Kuva: Minna Hemmilä

Julkaistu 09.11.2018

#2 Aikuisten kouluttautumista tuetaan, mutta kannusteet eivät tavoita kaikkia

Elinikäisen oppimisen kannusteita luotaavan blogisarjan toisessa osassa pyysimme asiantuntijoita tarkastelemaan kannusteiden toimivuutta matalammin koulutetun työntekijän näkökulmasta.
Kirjoittaja
Johtava asiantuntija, Osaamisen aika, Sitra
Sinimaaria Ranki toimii johtavana asiantuntijana Osaamisen aika -avainalueella vastuualueenaan elinikäisen oppimisen rahoituksen kokonaisuuden analyysi sekä yhteistyössä sidosryhmien kanssa tuotettava tulevaisuuden rahoituksen periaatteiden muotoilun tukeminen.

Kun tavat tehdä työtä muuttuvat yhä nopeampaan tahtiin, aikanaan hyvän työpaikan mahdollistanut osaaminen saattaa jäädä vaille käyttöä. Osaamista kannattaa siis kehittää myös työuran aikana.

Osion ensimmäisessä kirjoituksessa tutkimuspäällikkö Antti Kauhanen Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta tarkastelee Suomen panostuksia työuran aikaiseen kouluttautumiseen kansainvälisestä näkökulmasta. Suomi tukee aikuiskoulutusta huomattavan paljon ja monin eri tavoin, joten muihin maihin verrattuna meillä pitäisi olla hyvät edellytykset kohdata työelämän murros. Jarruttava tekijä on kirjoittajan mukaan se, että yhteiskunnan tukien osumatarkkuudessa olisi parannettavaa: jos matalammin koulutetut hyödyntäisivät tarjolla olevia tukia enemmän, kouluttautuminen auttaisi heitä siirtymään uusiin tehtäviin ja näin hyötymään teknologisen kehityksen ajamasta työn murroksesta.

HR-johtaja Kaisa Ventelä-Nilsson UPM:stä katsoo elinikäisen oppimisen rahoitusta yrityksen näkökulmasta. Hän kuvaa osaamisen kehittämistä parhaimmillaan yhteiskunnan, yrityksen ja yksilön itsensä panostusten summana. Kun yhteiskunta vastaa vahvan osaamispohjan antavasta koulutuksesta, yritys voi erilaisia oppimisen muotoja hyödyntäen laajentaa ja syventää yksilön erityisosaamista. Molemmat osapuolet hyötyvät: yritys pysyy kilpailukykyisenä ja yksilö suoriutuu hyvin työstään myös muuttuvissa olosuhteissa. Yrityksen näkökulmasta jatkuva osaamisen uudistaminen on pitkäjänteinen, taloudellisesta tilanteesta riippumaton investointi, jonka tuottoa voi kasvattaa kehittymiseen kannustavalla kulttuurilla. Kirjoitus tuo esiin, että yritys voi tarjota oppimisen mahdollisuuksia, mutta viime kädessä halu oppia uutta ja näin huolehtia omista työllistymisen edellytyksistään lähtee kuitenkin ihmisestä itsestään.

Työmarkkinaneuvos Teija Felt työ- ja elinkeinoministeriöstä näkee kirjoituksessaan työn murroksen haastavan myös julkisen sektorin miettimään, miten osaamisen uudistamista pitäisi tulevaisuudessa tukea niin, että ihmisellä on edellytykset työllistyä ja yrityksillä pysyä kilpailukykyisinä. Työuran aikaisen osaamisen kehittämisen kannalta olisi tärkeää, että työssä oppiminen saisi nykyistä enemmän painoarvoa. Jatkuvan oppimisen tukemiseksi koulutusta tulisi olla tarjolla nykyistä joustavammin ja monipuolisemmin erilaisille kohderyhmille. Kirjoittajan näkemyksen mukaan osaamisen uudistamisen haaste koskettaa niin julkista sektoria, työnantajia, koulutuksen järjestäjiä kuin kansalaisiakin. Hän päättää kirjoituksensa pohdintaan, riittävätkö muutoksessa menestymiseen pelkät uudet kannustinelementit, vai tarvitaanko kokonaan uudenlaista asennetta osaamisen kehittämiseen.

Blogisarjan toisen osion päättävässä kirjoituksessa liiketoimintajohtaja Riikka-Maria Yli-Suomu Omniasta tuo esiin nykyisten koulutuksen tarjoajille laadittujen rahoituselementtien epätoivottujen vaikutusten mahdollisuuden. Osaamisen kehittämiseen panostetaan Suomessa paljon, mutta rahoitus ei tahdo tavoittaa koulutusta eniten tarvitsevia, toteaa kirjoittaja, ja esittää tähän kolme selitystä: 1) Hankemainen rahoitus ei tuota pitkäjänteistä toimintaa. 2) Hallinnonalakohtainen rahoitus pitää koulutuksen järjestäjien katseen tiukasti kunkin omalla lohkollaan, eikä rajat ylittävää yhteistyötä synny. 3) Rahoituksen tulosperusteisuuden vaarana on jo valmiiksi heikossa asemassa olevien opiskelijoiden ajautuminen koulutuksen marginaaliin.

Suomessa panostetaan paljon elinikäisen oppimisen mahdollistamiseen myös työuran aikana. Näkemys siitä, että yksilöiden osaamisen kehittyminen ja yritysten osaamiseen perustuva kilpailukyky ovat yhteiskuntamme perusta, vaikuttaa olevan yhteiskunnassa vahva. Julkisen rahoituksen kannusteissa on kuitenkin parantamisen varaa, jotta rahoituksella saavutettaisiin myös ne oppijat, joiden tuen ja ohjauksen tarve on suurin. Kirjoittajien yhteinen viesti onkin, että mitä laajemmaksi innostuneiden aikuisten oppijoiden joukko saadaan, sitä vahvemmaksi muodostuvat Suomen kilpailukyky ja ihmisten hyvinvoinnin edellytykset.

Havaintoja meiltä ja muualta

6 x fakta

 

  • Suomessa yleisin koulutustausta on toisen asteen tutkinto. Sellainen oli 40 prosentilla 15 vuotta täyttäneistä vuonna 2017. Korkeakoulututkinto oli 35 prosentilla.
  • Vuosien 2011-12 aineistoon pohjaava kansainvälinen tutkimus selvitti ammatillisen koulutuksen tuottoja yksilölle. Tarkastelussa oli mukana 13 maata Suomi mukaan lukien. Tulosten mukaan ammatillinen kouluttautuminen antaa hyvät edellytykset työllistyä heti koulutuksen päätyttyä. Kun työelämä muuttuu vahvasti, tiettyyn ammattiin valmistavan koulutuksen kautta kertynyt osaaminen saattaa vanhentua aijan mittaan (noin 12-13 vuodessa) lukiokoulutuksen antamaan pohjaan verrattuna ja heikentää näin työllistymisen edellytyksiä. Tästä huolimatta ammatillisen koulutuksen saaneet osallistuivat työuran aikaiseen kouluttautumiseen vähemmän kuin lukiokoulutuksen valinneet.
  • Se että matalammin koulutetut osallistuvat korkeammin koulutettuja vähemmän työuran aikaisiin oppimisen tilaisuuksiin on havaittavissa myös laajemmin tilastoaineistoissa ja tutkimuksissa niin kansainvälisesti kuin Suomessa. Kansainvälisissä vertailuissa Suomi kuitenkin tarjoaa keskimääräistä tasavertaisemmat osallistumisen mahdollisuudet aikuisten kouluttautumiseen ja oppimiseen muiden Pohjoismaiden, Uuden Seelannin, Australian ja Alankomaiden tavoin.
  • Suomessa 48 prosenttia työikäisestä väestöstä ilmoitti vuonna 2017 osallistuneensa sellaiseen aikuiskoulutukseen, jonka koki liittyvän omaan työhön tai ammattiin. Vastaavasti 53 prosenttia ilmoitti osallistuneensa työnantajan osittain tai kokonaan ajallisesti tai rahallisesti tukemaan työhön tai ammattiin liittyvään aikuiskoulutukseen eli henkilöstökoulutukseen. Määrällisesti piirun verran yli miljoona suomalaista työikäistä kertoo osallistuvansa koulutukseen työhönsä tai ammattiinsa liittyen.
  • Korkeaa osaamista vaativaa työtä tekevät ovat useimmiten motivoituneita oppimaan lisää. Motivaatiota ruokkivat mahdollisuus hyödyntää uutta osaamista nykyisessä työssä tai kouluttautumisen myötä avautuvat mielekkäät uramahdollisuudet. Vastaavasti matalampaa osaamista vaativissa tehtävissä työskentelevät ovat vähemmän motivoituneita kehittämään osaamistaan, koska yksinkertainen työ ei anna tilaisuutta käyttää osaamista. Työuran aikaisen osaamisen kehittämisen ulkopuolelle ajautuvat helpoimmin teollisuuden matalasti koulutetut, erityisesti yli 55-vuotiaat työntekijät. Tutkimuskirjallisuudessa on myös havaittu, että kun organisaatiokulttuuri on oppimiselle myönteinen, johtajat ja esimiehet kannustavat kouluttautumaan ja työntekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä, tämä lisää kaikkien motivaatiota kehittää osaamistaan.
  • Viimeisten 20 vuoden aikana korkeaa osaamista vaativien työtehtävien osuus kaikista työpaikoista on kasvanut OECD-maissa noin viisi prosenttiyksikköä ja matalan osaamisen kaksi prosenttiyksikköä. Vastaavasti keskitason osaamista vaativien töiden osuus kaikista työpaikoista on vähentynyt seitsemän prosenttiyksikköä.

Lähteet:
– Tilastokeskus: Koulutus/Väestön koulutusrakenne.
– Lavrijsen, J. & Nicaise, I. (2017). Return on vocational education over the life cycle: Between immediate labour market preparation and lifelong employability. International Review of Education, 63: 257-280. DOI 10.1007/s11159-017-9630-9.
– Martin, J.P. (2018). Skills for the 21st century: Findings and policy lessons from the OECD survey of adult skills. OECD Education Working Papers, No. 166, OECD Publishing, Paris. http://dx.doi.org/10.1787/96e69229-en.
– Tilastokeskus: Koulutus/Aikuiskoulutukseen osallistuminen.
– Silvennoinen, H. & Nori, H. (2017). In the margins of training and learning. Journal of Workplace Learning, 29: 185-199. DOI 10.1108/JWL-08-2016-0072.
– OECD Employment Outlook 2017.

Blogisarjan ensimmäisessä osassa tarkasteltiin elinikäisen oppimisen kannusteita ahkeran oppijan näkökulmasta. Tutustu koosteeseen ja blogeihin täällä.  

Sitran Millä rahalla? -selvitys tarjoaa ensimäistä kertaa kokonaiskuvan koulutuksen ja oppimisen rahavirroista Suomessa. Se kertoo, mistä varat tulevat ja mihin ne käytetään tarjoten samalla eväitä sekä rahoitusjärjestelmän että oppimisen kannusteiden kehittämiseen.

Ota yhteyttä
Johtava asiantuntija, Osaamisen aika, Sitra

+358 (294) 618 467

sinimaaria.ranki@sitra.fi

Mistä on kyse?