Siirry suoraan sisältöön

Kuva: Topias Dean/Sitra

Julkaistu 03.06.2019

Miten Suomen reitti kiertotalouteen piirrettiin?

Suomalaisilla on nyt ajantasainen tiekartta kohti kestävää taloutta. Miten työ eteni, entä mitkä ovat opit ja vinkit muiden kiertotalouden tiekarttojen laatijoille? Päivitetyn kansallisen tiekartan laatimisprosessi paljastaa edelläkävijän salat.
Kirjoittajat
Asiantuntija, Kiertotalous, Sitra
Asiantuntijan työssään Laura Järvinen etsii keinoja vauhdittaa Suomen siirtymää kohti kiertotaloutta. Lauran työpäivät koostuvat kansallisen kiertotaloustiekartan toimeenpanon hallinnosta sekä yhteistyöstä kuntien ja kaupunkien kanssa.
Kirjoittajan profiilisivu: Kari Herlevi
Projektijohtaja, Kiertotalous, Sitra
Kari Herlevi on Sitran kiertotalous -avainalueen vetäjä ja kiertotalouden moniosaaja.
Nopeat faktat

Tavoite, työ ja tulos

Työ: ”Kriittinen siirto – Suomen kiertotalouden tiekartta 2.0” on jatkoa vuonna 2016 julkaistulle maailman ensimmäiselle kansalliselle kiertotalouden tiekartalle. Sitra kokosi keskeisten yhteiskunnan toimijoiden näkemykset muutostarpeista ja tarvittavista toimenpiteistä synteesiksi kesä-marraskuun aikana vuonna 2018.

Tavoite: Kiertotalouden tiekartan päivitys nostaa kunnianhimon tasoa Suomen siirtymisessä kiertotalouteen ja päivittää ensimmäisen tiekartan tavoitteet ja toimet.

Tulos: Päivitetyssä tiekartassa esitellään koko yhteiskunnan läpi ulottuvat strategiset tavoitteet. Siinä kuvataan tarkemmin eri yhteiskunnan sektoreiden kiertotalouden visiot ja listataan joukko uusia konkreettisia toimenpiteitä, joiden edistämiseen suomalaiset toimijat ovat jo sitoutuneet. Lisäksi tiekartta esittelee joukon tarvittavia, toistaiseksi vielä puuttuvia toimenpiteitä.

Mistä oli kyse?

Maailman ensimmäinen kansallinen kiertotalouden tiekartta ”Kierrolla kärkeen: Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016-2025” julkaistiin syksyllä 2016 Helsingissä. Sitran johdolla luotu tiekartta loi lähtöruudun Suomelle kiertotalouden edistämisessä. Ensimmäisen tiekartan seurauksena tehdyt siirrot alkoivat määritellä niitä askelia, joita tarvitaan yhteiskunnan systeemiseen muutokseen kohti kiertotaloutta. Luonteeltaan kiertotalouden tiekartta on yhdistelmä konkreettista toimenpideohjelmaa, strategiaa ja tiekarttaa.

Kiertotalouden tiekartta tehtiin luonteeltaan päivitettäväksi. Ajatuksena oli, että tavoitteita ja niiden saavuttamiseksi tarvittavia toimenpiteitä täydennettäisiin ennen tavoitevuotta 2025, sitä mukaa kun tietoa ja osaamista kiertotaloudesta kertyisi. Vuoden 2016 jälkeen kiertotaloustiekarttoja ja strategioita ovat julkaisseet useat EU-maat. Edelläkävijyyden ylläpitäminen edellyttää jatkuvaa kehitystä. Vuonna 2018 Sitra päätti toteuttaa tiekartan päivityksen, jossa haluttiin kartoittaa kotimaan kehitystä, nostaa kunnianhimon tasoa ja vauhdittaa muutosta sekä kytkeä kiertotalous yhdeksi ratkaisuksi ilmastonmuutoksen hillinnässä.

Vuoden 2016 tiekartassa painottuivat konkreettiset toimet kasvun, investointien ja viennin näkökulmasta. Päivitetty tiekartta lähtee siitä, että kilpailukyvyn ja elinvoiman perusta tulee uudistaa niin, että kiertotalouden ratkaisut nostetaan kilpailukyvyn ja talouden kasvustrategian keskiöön. Myös Euroopan komissio on painottanut, että kiertotalous on EU:n teollisuusstrategian ilmastojalka. Komissio on vauhdittanut kiertotaloutta kaksiosaisella kiertotalouspaketilla, johon kuului joukko tuotteen koko elinkaaren kattavia toimenpiteitä sekä vuoden 2018 alussa julkistettu EU:n muovistrategia.

Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden täyttäminen edellyttää siirtymää kohti vähähiilistä yhteiskuntaa, jossa materiaalien kulutuksen vähentämisellä on keskeinen rooli. Sitran ja European Climate Foundationin kesäkuussa 2018 julkistama selvitys korosti, että kiertotalous on edellytys ilmastonmuutoksen hillinnälle. Tämä näkökulma oli myös yksi tiekartan päivitystyön painotuksista. Raportti on huomioitu myös EU:n pitkän aikavälin ilmastostrategiassa. Lokakuussa 2018 julkaistu hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n erikoisraportti vahvisti osaltaan viestiä: ilmastotoimiin on ryhdyttävä voimalla tässä ja nyt, jos haluamme välttää pahimmat tuhot.

Sitra tarttui vuoden 2016 tiekartan kansainvälisten arvioitsijoiden antamiin suosituksiin panostaa kiertotalouden juurruttamisessa tuleviin sukupolviin. Olemme sen jälkeen ottaneet kansallisesti merkittäviä askeleita opetuksen ja koulutuksen alueella, jossa kiertotalous integroidaan osaksi kaikkia opetusasteita. Olemme erittäin iloisia, että osassa ikäluokkia 75% opiskelijoista opettelee kiertotaloutta kouluissa, yhteensä kiertotalousopetus tavoittaa jo yli 70 000 lasta ja nuorta. Nuorten ei tarvitse oppia pois vanhasta ja muutos nopeutuu, kun nämä ikäluokat tulevat työelämään.

Vaalivuonna 2019 Sitra on nähnyt, että Suomen hyvin käynnistynyt kiertotaloustyö ansaitsisi jatkossakin niin Suomessa kuin EU:ssakin pitkäjänteistä työtä päätöksentekijöiltä. On näet selvää, että näin suuri muutos – siirtyminen kiertotalouteen – edellyttää yli hallituskausien ulottuvaa parlamentaarista yhteisymmärrystä ja panostusta. Laajemman yhteiskunnallisen muutoksen aikaansaamiseksi on keskeistä, että kiertotaloutta edistetään valtionhallinnossa koordinoidusti ja että kehityksen tukemiseen varataan riittävät resurssit.

Miten työ eteni?

Päivitystyön yhteydessä haluttiin sekä katsoa tähän saakka tapahtunutta edistymistä kansallisen tason kiertotaloustoimissa että linjata strategisen tason tavoitteita, jotka asettaisivat selkeitä kansallisia etappeja edelläkävijäaseman saavuttamiseksi.

Vuonna 2016 julkaistun tiekartan tavoitteita, painopistealueita ja niissä tapahtunutta edistymistä tarkasteltiin vuoden 2018 tilannekuvan yhteydessä. Kuva muodostettiin vertaamalla vuoden 2016 tavoitteita kirjallisten lähteiden ja asiantuntijahaastatteluiden muodostamaan kuvaan sekä hyödyntämällä Sitran kiertotaloustiimin näkemystä. Lisäksi 25 suomalaista päättäjää, liike-elämän edustajaa, virkamiestä sekä kiertotalouden tutkijaa haastateltiin elo-syyskuussa 2018.

Vuoden 2018 kesän ja syksyn aikana Sitra valmisteli yhteistyössä satojen organisaatioiden ja sidosryhmien edustajien, ympäristöministeriön, ohjausryhmän sekä prosessin konsulttina toimineen Deloitten kanssa päivitystä tiekarttaan. Syksyllä 2018 järjestettiin viisi sidosryhmätyöpajaa, joissa työstettiin strategisten sekä kohderyhmäkohtaisten tavoitteiden luonnoksia sekä ideoitiin ja työstettiin toimenpiteitä.

Tiekartan luonnosta esiteltiin ja siitä keskusteltiin kaikille avoimessa seminaarissa lokakuun lopussa 2018. Osallistujilla oli mahdollisuus ehdottaa toimenpiteitä tiekarttaan ja jättää omat kommenttinsa luonnokseen. Kommentteja ja toimenpide-ehdotuksia oli mahdollista jättää myös Otakantaa.fi palvelun kautta tai suoraan Sitraan.

Kertyneestä aineistosta Sitra koosti loppuvuoden 2018 ja alkuvuoden 2019 aikana päivitetyn tiekartan. Päivitetyt strategiset tavoitteet linjattiin yhteisiksi, toimialarajoja ja toimijaryhmiä poikkileikkaaviksi. Ylätason strategisten tavoitteiden lisäksi päivitetyssä tiekartassa asetettiin tavoitteet neljälle keskeiselle toimijaryhmälle: valtionhallinnolle, kunnille ja kaupungeille, yrityksille sekä kansalaisille.

Päivityksen yhteydessä linjattiin 30 uutta toimenpidettä, jotka osaltaan kirittävät Suomen kehitystä kiertotaloudessa. Niillä kaikilla on toteuttaja ja ne olivat joko jo käynnissä tai käynnistymässä. Tiekartan päivityksen yhteydessä kartoitettiin myös mittareita, joilla tiekartan strategisten tavoitteiden toteumista voitaisiin seurata.

Keitä oli mukana?

Kiertotalouden tiekartta on koko Suomen yhteinen työ, jossa kootaan yhteiskunnan keskeisten toimijoiden näkemykset kiertotalouteen siirtymisen kannalta olennaisista muutostarpeista ja toimenpiteistä. Päivityksestä vastasi Sitra, joka teki koko prosessin ajan tiivistä yhteistyötä ympäristöministeriön, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön ja Business Finlandin kanssa.

Tiekartan päivityksen perusta on aiempaan tapaan tehty yhteistyössä lukuisten, yhteiskunnan eri sektoreita edustavien tahojen kanssa. Työpajoihin kutsuttiin niin valtionhallinnon, yritysten, kuntien, järjestöjen kuin tutkimuslaitostenkin edustajia ja niihin osallistui yhteensä 110 henkilöä. Otakantaa.fi-palvelun kautta tiekartan luonnokseen saatiin 350 kommenttia ja ideaa. Tavoitteiden työstämiseen on osallistunut myös Sitran kokoama kiertotalouden ohjausryhmä, jonka puheenjohtajia ovat asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sekä hallitusammattilainen Kirsi Sormunen.

Mitä saatiin aikaan?

Ulkopuolisen arvioijan tekemän Sitran vaikuttavuusarvioinnin mukaan tiekarttaprosessin aikana on luotu kiertotalouden yhteinen visio ja koottu yhteen eri toimijoita sen ympärille. Tiekartta toimii keskeisten kiertotalouden sidosryhmien tulevaisuusajattelun suuntaajana ja ”herättäjänä” asiaan. Tiekartta toimi myös innoittajana hallinnon kiertotalousohjelman toimenpiteille, ja se on heijastunut lainsäädännön muutosten valmisteluun.

Työn tuloksena syntyi ”Kriittinen siirto – Suomen kiertotalouden tiekartta 2.0”, joka julkaistiin maaliskuussa 2019. Päivityksen yhteydessä uudistettiin tiekartan rakenne ja ulkoasu vastaamaan Suomen asemaa kansainvälisesti johtavana kiertotalousmaana. Tiekartta 2.0 on verkkojulkaisu, joka sisältää myös videon ja tiekarttaa esittelevän ppt-esityksen. Se julkaistiin Sitran nettisivuilla suomeksi ja englanniksi.

Uudistettu tiekartta lähtee liikkeelle siitä, että Suomen on taattava pärjäämisensä maailmassa, jossa taloudellinen kilpailukykymme ja hyvinvointimme eivät voi enää perustua luonnonvarojen tuhlaavaan käyttöön. Se esittelee koko yhteiskunnan läpi ulottuvia strategisia tavoitteita sekä kuvaa tarkemmin yhteiskunnan eri sektoreiden kautta kiertotalouden visiot ja listaa 29 konkreettista yhteiskunnan muutokseen tarvittavaa toimenpidettä, joiden edistämiseen suomalaiset toimijat ovat sitoutuneet.

Näemme, etteivät voittavat ratkaisut synny vanhoilla tekemisen tavoilla, vaan ne vaativat monenlaista julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä sekä pitkäjänteistä panostusta ja sitoutumista. Kiertotalouden tiekartta 2.0 nostaa tarkasteluun mitkä ovat valtionhallinnon, kuntien, yritysten ja kansalaisten seuraavat siirrot kiertotalouteen. Yritysten kohdalla tämä tarkoittaa siirtymistä kiertotalouden liiketoimintamalleihin. Kansalaisten valinnat puolestaan jouduttavat kiertotalouden mukaisten palveluiden ja ratkaisujen syntymistä.

Vaikka kiertotalous on pitkälti markkinaehtoista tai kuluttajarajapinnassa tapahtuvaa toimintaa, tarvitaan säädöksiä ja kannusteita markkinoiden ja kuluttajien aktivoimiseksi. Valtionhallinto onkin tärkeässä roolissa kiertotalouden edistämisessä ja voi esimerkillään ja ohjauksellaan vaikuttaa merkittävästi kiertotalouden toteutumiseen koko suomalaisessa yhteiskunnassa. Niinpä tiekartta 2.0:n yhteydessä tunnistettiin erityisesti valtionhallinnon näkökulmasta 13 keskeistä toimenpidettä, joita tarvitaan kiertotalouden kokonaisvaltaiseksi edistämiseksi, mutta joiden toteuttamista mikään taho ei vielä ole ottanut vastuulleen.

Kiertotalouteen siirtyminen vaatii kaikkien meidän panosta. Tarvitaan paljon uusia tekoja ja tekijöitä. Kiertotalouden tiekartta 2.0:sta jokainen voi löytää oma roolinsa, tutustua visioon ja toimenpiteisiin ja aloittaa omat teot kiertotalouden edistämiseksi.

Sitra jatkaa toimintaansa kiertotaloudessa kansainvälisellä fokuksella. Näemme kansainvälisen yhteistyön tärkeänä edelläkävijämaiden ja organisaatioiden kanssa reilun ja osallistavan kiertotalouden aikaansaamiseksi. Myös kolmas, Helsingissä 3.-5.kesäkuuta 2019 järjestetty World Circular Economy Forum on keskittynyt siihen, miten eri puolilla maailmaa syntyneet kiertotalouden ratkaisut saadaan käyttöön mahdollisimman laajasti ja että saatavat hyödyt jakautuisivat mahdollisimman reilulla tavalla.

6 + 1 nostoa

Tiekartan laatija, huomioi ainakin nämä!

1. Huolehdi, että tiekartta on riittävän konkreettinen

Parhaimmillaan kyse on yhdistelmästä konkreettista toimenpideohjelmaa, strategiaa ja tiekarttaa. Muussa tapauksessa pitkän strategiaprosessin jälkeen seuraa vähintään yhtä pitkä toimenpidesuunnitelman laadinta ja siten käytännön toteutus viivästyy merkittävästi.

2. Tilannekuvan muodostaminen on ehdoton edellytys

Panosta tilannekuvan laadintaan. Ilman sitä et tiedä maasi tai alueesi lähtötilannetta. Huomioi tilannekuvan tärkeimmät havainnot tiekarttatyössä. Kotimaan kentän lisäksi selvitä myös kansainvälinen toimintakenttä edelläkävijämaiden osalta.

3. Nopeasti muuttuvassa maailmassa tiekartan tulee olla ketterä

Tee tiekartasta päivitettävä versio, jotta se ei jää heti ajastaan jälkeen. Edelläkävijyyden ylläpitäminen edellyttää jatkuvaa kehitystä ja täydentävien toimien rakentamista.

4. Luo mittareita, seuraa kehitystä ja aseta matkalle etappeja

Tee varhaisessa vaiheessa (muutaman vuoden jälkeen) päivitys tai välianalyysi. Kartoita tulokset, varmista kunnianhimon taso sekä vauhdita muutosta sekä täydennä isoa kuvaa tarpeen mukaan.

5. Panosta toteutukseen

Hyväkin tiekartta tai strategia kompastuu usein ontuvaan toteutukseen. Varmista että muutosta koordinoi taho, jolla on riittävä osaaminen ja resurssit toimia muutoksen ajurina.

6. Mahdollista osallistuminen

Mahdollista eri sidosryhmille sekä kansalaisille osallistuminen joko avointen työpajojen, nettikommentoinnin tai sidosryhmätilaisuuksien kautta. Osallistamalla myös sitoutat. Muutokseen tarvitaan niin yrityksiä, hallintoa kuin kansalaisiakin.

+ Yhteistyö on kaiken lähtökohta ja edellytys

Ilman laajaa yhteiskunnan kuulemista, sitoutumista ja omistajuutta muutosta on vaikea saada aikaiseksi. Panosta vuoropuheluun eri tavoin. Tapaa laajasti yhteiskunnan vaikuttajia politiikan, hallinnon, tutkimuksen, elinkeinoelämän ja kansalaisjärjestöjen alueelta. Yhteistyö perustuu luottamukseen. Huolehdi, että tiekarttaa laativa taho on arvostettu ja neutraali toimija yhteiskunnassa, joka panostaa siihen, että muutos on reilu ja oikeudenmukainen. Panosta myös kansainväliseen yhteistyöhön. Suomessa tiekartan lippulaivahankkeeksi rakennettiin World Circular Economy Forum -konsepti. Materiaalit kannattaa laatia myös englanniksi kansainvälisen yhteistyön vauhdittamiseksi.

Mistä on kyse?