Arvioitu lukuaika 5 min

Merikartta kestävään tulevaisuuteen

Tämä artikkeli esittelee meriklusterin kestävää tulevaisuutta rakentavan Merikartta-verkoston työn taustoja ja kertoo, miten työ on lähtenyt käyntiin.

Kuva: Topias Dean, Sitra

Kirjoittaja

Nani Pajunen

Johtava asiantuntija, Kestävyysratkaisut, Sitra

Julkaistu

Merten ekosysteemi

Meret ja merten ekosysteemi ovat maapallomme elinehto. Meri toimii meistä monelle elinkeinon lähteenä joko ruuantuotannon, kaupan tai kuljetusten kautta. Meret toimivat myös planeettamme keuhkoina. Ne ovat myös suurin käytössämme oleva hiilinielu ja sitä kautta keskeisessä roolissa ilmaston säätelyssä. (https://unric.org/fi/, 12.11.2020)

Maailman meret eivät voi hyvin. Osa meristä, kuten Suomen rantoja pyyhkivä Itämeri, ovat kärsineet ihmisen toiminnan seurauksista. Itämeren suurimpana uhkana pidetään rehevöitymistä. Sen seurausta ovat jokakesäiset leväkukinnat. Rehevöitymistä aiheuttaa Itämeren pinta-alaa huomattavasti suuremmalta alueelta tulevista valumista. Itämerta ympäröi 14 maata, ja niissä asuu noin 90 miljoonaa ihmistä. Rannikkomaista on jo useiden vuosien ajan valunut Itämereen sekä ravinteita että ympäristömyrkkyjä. (http://www.itamerihaaste.net/, 12.11.2020)

Ilmastonmuutos aiheuttaa merenpinnan nousua. Merenpinta nousee tälläkin hetkellä ja aiheuttaa muutoksia ihmisten elinkeinoihin ja asuttuihin alueisiin. Merten happamoituminen, roskaantuminen ja erityisesti muovijäte merissä tuovat haasteita meriluonnolle. Lisää ympäristöhaasteita tuottavat meriliikenteen aiheuttama vedenalainen melu ja sen vaikutus mereneläviin sekä öljyvahinkojen tai alusten tulipalojen vaikutukset.

Kansainvälinen kauppa kulkee meriteitse

Maailmanlaajuinen kauppa perustuu edelleen paljolti meritse tapahtuviin kuljetuksiin. Sen lisäksi, että se on usein taloudellisesti paras vaihtoehto, se on myös ympäristön kannalta edullisin kuljetusmuoto. Meriteitse kuljetetulla tonnikilometrillä on pienin ekologinen selkäreppu. Kaupan kannalta tärkeimpiä ovat meriväylät, jotka yhdistävät maailmankaupan suuria osapuolia Eurooppaa, Yhdysvaltoja, Kiinaa ja Japania.

Vesiteitse tapahtuva tavaran kuljetus on usein edullisin tapa kuljettaa raskaita tuotteita. Kuljetusmuodon valintaan vaikuttavat ensisijaisesti tarvittavan kuljetuskapasiteetin saatavuus ja kuljetuksen hinta. Myös luotettavuus ja nopeus ovat tärkeitä kriteerejä päätöksenteossa. Mutta asia ei ole niin yksinkertainen, koska ihan kaikkia tavaroita ei voi kuljettaa millä vain, vaan pitää huomioida esimerkiksi tavaran paino ja koko, arvo, mahdollinen pilaantumisherkkyys suhteessa kuljetusmatkan kestoon, vallitsevat olosuhteet sekä lähettäjän ja vastaanottajan sijainti.

Miltä tilanne näyttää Suomessa? Itämeri toimii usein nopeimpana ja edullisimpana kuljetusreittinä meiltä Keski-Eurooppaan. Markkina-alueena olemme pieni ja olemme riippuvaisia tuonnista ja viennistä. Talvisin Suomen kaikki satamat voivat jäätyä. Siksi meillä täytyy olla edelleen jääosaamista ja tarvitsemme useita jäänmurtajia pitämään väylät auki ympäri vuoden.

Ilmastonmuutoksen seurauksena tavaraliikenne saattaa tulevaisuudessa kuitenkin kokea suuria muutoksia. Globalisaatio ja kansainvälinen kauppa lisääntyvät edelleen, ja sekä kaupan että tuotannon painopiste siirtyy yhä enemmän Aasiaan. Ilmastonmuutoksen seurauksena pohjoiset napajäätiköt kutistuvat. Jääpeitteen vähenemisen myötä aukeaa uusia meriväyliä Euroopasta Kaukoitään. Koillis- ja luoteisväylien kautta tapahtuva kuljetus voi jopa puolittaa kuljetusaikoja nykyisestä.

Sininen talous Euroopan unionissa

Meriala eli sininen talous on suuri työllistäjä myös EU:n alueella työllistäen yli viisi miljoonaa henkilöä. Alan vuosittainen bruttoarvonlisä on noin 500 miljardia euroa.

Merenkulkuun liittyvällä sinisellä taloudella tarkoitetaan kaikkia mereen ja rannikkoalueisiin liittyviä taloudellisia toimintoja. Merenkulun lisäksi näitä ovat satamatoiminnot, kalastus, vesiviljely ja matkailu. Sinisellä kasvulla puolestaan tarkoitetaan pitkän aikavälin strategiaa, jolla tuetaan merialan kasvua kokonaisuutena. Kasvun mahdollisuuksia nähdään erityisesti sinisen bioteknologian, merienergian, merenpohjan kaivostoiminnan, vesiviljelyn sekä rannikko- ja merimatkailun aloilla.

Meret ja valtameret ovat tärkeitä Euroopan taloudelle, ja niihin liittyy huomattava innovaatio- ja kasvupotentiaali. EU:lla on ollut sinisen talouden strategia vuodesta 2007 lähtien. Parhaillaan Euroopan komissio valmistelee strategian päivitystä, ja päivitetty strategia odotetaan julkaistavan alkuvuodesta 2021. Päivityksessä tullaan erityisesti huomioimaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman eli Green Dealin tavoitteet ja sen vaikutukset sinisen talouden suunnitelmiin, etenkin ilmastonmuutoksen torjunta ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Lisäksi strategia nostaa esiin digitalisaation ja teknologisen kehityksen vaikutukset niin siniseen talouteen kuin meriluontoonkin.

Tietoa, taitoa, tutkimusta ja työtä

Siirtymä kohti hiilineutraalia kiertotaloutta alan laajalla yhteistyöllä voi parantaa meriliikenteen vaikutuksia niin ympäristöön kuin työllisyyteen ja kilpailukykyyn. Kiertotalousosaamiselle ja teknologisille ratkaisuille on myös globaalisti kasvavaa kysyntää säädösten kiristyessä.

Nyt alkavan työn tavoitteena on rakentaa ekosysteemi, joka auttaa merenkulkua siirtymään kohti hiilineutraalia kiertotaloutta ja joka samalla vastaa niin ilmastonmuutoksen kuin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen haasteisiin. Työ kokoaa aikaisempien hankkeiden tulokset, osaamisen ja teknologiat yhteisen sateenvarjon alle.

Myös reilu datatalous linkittyy tähän työhön. Pohdimme tiedon roolia meriteollisuuden arvoverkostoissa: mitä dataa pitäisi kerätä ja miten sitä hyödyntää, mitä tietoja on jo kerätty ja voidaanko jo olemassa olevaa tietoa käyttää hyödyksi hiilineutraalin kiertotalouden rakentamisessa. Myös mittausmenetelmien kehittäminen ja muutoksen mittaaminen kuuluvat kokonaisuuteen.

On myös tärkeää seurata alan kehitystä ja sääntelyä ja pohtia yhdessä, mikä merkitys sillä on Suomen merikuljetusalalle. Haluamme luoda myös näyteikkunan maailmalle suomalaisesta osaamisesta. Yhdessä voimme olla paljon enemmän, ja tavoitteena onkin saada kaikki nykyinen osaaminen ja kehitys- ja tutkimushankkeissa saavutetut tulokset tehokkaasti koko toimialan tietoon ja käyttöön.

Mitä on jo tehty?

Ekosysteemityö käynnistyi etätyöpajassa lokakuussa lähes sadan merialan ammattilaisen voimin. Toiveita ja odotuksia toimialaa yhdistävälle koordinoinnille oli ilmassa. Nyt on aika lunastaa toimialan odotukset ja kääriä hihat!

Tällä hetkellä koordinaatiotiimi, johon kuuluvat Sitra, Suomen varustamot, Meriteollisuus, Meriaura Group, Turun Ammattikorkeakoulu ja VTT, valmistelee työsuunnitelmaa ekosysteemin rakentamiseen. Työ jaetaan hankkeisiin, jotka syventyvät tarkemmin eri teemoihin. Hankkeelle on muodostettu myös ohjausryhmä, johon on kutsuttu jäseniä tutkimusorganisaatioista, yrityksistä, toimialajärjestöistä ja kehittäjäorganisaatioista.

Rakenteilla oleva ekosysteemi tulee toimimaan sateenvarjona, jonka alla voidaan käynnistää kehityshankkeita liittyen esimerkiksi polttoaineen kehitykseen, akkuihin, moottoreihin, laivojen modulaariseen rakentamiseen ja materiaalikehitykseen.

Työpajan pienryhmissä keskustelimme muun muassa seuraavista teemoista: laivanrakennuksen modulaarisuudesta ja tulevaisuuden konsepteista, power-to-X -kehityshankkeista liittyen laivojen energiantuotantoon, monipolttoainesyötöstä sekä painolastivesien käsittelystä ja vieraslajien torjunnasta pastöroinnin keinoin hukkalämpöä hyödyntäen.

Yhtä mieltä oltiin siitä, että regulaatiota tarvitaan – niin keppiä kuin porkkanaakin. Vahvana toiveena esitettiin, että painopiste kuitenkin olisi porkkanoissa.

Meriteollisuus ry:n Patrik Rautaheimo kiteytti päivän annin hienosti loppupuheenvuorossaan:
”Suomessa on monialainen ja korkeataitoinen osaaminen. Jos ei tällä porukalla ratkaista siirtymää kohti hiilineutraalia kiertotaloutta, ei sitten millään.”

Seuraavat merimailit

Työ meriteollisuuden ekosysteemin rakentamiseksi on alkanut. Toivotamme kaikki aiheesta kiinnostuneet tervetulleiksi mukaan työhön! Tavoitteenamme on rakentaa tulevaisuuden meriliikenteen klusteri, jossa on laajasti käytössä hiilineutraalit kiertotalousratkaisut. Emme halua käynnistää vain kehityshanketta, vaan tavoitteena on rakentaa pysyvä toimintatapa toimialalla työskentelevien yritysten ja julkisten toimijoiden väliselle yhteistyölle. Siinä sivussa aiomme tehdä suomalaisesta merenkulusta edelläkävijän kokonaisvaltaisten ja kestävien kuljetusratkaisujen kehittäjänä sekä käyttöönottajana.

Kutsuimme työpajaan merta eri näkökulmista lähestyviä henkilöitä kertomaan omia ajatuksiaan maailman meristä ja tulevaisuuden meriliikenteestä. Yhdeksi alustajaksi saimme maailmanympäripurjehtija Tapio Lehtisen, joka kertoi, mikä häntä on innostanut merenkulun pariin.

”Innoittajanani valtameripurjehduksessa ovat aina olleet suomalaiset purjelaiva-aikakauden merimiehet ja suomalainen merimiestaito. Gustaf Eriksonin laivanvarustamon nelimastoparkit purjehtivat sotavuosia lukuun ottamatta 1900-luvun alkupuoliskolla vuosittain saman reitin Australiaan hakemaan vehnää. Laivojen, lastien ja miehistön tuominen turvallisesti määräsatamaan oli kippareiden kunnia-asia – kaikkina noina vuosina vain yksi vehnälaiva menetettiin.”

Tapio kertoi maailmanympäripurjehduksistaan ja siitä, miten hän on nähnyt meriluonnon muuttuneen viimeisten kymmenten vuosien aikana. Hän kertoi myös, miten lukemattomat ihmiset olivat auttaneet häntä viimeisimmän kilpailun aikana. Vaikka merivuokot hidastivat hänen matkaansa, Tapio kertoi, että hänestä tuntui, että hän oli velkaa näille tukijoille kilpailun viemisen loppuun.

Meidänkin pitäisi ajatella, että olemme kilpailemassa: kilpailemme maapallon tulevaisuuden puolesta. Kilpailussa on useita osallistujia. Haastavaksi kilpailun tekee se, että kaikki eivät tiedä olevansa mukana kilpailussa, kilpailun säännöistä ei päästä sopimukseen ja osa niistä, jotka ovat kisassa mukana, ovat ottaneet taktiikakseen hidastaa kaikkien kilpailijoiden etenemistä.

Kannustakoon Tapion viesti meitä tässä tärkeässä työssä:
”Yritykset, jotka ovat osa ratkaisua eivätkä osa ongelmaa, ovat enenevässä määrin myös kansainvälisten pääomasijoittajien suosiossa – sijoitustoiminnassakin tulevaisuuden tuotot ovat arvottomia, jos niistä ei voi nauttia terveellä maapallolla.”

 

Aihe

Kiertotalous

Kiertotalouden ratkaisujen avulla voidaan vahvistaa luontoa ja ratkaista ilmastokriisi. Kiertotaloudessa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan hyödynnetään käytössä olevien tuotteiden ja materiaalien arvoa mahdollisimman pitkään. Kulutus perustuu omistamisen sijaan palveluiden käyttämiseen.

Kirjoittaja

Nani Pajunen

Johtava asiantuntija, Kestävyysratkaisut, Sitra

Julkaistu

Suosittelemme

Tästä eteenpäin.

Mistä on kyse?