sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Euroopan unioni kehittyy perinteisesti kriisien kautta. Covid-19-pandemia toi esiin terveydenhuoltojärjestelmien rakenteelliset heikkoudet ja nosti esiin myös haasteet jäsenmaiden yhteistyössä. Eri maiden valmiudet torjua ja hallita terveysuhkia eroavat toisistaan merkittävästi ja yhteinen toimintamalli yli maarajojen puuttuu.
European Policy Centren (EPC) tuore julkaisu arvioi Euroopan terveysunioniin liittyviä lainsäädäntöehdotuksia ja -toimia sekä esittää suosituksia ja käytännön keinoja puutteiden korjaamiseksi. Julkaisun mukaan tarvitaan nykyistä kokonaisvaltaisempi käsitys terveydestä ja siihen vaikuttavasta ympäristön tilasta.
Keinoksi ehdotetaan yhteishankintojen laajentamista ja alaa vaivaavan työvoimapulan korjaamista. Panokset terveydenhuoltoon pitäisi ennen kaikkea nähdä pitkän aikavälin investointeina, jotka vähentävät lopulta kuluja. Koko planeetan terveyteen voidaan puuttua edistämällä vihreää terveysunionia muun muassa ottamalla terveysvaikutukset huomioon investoinneissa sekä vähentämällä terveydenhuollossa syntyviä päästöjä. Julkaisussa ehdotetaan myös, että Euroopan terveysalan hätätilanteiden valmiusviranomainen (HERA) nostettaisiin pysyväksi virastoksi.
”Suosituslista on kaiken kaikkiaan hyvin laaja. Esiin nousevat myös terveysdatan yhdenmukaiseen jakamiseen liittyvät säännökset ja tuleva terveystietoalue, jota olemme Sitrassa edistäneet 25 maan yhteisessä TEHDAS-hankkeessa”, sanoo projektijohtaja Markus Kalliola Sitrasta.
”EPC:n raportti tuli ulos kiinnostavaan aikaan. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen piti vuotuisen unionin tilaa käsittelevän puheensa raportin julkaisun jälkeisenä päivänä ja totesi terveysunionin rakennuspalikoiden olevan kasassa. Raportti kuitenkin nostaa esille useita puutteellisia toimia ja toteaa, että työ on kesken. Onkin syytä kysyä, onko terveys luisumassa EU:ssa syrjään koronavuosien jälkeen.”
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
Terveysunioni ei ole organisaatio vaan koostuu komission lainsäädäntöaloitteista ja toimista kansalaisten terveyden suojelemiseksi. Se syntyi tarpeesta parantaa jäsenmaiden yhteistyötä, kun varaudutaan terveysuhkiin tai pyritään taltuttamaan akuuttia tilannetta kuten koronapandemiaa.
Sitra oli mukana tuottamassa EPC:n julkaisua osana Terveysdata 2030 -projektiaan, jossa rakennetaan ratkaisuja, reiluja pelisääntöjä ja siltaa maiden rajat ylittävälle terveysdatan hyödyntämiselle Euroopassa sekä tuetaan Suomen terveysalan kilpailukykyä.
