uutiset
Arvioitu lukuaika 4 min

Yli 90 % demokratiadialogin järjestäneistä kokee, että dialogia tarvitaan myös jatkossa

500 ihmistä Suomessa ja maailmalla innostui keskustelemaan demokratiasta niin sanotuissa Demokratian puolustusdialogeissa kesän aikana. Mitä keskusteluista selvisi?

Kirjoittaja

Lea Kurki

Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

Julkaistu

Kun autoritäärisesti hallittu suurvalta hyökkää demokratiaan suuntautuneen pienemmän maan kimppuun, joudumme uudella tavalla havahtumaan demokratian erityisyyteen ja haavoittuvuuteen.

Tänään julkaistava selvitys Demokratian puolustusdialogit – Kansanvallan vahvistaminen kuuluu kaikille kokoaa viime kesänä käydyt ihmisten arjesta ammentavat keskustelut yhteenvedoksi.

Kesällä kuka tahansa saattoi kokoontua käsittelemään käsillä olevaa kriisiä järjestämällä demokratian puolustusdialogin. Samalla yhteisöille avautui mahdollisuus pohtia keinoja vahvistaa demokratiaa omassa yhteisössä. 

Valtiovarainministeriövaltioneuvoston kansliaErätauko-säätiöDialogiAkatemia ja Sitra vastasivat kokonaisuuden koordinaatiosta sekä järjestämisen tuesta, esimerkiksi materiaaleista.

71 keskustelua demokratiasta

Mukaan innostui 62 yhteisöä yhdessätoista maassa – joukossa oli kaupunkeja ja kuntia, järjestöjä, liittoja, nuorisovaltuustoja, yrityksiä kuin aktivistiliikkeitä, puolueita, kirjastoja ja seuroja. Keskusteluja käytiin seitsemällä kielellä.

Toiset järjestäjistä halusivat järjestää vapaamuotoisen dialogin, kun taas toisissa dialogeissa keskittyivät puhtaasti paikallisdemokratiaan ja lähivaikuttamiseen.

Keskusteluissa haluttiin päästä syvälle sellaiseen aiheeseen, josta monet eivät ole tottuneet puhumaan.

– Onnistuimme tavoitteessamme, sillä kahdeksan kymmenestä puolustusdialogeihin osallistuneista oli muita kuin varsinaisia demokratiatoimijoita. Yli 90 % järjestäjistä koki, että dialogeille on tarvetta myös jatkossa, kertoo toinen selvityksen kirjoittajista Kai Alhanen.

Kääntyykö enemmistön ääni itseään vastaan?

Demokratia merkitsi keskusteluihin osallistuneille lähtökohtaisesti positiivisia asioita: turvallisuutta, osallisuutta ja kuulluksi tulemista, äänestämistä ja vaikuttamista, vapautta ja enemmistön valtaa.

Samalla tunnistettiin enemmistödemokratiaan kohdistuvia uhkia: se voi kääntyä itseään vastaan, jos hiljaisia ei kuunnella. Muutamissa puheenvuoroissa ei luotettu siihen, että kansan ääni ja näkemykset tulevat enemmistödemokratiassa riittävän hyvin esille.

”Jos jokaisella on yhtäläinen valta päättää yhteisistä asioista, niin käytännössä kenelläkään ei ole valtaa.”

Samankin maan sisällä kokemus demokratiasta voi olla toisille voimallinen ja samaan aikaan puuttua toisilta kokonaan.

”Aina kun jokin päätös tehdään, sanotaan, että tätä haluaa kansa. Mutta eihän kukaan kansalta kysy. Useimmiten. Joskus vain. Niin että minusta tuntuu, että kukaan ei ota huomioon kansan mielipidettä.”

Jokainen 71 dialogista on jo itsessään demokratiateko

Venäjän Ukrainaan kohdistama hyökkäys ei herättänyt huolta pelkästään turvallisuudesta, vaan nosti esiin myös laajempia demokratian tilaa koskevia kysymyksiä.

Väärä tieto, kansalaisten passiivisuus, päätöksenteon etäisyys, kriisitilanteet, rahan valta politiikassa, luottamuksen puuttuminen ja jyrkät vastakkainasettelut olivat keskustelijoiden esiin nostamia konkreettisia uhkia demokratiaa vastaan.

Keskustelijoiden mielestä on esimerkiksi uhaksi demokratialle,”jos synnytetään epäilyksen ilmapiiri, jossa kaikkia faktoja aletaan epäillä”.

Jos kansalaisilla olikin huolia demokratian tilasta, löytyi heiltä myös arjen keinoja luottamuksen vahvistamiseen, osallisuuden lisäämiseen ja erilaisuuden kohtaamiseen. Kirjaukset keskusteluista osoittavat, että lukuisat yhteiskunnalliset toimijat ja yksittäiset ihmiset miettineet uudella tavalla omaa rooliansa demokratiatoimijoina.

”Tällaiset dialogit antavat ihmisille yhteisöön kuulumisen tunteen ja innostavat ihmisiä todellisiin toimiin demokratian edistämiseksi.”

Demokratian vahvistaminen on poliittinen valinta

Dialogista ja ihmisten kokemustiedosta on muodostumassa tärkeä kansalaisymmärryksen keruun ja tiedolla johtamisen muoto.

– Vaikeat ajat eivät saa katkaista kansalaisten ja päättäjien keskusteluyhteyttä. Tuleva Mitä voimme oppia kriiseistä? -dialogi on jatkoa paitsi Demokratian puolustusdialogeille, myös koronapandemian aikana järjestelyille Poikkeusajan dialogeille. Haluamme ymmärtää paremmin, kuinka kriisit Suomessa vaikuttavat ja miten voimme valmistautua tuleviin kriiseihin, sanoo Katju Holkeri valtiovarainministeriöstä.

Demokratian vahvistamiseen keskittyminen on aina myös poliittinen valinta, jonka päättäjät voivat tehdä.

– Dialogi on yksi helpoimmista tavoista vaikuttaa yhteiskunnalliseen keskusteluun, koska se vahvistaa ihmisissä syvällä olevaa kokemusta osallisuudesta. Suomessa on jo vankkaa ja kansainvälisestikin tunnettua dialogiosaamista. Dialogilla on potentiaalia uudistaa ja kehittää demokratiaa, sanoo Hannele Laaksolahti Sitrasta.

Lue selvitys: Demokratian puolustusdialogit – Kansanvallan vahvistaminen kuuluu kaikille

Me kaikki puolustamme demokratiaa arjessamme -tapahtuma ja Demokratian puolustusdialogit -selvityksen julkaisutilaisuus pidetään 21.9. Vielä ehdit mukaan! 
Ilmoittaudu mukaan täällä

Mistä on kyse?