliseen mallinnukseen perustuva lääke- ja materiaalikehitys sekä fyysiseen tekoälyyn perustuvat sovellukset.

“Tekoälyyn sijoitettu euro voi tulla moninkertaisena takaisin. Jotta tämä toteutuu, investointien on kohdistuttava arvoketjun ytimeen. Tekoälyn aikakaudella kasvu ei synny sattumalta, vaan tietoisilla valinnoilla ja pitkäjänteisellä panostuksella tekoälyn laitteisto- ja ohjelmistokerrokseen,” Halenius painottaa.

Sitra esittelee lisää tietoa tekoälyn tuomista kasvumahdollisuuksista sekä tarjoaa kokonaiskuvan Suomen kestävän kasvun lähtökohdista ja mahdollisuuksista keskiviikkona 25.3. julkaistavassa Kasvuatlas 2026 -raportissa. Siinä tekoälyn mahdollisuuksista kerrotaan artikkelissa Älykkyyden yhdestoista hetki.