Siirry suoraan sisältöön

Sitra: Ikäihmisiä Narinkkatorilla Helsingissä 19.3.2015. Kuva: Sari Gustafsson

Julkaistu 10.10.2016

Maakunnat ratkaisevat, tuleeko uudesta sotesta hitti vai huti

Muutosten historiallisesta koosta huolimatta konkretiaan asti menevä julkinen keskustelu maakuntien roolista on hädin tuskin alkanut.
Kirjoittajat
Johtaja, Uudistumiskyky, Sitra
Johtava asiantuntija, Sitra
Kirjoittajan profiilisivu: Jukka Vahti
Johtava asiantuntija, Viestintä, Sitra
Jukka Vahti vastaa uudistumiskyky-teemaan liittyvien Sitran hankkeiden viestinnästä.

Maakuntien on määrä ottaa vastuu lukuisten palvelujen järjestämisestä vuoden 2019 alussa. Tuoreen palveluverkkoselvityksen perusteella niiden rooli on historiallisessa laajassa palvelujen uudistamisessa ratkaisevan tärkeä. Esimerkiksi monet sote-uudistukselle asetetut tavoitteet riippuvat siitä, onko järjestämisvastuussa olevalla maakunnalla hallussaan tarvittava tieto ja osaaminen palveluverkon kehittämiseksi asiakkaiden kannalta aidosti toimivaksi kokonaisuudeksi.

Miten palveluverkosta kehitetään sellainen, että palvelujen käyttäjät saavat eri elämäntilanteissa ja -vaiheissa oikean palvelun oikeaan aikaan? Tai voisiko palvelupisteissä hoitaa vastedes samalla käynnillä entistä useampia asioita yhdellä kertaa? Nämä ovat esimerkkejä asioista, joista palveluja järjestävien maakuntien tulee ottaa vastuu.

Palvelujen järjestäjä vastaa siitä, että lakisääteiset palvelut ovat saatavilla, eli esimerkiksi palvelukokonaisuuksien tilaamisesta ja toisaalta palvelujen kokonaiskustannusten seuraamisesta ja hallinnasta. Palvelujen tuottajat taas vastaavat palvelujen käytännön toteutuksesta järjestäjien kanssa tekemiensä sopimusten mukaisesti. Järjestäjän ja tuottajan erottaminen toisistaan vaatii molemmilta osapuolilta uudenlaista osaamista.

Ainutlaatuinen karttaselvitys näyttää palveluverkon ison kuvan

Oulun yliopiston maantieteen tutkimusyksikön Sitran tilauksesta laatimat ainutlaatuiset kartta-aineistot näyttävät ensi kertaa, kuinka laajasta, sirpaleisesta ja epäyhtenäisestä palveluverkosta maakuntien järjestämisvastuun kohdalla puhutaan. Selvityksen eri osissa (täällä ja täällä) on sijoitettu kartalle maakunnittain kattavasti niin sosiaali- ja terveyspalvelupisteet, avo- ja laitoshoitopalvelut sekä apteekit. Mukana ovat niin julkiset, yksityiset kuin kolmannen sektorin toimijat.

Valtakunnallista selvitystä viimeistellään parhaillaan, ja tälle sivulle päivitetään uusia tuloksia maakunnittain sitä mukaan, kun ne valmistuvat. Ensimmäisenä valmiiksi saatiin Uudenmaan ja Pirkanmaan maakuntia koskevat osiot. Esimerkiksi Uudellamaalla asetelma on pelkistettynä se, että tuleva maakuntatoimijan läpi kulkee noin viisi ja puoli miljardia euroa, jotka sen pitäisi osata käyttää maakunnan asukkaiden kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Myös sote-palvelujen tavoiteltu integraatio, uusien, moniammatillisten toimintamallien kehittyminen ja palvelujen monituottajamalli edellyttävät palvelukokonaisuuksien suunnittelua nykyistä laaja-alaisemmin. Nämäkin ovat vastedes maakuntien vastuulla. Lokakuun puolen välin jälkeen selvitykseen lisättiin Pohjois-Savon ja Keski-Suomen osiot.

Palveluverkkoselvitys osoittaa, että lähiaikoina tehtävissä poliittisissa päätöksissä on paitsi välttämätöntä myös ja ennen kaikkea järkevää huomioida esimerkiksi väestönkehitys ja digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet. Jo aiemmin julkaistun palveluverkkoselvityksen osion mukaan esimerkiksi terveysasemista voitaisiin jo vuoteen 2020 mennessä lakkauttaa lähes puolet palvelujen saavutettavuuden juurikaan kärsimättä, jos digitalisaation ja logistiikan kehityksen mahdollisuudet hyödynnetään.

Muutosten historiallisesta mittakaavasta huolimatta konkretiaan asti ulottuva julkinen keskustelu maakuntien roolista on hädin tuskin alkanut. Lue täältä maakuntien rooliin liittyen kokoamamme lista usein ja toisaalta liian harvoin kysytyistä kysymyksistä.

Lue selvitys täältä.

Tiivistetty ja päivittyvä esitys täällä.

Mistä on kyse?