Siirry suoraan sisältöön

Kuva: Topias Dean / Sitra

Julkaistu 19.12.2018

Edessä reilujen ratkaisujen vuosi?

Vuodenvaihde on tulevaisuustalolle kuin pääsiäinen mämmille, helmikuu laskiaispullille tai ystävänpäivä sydänsuklaakauppiaille. Kulta-aikaa.
Kirjoittaja
Johtava asiantuntija, Viestintä, Sitra
Jenni Sarolahti on pitkänlinjan sitralainen viestijä, joka hanskaa viestinnän strategiasta toteutukseen. Tällä hetkellä Jenni vastaa Sitran juhlavuosihankkeiden viestinnästä, toimintakertomuksesta sekä monista muista koko taloa koskevista viestintähankkeista.

Yhtä varmasti, kuin kuntosalit täyttyvät elämäntapamuutosta tai vähintään hetkellistä farkkuihin mahtumista tavoittelevista kanssaihmisistä, keskusteluissa on tulevaisuus. Maailmaa mylläävät Megatrendi Useista ilmiöistä koostuva yleinen kehityssuunta, laaja muutoksen kaari, kuten esimerkiksi ekologinen kestävyyskriisi. Megatrendien nähdään usein tapahtuvan globaalilla tasolla ja kehityssuunnan uskotaan usein jatkuvan samansuuntaisena. , menneen vuoden nostot ja tulevan uumoilu täyttävät median vuodenvaihdespesiaalit.

Henkilökohtaisella tasolla tehdään lupauksia, ehkä jopa sitoumuksia. Yksi pyristelee irti sokerikoukusta, toinen päättää puolittaa Hiilijalanjälki Ihmisen toiminnan aiheuttamat ilmastopäästöt. Voidaan määrittää yritykselle, organisaatiolle, toiminnalle tai tuotteelle. Huomioi hiilidioksidipäästöjen lisäksi myös muut merkittävät kasvihuonekaasupäästöt, kuten metaanin ja typpioksiduulin. .

Ruman totuuden vuosi 2018

Vuodenvaihde on paitsi lupausten ja tulevaisuuspohdintojen aikaa, myös hetki kurkata peruutuspeiliin. Vuonna 2018 julkiseen keskusteluun nousi asioita, joita Sitrassa on pidetty esillä pitkään. Tai no, asia. Se asia, josta niin sitralaiset kuin muutkin asiantuntijat ja tutkijat ovat pitkään puhuneet, mutta joka vaikeudessaan ja monimutkaisuudessaan on jotenkin ylittänyt meidän tavallisten ihmisten käsityskyvyn.

Vuonna 2018 se kuitenkin ylitti kaikki mahdolliset uutiskynnykset. Iso, ruma ilmastonmuutos.

Jos jokin naksahti viestin vastaanottajien päässä, kuuluikohan jokin muutos kuluvana vuonna myös asiantuntijoiden painotuksissa? Kun asiaa on riittävän pitkään tutkittu, selvitetty, kehitelty ja kommunikoitu, asiantuntijoilla olikin meille uhkien lisäksi ratkaisuja. Paljon ratkaisuja.

Nyt tarvittaisiin ”vain” päätöksiä poliitikoilta, muutoksia yrityksiltä ja toimintaa kansalaisilta. Vaalivuoden kynnyksellä tilanne on vähintäänkin mielenkiintoinen.

Samaan, vuoden 2018 rumien totuuksien sarjaan ilmastonmuutoksen kanssa voisi laittaa myös datatalouden suunnan ja käänteet – siis sen, miten kansainväliset suuryritykset ottavat niskalenkkiä meidän kansalaisten tiedoista. Tai että annamme tiedot, kun ei meillä oikein vaihtoehtojakaan ole, ainakaan jos haluamme pysyä netin sosiaalisissa verkostoissa. Datan puolella kyse ei ole aivan yhtä olemassaoloa (fyysisesti) uhkaavasta asiasta kuin ilmastonmuutoksessa, mutta muutoksia ja yhteisiä ratkaisuja tarvitaan.

Reilun pelin vuosi 2019

Vaikeita päätöksiä on tehtävä, ja ne väistämättä synnyttävät voittajia ja häviäjiä – ihmiset ja yritykset ovat muutosten edessä kovin eriarvoisessa asemassa.

Millaisilla päätöksillä pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa tehdään reilu siirtymä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa?  Entä mitkä arvot meitä ohjaavat ilmastonmuutoskeskustelussa tai mainitussa datataloudessa? Kuinka nopeasti pystymme uudistumaan ja tekemään ratkaisuja isoissa kysymyksissä?

Jos vuonna 2018 ilmastonmuutoksen torjunnan ja siihen liittyvän muutoksen tarve ja ratkaisut tunnistettiin, arvata saattaa, että vuoden 2019 kuuma peruna on reilu siirtymä kohti noita muutoksia. Sitrassa ainakin on.

Tulevaisuustalon vinkkelistä reilu peli on pinnalla muutenkin vuonna 2019. Sitran johdolla rakennetaan parhaillaan eurooppalaista versiota datataloudelle, vastaiskuksi jenkkifirmojen alustataloudelle ja Aasian maiden tiukan valtiovetoisille virityksille.

Tässä eurooppalaisessa mallissa keskiössä olisi ihminen omine oikeuksineen, eivät suuryritykset tai valtiot omine intresseineen. Reilussa datataloudessa voittajia olisivat myös ne pienemmät ja paikallisemmat yritykset, jotka me kansalaiset luottamuksen arvoisiksi kokisimme. Ihan reilua, eikö?

Reiluus ja tasavertaiset vaikutusmahdollisuudet ovat johtotähtenä myös suomalaisen demokratian kivijalkoja uudistavassa kansanvallan peruskorjauksessa sekä tasavertaisen keskustelun pelisääntöjä, menetelmiä ja työkaluja kokoavassa Erätauko-hankkeessa.

Mitä muuta vuosi 2019 tuo tullessaan? Sitähän ei tiedä kukaan, mutta arvailla ja Ennakointi Tulevaisuuteen vaikuttavien tekijöiden tunnistamista, vaihtoehtoisten tulevaisuuksien kartoittamista ja toimenpiteiden määrittelyä toivottuun tulevaisuuteen pääsemiseksi. Ennakointi tukee tulevaisuutta koskevaa päätöksentekoa, johon liittyy väistämättä epävarmuutta. Ennakoinnissa ei pyritä ennustamaan täsmällisesti tulevaisuutta. voi. Tulevaisuustalon vuosi alkaakin tammikuussa tilaisuudella, jossa höristämme korvia hiljempaa kuiskiville Heikko signaali Merkki nousevasta asiasta tai ensioire mahdollisesta muutoksesta, joka saattaa olla tulevaisuudessa merkittävä. .

Kiitos vuosi 2018, olit vähän ehkä outo, mutta mielenkiintoinen. Tervetuloa vuosi 2019, odotamme innolla!

Mistä on kyse?