uutiset
Arvioitu lukuaika 4 min

Luottamusta riittää, liiketoimintaosaamista kaivataan – yhteistyöverkostot ovat löytäneet datasta vauhtia yhteiseen innovointiin, kertoo tuore kysely

Suomalaisille dataa jakaville verkostoille ja ekosysteemeille data on yhteisen innovoinnin mahdollistaja ja raaka-aine. Valtaosa Sitran teettämän kyselyn vastaajista arvioi dataverkostonsa saaneen merkittäviä hyötyjä yhteistyöstä. Haastavinta oli liiketoiminnan kasvattaminen ja verkostojen organisaatioiden resurssien puute.

Kirjoittaja

Katri Korhonen

Asiantuntija, Data ja kilpailukyky

Julkaistu

Kasvava datatalous tarjoaa liiketoimintamahdollisuuksia, joihin suomalaisyritykset ovat jo tarttuneet rivakasti. Yhteistyö on datataloudessakin valttia, ja verkostomaisen toiminnan avulla on helpompi vastata asiakkaan tarpeisiin ja sovittaa omaa toimintaansa jatkuvasti muuttuvaan toimintaympäristöön. Näin selviää Sitran Dataa hyödyntävien ekosysteemien ja verkostojen kehitysaste 2023 -kyselytutkimuksesta.    

Dataa jakaville verkostoille ja ekosysteemeille touko-kesäkuussa tehdyn kyselyn tulokset perkaavat verkostojen vahvuuksia, kehityskohteita ja tulevaisuudennäkymiä. Dataekosysteemissä tai -verkostossa on mukana vähintään kolme keskenään dataa jakavaa organisaatiota, joilla on yhteinen tavoite. 

Kaksi kolmesta hyötynyt verkostoyhteistyöstä  

Dataa hyödyntävät ekosysteemit ovat kehittymässä monilla eri toimialoilla. Taustalla on erilaisia syitä, ja kyselyn vastauksissa korostui vahvasti tarve tuotteiden ja palvelujen kehittämiselle yhdessä verkoston kanssa.  

Suuri osa vastanneista, 67 prosenttia, koki saaneensa jo selkeitä hyötyjä dataverkoston tai -ekosysteemin toiminnasta: tärkeimmiksi nousi asiakkuuksien ja yhteistyökumppaneiden löytyminen, mahdollisuus luoda palveluita ja uutta liiketoimintaa sekä prosessien tehostuminen. 

”Vastauksista nousi esiin monenlaisia hyötyjä: konkreettisten pilottien ja hankkeiden rakentuminen, manuaalisen työn vähentyminen, tiedon ja sitä kautta ymmärryksen lisääntyminen, imagon parantuminen yhteistyön myötä sekä tiedolla johtamisen lisääntyminen. Yhteistyö siis ehdottomasti kannattaa ja hyödyttää sekä yrityksiä että julkisia toimijoita”, toteaa Sitran asiantuntija Saara Malkamäki.

Rahoituksen puute ja niukat resurssit hidastavat

Ekosysteemien ehdottomiksi vahvuuksiksi nousivat verkostoitumisosaaminen (82 %), asiakaslähtöisen palveluiden kehittämisen osaaminen (66 %) ja tieteellinen osaaminen (63 %).

Samalla kyselyn tulokset osoittivat, että korjattavaa riittää. Vaikka ekosysteemitoimijat kuvaavat toiminnan olevan jo pitkälle kehittynyttä, niillä on silti perustavanlaatuisia kipukohtia.

Yhdeksi suurimmista kompastuskivistä nousi liiketoiminnan kasvattaminen ja uudistaminen, ja jopa puolet vastaajista piti sitä haasteena. Datan rooli ymmärrettiin silti ekosysteemeissä uuden liiketoiminnan synnyttäjänä ja itsenäisenä tuotannontekijänä.

Ekosysteemien kehittymistä hidastaa rahoituksen puute ja tarjolla olevan rahoituksen mallit. Ekosysteemi- ja verkostomaiseen työhön on myös vaikeaa irrottaa organisaatioiden arjessa resursseja päivittäisestä tekemisestä. Hankaluuksia on myös datan jakamisessa ja sen hallinnassa. Verkostomaisen yhteistyön rakenteita ja datan hallintamalleja tuleekin vielä kehittää.

Myös ratkaisujen kaupallistaminen ja markkinointi erottuivat kehitystä kaipaavina tekijöinä (70 %), mikä aika ajoin myös nousee esiin suomalaista liiketoimintaa koskevassa keskustelussa.

Verkostot tavoittelevat yhteistyön vakiintumista ja yhteisesti tuotettavia palveluja

Ekosysteemit tähtäävät kunnianhimoisesti kohti tiivistä ja vakiintunutta datan jakamista eri organisaatioiden kesken. Korkea luottamus oman ekosysteemin toimijoihin tukee tiiviimmän yhteistyön syntymistä. 76 % vastaajista arvioi luottamuksen ekosysteemikumppaneita kohtaan korkeaksi tai kohtalaisen korkeaksi.

Keskinäisessä roolituksessa on vielä parannettavaa, sillä 50% kokee, että ekosysteemin nykyinen toimijajoukko kykenee toimimaan kohtuullisesti mutta ei vielä tehokkaasti.

Korkeasta keskinäisestä luottamuksesta huolimatta puolet vastaajista (50%) seuraa menestymistä vain oman organisaation toimintaan kohdistuvilla mittareilla. Yhteistyön tulosten tehokkaampi ja pitkäjänteisempi mittaaminen voisi tukea ekosysteemien kasvua.

”Vastausten perusteella suomalaiset dataverkostot tähtäävät vahvempaan yhteistyöhön ja yhteisesti tuotettujen palvelujen luomiseen. Kaiken kaikkiaan suomalaisilla dataverkostoilla ja -ekosysteemeillä on hyvä pohja toiminnassaan ja paljon potentiaalia ja kunnianhimoa kehittyä eteenpäin”, summaa Malkamäki.

Kyselytutkimus on tehty osana Sitran Reilun datatalouden teemaa, jossa projektien ja hankkeiden avulla edistetään muutoksia talouden rakenteissa, lisätään yksilöiden mahdollisuuksia vaikuttaa datan käyttöön ja tarjotaan käytännön työkaluja datamarkkinoilla toimiville yrityksille.

Lue myös

Analyysi Sitran ekosysteemikyselyn tuloksista: Parempia tuotteita ja palveluja sekä uutta osaamista – Näin dataa jakavat verkostot ovat hyötyneet yhteistyöstä

Dataa hyödyntävien ekosysteemien ja verkostojen kehitysaste 2023 -kyselyn tulokset ja raakadata

Mistä on kyse?