Fossiilisista polttoaineista irtautuminen on Suomelle sekä turvallisuuskysymys että 100 miljardin euron mahdollisuus, arvioivat tutkijat

Suomella on ainutlaatuinen mahdollisuus nousta puhtaan teollisuuden kärkimaaksi, kirjoittavat LUT-yliopiston tutkijat Sitran muistiossa. Heidän mukaansa kemian- ja terästeollisuuden tarvitsema fossiilinen öljy, kaasu ja hiili voidaan korvata kotimaisella uusiutuvalla sähköllä ja puhtaasti tuotetulla vedyllä.

Suomella on puhtaan sähköntuotannon investoinneissa rakenteellinen kilpailuetu: paljon pinta-alaa suhteessa väestöön. Fossiilittoman teollisuuden houkuttimia ovat myös halpa sähkö, vahva kantaverkko, vakaa toimintaympäristö ja sellutehtaiden bioperäinen hiilidioksidi.

Käynnissä on kuitenkin kilpajuoksu, jossa erityisesti Kiina rakentaa fossiilitonta teollisuutta jo selvästi EU:ta nopeammin.

”Teollisuuden sähköistyminen tapahtuu joka tapauksessa. Kyse on murroksen nopeudesta ja siitä, kuka ehtii vallata markkinat ensin. Suomella on loistavat kortit käsissään, mutta etumatka on lunastettava nyt”, LUT-yliopiston tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen painottaa.

Iranin sota ja Hormuzinsalmen sulkeminen ovat osoittaneet, kuinka haavoittuva fossiilisista poltto- ja raaka-aineista riippuvainen talous on. Irtautuminen öljystä, kaasusta ja hiilestä onkin Suomelle sekä merkittävä turvallisuuskysymys että iso taloudellinen mahdollisuus. Tutkijat arvioivat, että teollisuuden sähköistämisen kokonaishyödyt Suomelle voivat nousta yli 100 miljardiin euroon pitkällä aikavälillä.

Muistio on osa Sitran Kasvuatlas-työtä, joka piirtää kokonaiskuvaa kestävän talouskasvun edellytyksistä ja mahdollisuuksista sekä esittää ratkaisuehdotuksia tuottavuuden parantamiseen. Muistion näkökulmat ja suositukset perustuvat LUT-yliopiston tutkimustuloksiin.

Kolme kasvumarkkinaa nousee ylitse muiden

LUT-yliopiston tutkijoiden mukaan sähköistäminen avaa isoimmat mahdollisuudet kolmella teollisuudenalalla.

1. Kemianteollisuus voidaan sähköistää puhtaasti tuotetulla vedyllä. Sellutehtaiden bioperäisestä hiilidioksidista voidaan valmistaa synteettistä metanolia ja sen jatkojalosteita. Uuden tuotannon arvo voi nousta noin 20 miljardiin euroon.
   
2. Terästeollisuudessa fossiiliset poltto- ja raaka-aineet voidaan korvata puhtaalla sähköllä ja vedyllä. Fossiilittomasta teräksestä maksetaan markkinoilla jopa 30 prosentin hintalisää.
   
3. Solumaatalous luo kokonaan uuden, peltopinta-alasta riippumattoman proteiinintuotannon haaran, jonka potentiaaliksi arvioidaan noin 500 miljoonaa euroa. Siinä eläin- ja kasvisoluja kasvatetaan bioteknologian ja puhtaan sähkön avulla ilman peltoja tai karjaa.

Teollisuuden sähköistäminen kasvattaisi Suomen sähkönkulutusta kolminkertaiseksi nykytilasta. Tämä edellyttää markkinaehtoista sähköjärjestelmää sekä miljardien investointeja uusiutuvaan sähköön, siirtoverkkoihin, vedyn tuotantoon ja energiavarastoihin. Investoinnit vahvistavat samalla energia-alan ja teollisuuden kokonaiskestävyyttä ja luovat laajaa kysyntää kotimaisille infrastruktuuri-, teknologia- ja palvelutoimittajille.

”Vaihteleva tuuli- ja aurinkovoima saadaan kustannustehokkaasti osaksi sähköjärjestelmää, kun teollisuus ja vedyn varastointi tuovat siihen joustoa ja eri energiamuodot kytketään yhteen. Myös suunnitteilla oleva datakeskuskapasiteetti kannattaa valjastaa järjestelmän voimavaraksi”, painottavat teollisuusprofessori Jukka Ruusunen ja projektitutkija Eeva Lähdesmäki LUT-yliopistosta.

Tutkijoiden mukaan murros edellyttää puoluerajat ylittävää puhtaan teollisuuden strategiaa. Energiajärjestelmää tulisi kehittää markkinaehtoisesti ja julkinen tuki rajata uusien teknologioiden investointitukiin. Lisäksi maatuulivoiman rakentaminen pitäisi mahdollistaa myös itäisessä Suomessa tutka- ja aluevalvonta huomioiden.

Uusi kivijalka kestävälle kasvulle

Teollisuuden sähköistyminen kytkeytyy laajempaan tarpeeseen uudistaa Suomen taloutta. Sitra on ehdottanut Kasvuatlas-työssä (linkki) hallituskaudet ja puoluerajat ylittävää kasvusopimusta, joka vahvistaisi luottamusta ja tukisi investointeja.

”Teollisuuden sähköistyminen tarjoaa keskeisen kivijalan kestävälle kasvulle, mutta se edellyttää yhteistä analyysiä, pitkäjänteistä strategiaa ja yli vaalikausien kantavaa poliittista sitoutumista sekä tuntuvia investointeja. Toivomme, että tämä avaus vauhdittaa juuri sellaista kehitystä”, Sitran yliasiamies Atte Jääskeläinen sanoo.

Hänen mukaansa on tärkeää arvioida, mikä osa kehityksestä etenee markkinaehtoisesti omalla painollaan ja missä tarvitaan vielä aktiivista poliittista ja yhteiskunnallista tukea. Samalla on huolehdittava vuorovaikutuksesta paikallisyhteisöjen kanssa sekä luontovaikutuksista.