Siirry suoraan sisältöön

Kuva: Viivi Nuoraho

Julkaistu 13.01.2017

Työtä, työtä, työtä tehdään – jotta mitä?

Millaista on uuden ajan työ ja toimeentulo? Tätä pohdittiin Seuraava erä -keskustelunavauksen pohjalta Sitrassa.

Onko työelämän muutos keisarin uudet vaatteet vai vielä teollistumistakin suurempi murros? Entä miten se heijastuu yhteiskunnan eri alueille sosiaalipolitiikasta koulutukseen? Tätä pohdittiin Sitran ja Demos Helsingin yhteisen Seuraava erä -keskustelunavauksen pohjalta Sitrassa eilen. ”Keskustelu uudesta työstä on tähän asti rajoittunut pitkälti työn luonteen muutoksiin. Nyt sitä olisi hyvä laajentaa yhteiskunnallisiin vaikutuksiin eli siihen, mikä kaikki muuttuu, jos työ muuttuu. Kysymys työn tulevaisuudesta nivoutuu saumattomasti keskusteluun toimeentulosta ja siitä, miten erilaiset tuet jatkossa rahoitetaan”, painotti Sitran strategiajohtaja Paula Laine. Yhden esimerkin kokonaisvaltaisesta yhteiskunnallisesta murroksesta tarjoaa 1700-luvulla alkanut teollinen vallankumous, jossa työntekijät olivat aluksi kovilla. ”Lontoossa giniä myytiin tuolloin litran mitalla”, muistutti Demoksen tutkimusjohtaja Aleksi Neuvonen. Historioitsijoiden mukaan teollistumisen alkuvaiheessa uuden teknologian käyttöönotto heikensi monien ammattiryhmien toimeentuloa mutta mahdollisti pidemmällä aikavälillä paremman elintason niin yksilöille kuin yhteiskunnille. Tulojen väliaikaiseen notkahdukseen viitataan termillä ”Engelsin paussi”. Onko länsimaissa nyt syntymässä samanlainen paussi tai kuoppa? ”Murroksesta voi kyllä puhua, mutta onko se uusi vai jatkoa muutokselle, joka on edennyt jo vuosia? Niinkin voi ajatella, että samanaikaisesti on käynnissä useita erilaisia murroksia. Niin kutsuttuun neljänteen teolliseen vallankumoukseen sisältyy paljon toiveita, joista osa on vielä toteutumatta”, pohti paneelikeskusteluun osallistunut Valtioneuvoston kanslian erityisasiantuntija Kaisa Oksanen, joka valmistelee hallituksen tulevaisuusselontekoa työn muutoksesta. Tutkija-yrittäjä Esko Kilpi katsoo, että Engelsin paussi kuvastaa nykytilannetta hyvin: ”Tarvitaan lisää ymmärrystä siitä, miten työ muuttuu ja miten se jatkossa määritellään. Nykyinen yhteiskuntamme nojaa suuriin yrityksiin, finanssijärjestelmään ja säännölliseen työtuloon, joita optimoidaan lainsäädännöllä. Kaikki uusi toimeliaisuus kyseenalaistetaan – ja vastaan taistellaan niin kauan kuin voidaan. Se näkyy vaikkapa Uber-keskustelussa. Uusissa avauksissa voisi nähdä myös mahdollisuuksia, jos niin halutaan”, Kilpi painottaa. Alustatalous vielä melkoinen kysymysmerkki Digitalisaatio mahdollistaa tuotannon siirtymisen verkostoihin. Alustataloudessa palvelujen ja asiakkaiden väliin syntyy uudenlainen välittäjäporras, jonka kautta asiakas ja palveluntarjoaja kohtaavat. Uusia alustoja on syntymässä vähän alalle kuin alalle siivouksesta finanssipalveluihin. Mitä tapahtuu työn ja toimeentulon väliselle yhteydelle, jos töitä poimitaan erilaisilta alustoilta ja arvonluonti siirtyy globaaleihin verkostoihin? ”Muutos on aivan alullaan ja sen vaikutukset näkyvät selvästi vasta tulevina vuosikymmeninä. Mielestäni talousajattelu painottuu nykyään liikaa. Yhteiskunnallista arvoa syntyy myös siitä, että ihmiset ovat aktiivisia, mutta eivät välttämättä perinteisen työn muodossa. Tämä tulisi jotenkin huomioida tulevissa linjauksissa”, visioi filosofi Antti Hautamäki, yksi Seuraava erä -sivustolle kirjoittaneista asiantuntijoista. Hänen mielestään esimerkiksi perustuloa ei tulisi tarkastella lainkaan sosiaalipoliittisena toimenpiteenä. Valtioneuvoston kanslian Kaisa Oksanen lähestyi asiaa käytännönläheisesti: ”Vallitsevien käsitysten ja normien purku ei tapahdu yön yli. Mitä on se aktiivisuus ja merkityksellinen toimeliaisuus, joka ei ole yrittäjyyttä, mutta josta syntyy yhteiskunnallista arvoa? Tällaiselta keskustelulta puuttuvat vielä yhteiset käsitteet.” Esko Kilven mukaan työ on lähtökohtaisesti yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemista ja toisiaan tarvitsevien ihmisten vuorovaikutusta. ”Työn luonteen muuttuessa kysymys siitä, miten taloudellinen hyöty jaetaan, tulee yhä tärkeämmäksi”, Kilpi pohti.

Uusi työ on uuden oppimista – koulutuksen tarjottava eväitä

Yhdestä asiasta niin asiantuntija-panelistit kuin keskustelua kommentoineet nuoret kansanedustajat Joona Räsänen, Hanna Sarkkinen ja Saara-Sofia Sirén ajattelevat hyvin samansuuntaisesti: koulutuksen on tarjottava selvästi nykyistä tuhdimmat eväät uudenlaiseen työelämään. Näin madalletaan mahdollista kuoppaa ja sen yhteiskunnallisia vaikutuksia. Vaatimus koskee kaikkea koulutusta varhaiskasvatuksesta yliopistoihin. Joissakin uuden työn määritelmissä työ nähdään jopa synonyyminä uuden oppimiselle. ”Koulutusjärjestelmän täytyy tarjota niin koululaisille kuin opiskelijoille työvälineitä oman ja yhteisen osaamisen sekä työelämävalmiuksien kehittämiseen. Keskeiseen asemaan nousee kyky soveltaa tietoa ja ymmärtää laajoja kokonaisuuksia. Loppu viimeksi on toki kyse yksilöstä ja hänen motivaatiostaan oppia uutta ja kehittyä”, muistutti Sitran Uusi työelämä ja kestävä talous -teeman johtaja Timo Lindholm. Onko sitten vaarana, että työt ja tulot keskittyvät supertuottaville yksilöille, jotka ovat muutoksen voittajia? ”Digitalisaatio yleistyy alalla kuin alalla, mutta monissa töissä ihanteellisin yhdistelmä rakentuu koneen ja ihmisen yhteistyölle. Uskon, että perinteisille ammateille riittää jatkossakin kysyntää. Rutiinit siirtyvät koneille ja ihmiseltä vaaditaan enemmän ongelmanratkaisukykyä. Se tekee monesta työstä nykyistä mielekkäämpää ja tuottavampaa”, Lindholm katsoo. Mikä sitten on politiikan rooli tässä kaikessa? Vaikka hallitus tai eduskunta eivät voi luvata työpaikkoja, ne voivat luoda edellytyksiä työn kohtaannolle ja varmistaa, ettei lainsäädäntö luo esteitä uusien työpaikkojen synnylle. Työelämän muutos on niin moniulotteinen kysymys, että sen konkretisoimiseksi tarvitaan laajaa, osallistavaa keskustelua sekä ennakkoluulottomia kokeiluja tiedon ja kokemusten keräämiseksi siitä, mikä toimii ja mikä ei. Perustulokokeilu näyttää tässä suuntaa. Lisätietoja Engelsin paussista, perustulosta, verotuksen tulevaisuudesta ja jakamistaloudesta ja monista muista aiheista löytyy osoitteesta seuraavaerä.fi. Keskustelu työelämän tulevaisuudesta jatkuu 23.1., kun Sitra, Demos, Ammattiliitto Pro, Tieto, Varma ja Verohallinto julkistavat tutkimuksen, joka piirtää kuvaa työelämästä vuonna 2040 muutaman vaihtoehtoisen skenaarion pohjalta. Uuden ajan työ ja toimeentulo -tilaisuus järjestettiin Sitrassa 12.1.2017.

Ota yhteyttä
 
Paula Laine

Mistä on kyse?