artikkelit
Arvioitu lukuaika 4 min

Kymmenen vinkkiä vähän kestävämpään kulutusjuhlaan

Kestävyyskriisin keskellä meillä ei ole varaa kulutusjuhlaan, joka tarkoittaa lisää päästöjä ja lisää kuormitusta luonnolle. Kokosimme keinoja vauhdittaa kansantaloutta ja avittaa yrittäjiä tavoilla, jotka kuormittavat ympäristöä kohtuullisen kevyesti tai jopa auttavat ratkaisemaan kestävyyskriisiä.

Kirjoittaja

Julkaistu

Koronakriisi jätti talouden ja työllisyyden pinteeseen. Epidemian ja rajoitusten hellittäessä moni on toivonut avuksi kulutusjuhlaa, joka saisi talouden pyörät vauhtiin.

Perinteisesti enemmän kulutusta on kuitenkin tarkoittanut myös enemmän päästöjä, enemmän kuormitusta luonnolle ja enemmän jätteitä. Juuri siihen meillä ei kestävyyskriisin keskellä ole enää varaa – eikä kaikilla suomalaisilla kulutusjuhlaan toki muutenkaan.

Onneksi kulutustakin on moneen lähtöön. Vanhat ja väsyneet kulutusjuhlat kannattaa tällä kertaa jättää kokonaan väliin. Siksi tässä kymmenen vinkkiä vauhdittaa kansantaloutta ja avittaa yrittäjiä tavoilla, jotka yleensä kuormittavat ympäristöä kohtuullisen kevyesti – tai jopa auttavat ratkaisemaan kestävyyskriisiä.

1. Kestävä herkuttelu

Ilmaston ja terveyden kannalta olisi hyvä syödä kasvispainotteisemmin, mutta aie törmää usein arkeen. Onneksi useimmista ravintoloista saa maittavia kasvis- ja vegaanisiakin aterioita. Samalla tukee työvoimavaltaista yrittäjyyttä, joka ei karkaa Kiinaan.

2. Kulttuurielämys

Kulttuuriala on kärsinyt erityisen ankarasti, joten se on luonteva kärkivalinta kulutukselle elämän palautuessa uomiinsa. Esimerkiksi konsertteihin ja teattereihin käytetyt eurot työllistävät yleensä paljon ja kuormittavat ympäristöä vähän. Tuplahyödyn saa, jos ottaa läheiset mukaan.

3. Energiaremontti kotiin tai mökille

Olisiko aika vaihtaa öljylämmitys maalämpöön, parantaa eristystä tai asentaa aurinkopaneeli? Energiaremontit perustuvat pitkälle paikalliseen työhön ja yrittäjyyteen. Samalla saa leikattua päästöjä – ja tulevaa energialaskua.

4. Hyvinvointipalvelu

Jos mielipidettä kysyttäisiin hartioilta, moni kaipaisi koronaa edeltävästä ajasta hierojaa. Useimmat hyvinvointipalvelut ovat lähes yksinomaan kotimaista työtä, eikä ympäristöhaittoja aiheudu juuri pienen liiketilan ylläpitämistä enemmän. Satsaus on usein myös oman terveyden ja elämänlaadun kannalta parasta aatelia.

5. Tuki järjestöille

Kuluttamisesta ei ehkä heti tule mieleen kansalaisjärjestöjen auttaminen, mutta siinä ostat parempaa mieltä itsellesi ja parempaa maailmaa meille kaikille. Järjestöjen euroista huomattava osa menee kotimaiseen työhön. Jos tuet vielä ympäristöjärjestöjä, vaikutus on tukevasti plussan puolella.

6. Taide ja käsityöt

Parilla satasella voi lentää Dubaihin tai ostaa grafiikanlehden. Ei ole vaikea arvata, kumpi kuormittaa ympäristöä enemmän. Taide ja käsityöt ovat esimerkkejä tuotteista, joihin käytetyistä summista huomattavan suuri osa myös työllistää suoraan Suomessa.

7. Sijoitus aloittelevaan yritykseen

Monen startup- eli aloittelevan yrityksen tavoitteena on tarjota ratkaisuja kestävyyskriisiin. Rahoitusta ei kuitenkaan ole aina helppo löytää, ennen kuin tuote on valmis ja asiakkaita jonossa. Apua sopivien kohteiden löytämisessä tarjoavat monet palvelut, kuten suomalainen Invesdor.

8. Lähimatkailu

Kun taloyhtiöstäni katkesi kaukolämpö keskellä talvea, päädyin äkkievakkoon. Yöpyminen kotikaupungin hotellissa tuntui arjen ylellisyydeltä. Lähiloma joukkoliikennematkan päässä työllistää niukin ympäristövaikutuksin – semminkin, jos valitset ympäristömerkityn hotellin.

9. Laatujournalismi

Valistuneet päätökset kestävyyskriisin ratkaisemisesta tarvitsevat tuekseen punnittua tietoa. Uutiset ja reportaasit eivät kuitenkaan synny pelkällä pyhällä hengellä. Laatulehden tilaaminen tai juttujen joukkorahoittaminen voikin olla yksi tapa käyttää joutavia euroja.

10. Tavaran uusi elämä

Palvelut ovat mukavia, mutta mitä jos kaipaa tavaroita – vaikkapa vaatteita, leluja tai huonekaluja? Hyvä ratkaisu on kokeilla vuokraus- ja jakamispalveluja tai ostaa käytettyä. Näin ei tarvitse kuluttaa luonnonvaroja uuden valmistamiseen, ja euroistakin iso osa jää suoraan tai epäsuorasti suomalaisten kukkaroon.

Mistä on kyse?