Lausunnot
Arvioitu lukuaika 6 min

Sitran lausunto EU:n digitaalisen vuosikymmenen ohjelman suorituskykyindikaattoreista

Digitaalisen vuosikymmenen ohjelman tavoitteiden edistymistä mittaavien indikaattorien tulee keskittyä vahvemmin datatalouteen. Keskeisessä roolissa on oltava digitaalisten ja datalähtöisten ratkaisujen soveltamisen luoma lisäarvo.  

Kirjoittajat

Kristo Lehtonen

Johtaja, Reilu datatalous

Laura Halenius

Projektijohtaja, Data ja kilpailukyky

Taru Rastas

Johtava asiantuntija, Data ja kilpailukyky

Meeri Toivanen

Asiantuntija (pitkällä vapaalla), Data ja kilpailukyky

Julkaistu

Sitra kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa koskien komission aloitetta Digitaalinen vuosikymmen 2030 ohjelma – keskeiset suorituskykyindikaattorit

Euroopan komissio pyrkii ohjaamaan jäsenmaiden digitalisaatiokehitystä vuoteen 2030 ulottuvilla digitalisaatiosuunnitelmillaan. Komissio on asettanut digitalisaatiolle tavoitteita EU:n digitaalisessa kompassissa ja digitaalisen vuosikymmenen polku -ohjelmassaan.  

Sitra korosti digitaalisen vuosikymmenen aloitteen tammikuussa 2022 järjestettyä julkista kuulemistilaisuutta koskevassa vastauksessaan, että datapolitiikan on oltava entistä näkyvämmin osa digitaalisia vuosikymmentavoitteita ja toimenpiteitä. Koska Euroopan komissio on edistänyt datataloutta ja datan sisämarkkinoita sääntelyn avulla (kuten Sitran asiaa koskevassa kesäkuun 2022 työpaperissa todetaan), Sitra korostaa, että sääntely on vain yksi työkalu, joka tarvitsee tuekseen panostuksia osaamiseen, infrastruktuuriin sekä toimenpiteisiin niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla.  

Digitaalisen vuosikymmenen suorituskykyindikaattorit mittaavat vuosikymmentavoitteiden edistymistä. Ne tarjoavat vertailukelpoista kriittistä tietoa digitaalisesta murroksesta ja datatalouden kehityksestä Euroopan unionissa. Ne voivat myös toimia eri sidosryhmien arvokkaina päätöksenteon välineinä esimerkiksi tutkimus- ja kehitystyöinvestoinneissa, dataekosysteemien rakentamisessa tai organisaation koulutustarjonnassa. 

Eurooppalaisen ulottuvuuden lisäksi on hyvä kiinnittää huomiota digitalisoinnin maailmanlaajuiseen luonteeseen ja tiedon liikkuvuuteen. Kehittäessään suorituskykymittareita Euroopan komission tulee tehdä yhteistyötä vastaavia aloitteita tekevien monikansallisten organisaatioiden kanssa (OECD, Maailmanpankki, YK). Maailmanlaajuinen lähestymistapa tukee Euroopan strategisia suvereniteetti- ja johtajuustavoitteita. 

Sitran päähuomiot 

  1. Suorituskykyindikaattorien tulee keskittyä vahvemmin datatalouteen. 
  2. Suorituskykyindikaattorien tulee määrän sijasta keskittyä laatuun, eli keskeisessä roolissa on digitaalisten ja datalähtöisten ratkaisujen soveltamisen luoma lisäarvo.  
  3. Suorituskykyindikaattorien ja tavoitteiden kehittäminen pohjautuu sidosryhmien kuulemiseen. 

Datataloutta mitataan yhteistyössä   

Kuten Sitra painotti digitaalisen vuosikymmenen aloitteen tavoitteita koskevassa vastauksessaan tammikuussa 2022, datatalouden roolia tavoitteiden saavuttamisessa tulee korostaa. Digitaalinen murros perustuu pitkälti eurooppalaisten yritysten, julkisen sektorin ja kansalaisten kykyyn käyttää dataa edistämään tuottavuutta, kasvua ja hyvinvointia. 

Tarvitsemme kattavaa, mitattavaa ja laadukasta tietoa, joka ohjaa päätöksentekoa kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Tämä pätee erityisesti datatalouden kehityksen seurantaan ja ennakointiin Euroopassa. Nykyiset mittarit ovat vielä tässä mielessä kehittymättömiä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että datatalouden toteutuminen edellyttää sidosryhmiä palvelevien tietojen tarjoamista.  

Operatiivisella tasolla täytyy huomioida, että Euroopan datapolitiikoiden suorituskykyindikaattorien ja tavoitteiden välillä on luontainen yhteys. Tämä pätee niin sisämarkkinoiden datan liikkuvuuteen kuin dataan liittyvien mekanismien kypsyyteen toimia pehmeänä infrastruktuurina (esim. data-avaruudet ja yhteentoimivuutta koskevat säännöt). Suorituskykyindikaattoreita vahvistavat myös toimenpiteet, jotka liittyvät Euroopan unionin datasääntelyyn (esim. arvokkaiden data-aineistojen ja API-rajapintojen saatavuus, yksilön dataoikeudet, kuten pääsy omaan dataan ja datan siirrettävyys, datan jakaminen data-avaruuksissa, datamarkkinat ja datan kaupallistaminen osoituksena kilpailukykyisistä datamarkkinoista). 

Digitaalisen murroksen ja datan käytön todellinen arvo ja vaikutus 

Viestintäverkot ja -teknologiat ovat datatalouden keskeisiä mahdollistajia. Suorituskykyindikaattorien tulisi myös osoittaa, miten niitä sovelletaan eri tilanteisiin ja osa-alueisiin arvonluonnissa. Esimerkiksi datainfrastruktuuriin ja -yhteyksiin tehtyjen investointien tuotot tulisi nähdä datan käyttönä eri sektoreilla tai varallisuutena, joka on syntynyt datan käytöstä liiketoiminnassa tai arvoverkostossa. 

Digitaalisen murroksen mittaaminen taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten ja ympäristövaikutusten kautta juontaa juurensa datan ja palvelujen viestintäsovellusten käytöstä tai älykkään datan tukemista liiketoimintaprosesseista.  

Digitaalisen vuosikymmenen suorituskykyindikaattoreiden täytyy mennä askeleen pidemmälle luodessaan käyttäjien tarpeisiin vastaavia relevantteja tietoja sidosryhmille. Sitra tunnistaa Datatalouden tiekartta -projektissaan yhteistyössä sidosryhmien kanssa relevantteja tietoja, jotka tukevat koko yhteiskuntaa hyödyttävää datatalouden kehitystä. Yhteistyössä rakennettu Datatalouden tilannekuva -työkalu esittelee näkemyksiä relevanteista tiedoista datatalouden kehittämisen keskeisillä osa-alueilla julkisen ja yksityisen sektorin käyttäjille sekä yksittäisille käyttäjille. Käyttäjätestauksista on saatu tärkeää tietoa datan käyttömahdollisuuksista koulutuksessa, investoinneissa, liiketoiminnan suunnittelussa ja julkisen sektorin politiikkatoimissa.  

Saamamme palaute julkisen ja yksityisen sektorin sidosryhmiltä painottaa tarvetta kehittää datan käytön indikaattoreja eri sisäisiin ja ulkoisin käyttötarpeisiin. Näillä voidaan tukea esimerkiksi tutkimukseen ja kehitykseen liittyviä investointeja ja datalähtöisiä kehitysohjelmia koskevia operatiivisia ja strategisia päätöksiä. Politiikkatasolla nämä voisivat myös tarjota vertailukohtia jäsenvaltioiden arvonluonnin teknologisten kyvykkyyksien kypsyysasteesta, kun arvonluonnin tarkoituksena on luoda kasvua ja toimialoja muokkaavia datalähtöisiä palveluja tai tuotteita.  

Nykyinen digitalouden ja -yhteiskunnan indeksi (DESI) ja erityiset tilastolliset selvitykset (esim. viestintätekniikan käyttö yrityksissä) luovat vahvan pohjan edistymisen seuraamiselle esimerkiksi big datan käytössä teollisuudenaloilla tai sen muilla sovellusalueilla. Euroopan laajuiset tilastot (esim. tietotekniikan käyttö yrityksissä) auttavat analysoimaan datan käyttöä liiketoiminnassa ja löytämään yhteyden myöhempiin taloudellisiin tuloksiin.  

Ehdotus erityisistä suorituskykyindikaattoreista  

Sitra tekee jatkuvaa yhteistyötä kansallisten sidosryhmien kanssa, joten se haluaa nostaa esiin seuraavat huomiot aloitteesta: 

  • Osaaminen (artiklat 2.1.1–2): Tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijat -ryhmä käsittää valtavan määrän erilaista data-osaamista ja dataan liittyviä toimintoja. Päätöksenteon näkökulmasta on välttämätöntä ottaa huomioon dataan liittyvä työmarkkinoiden kysynnän ja tarjonnan välinen epätasapaino (esim. dataintensiiviset avoimet työpaikat sekä ennusteet valmistumismääristä ja työvoimasta tulee huomioida, kun pohditaan osaamisvajetta ja koulutustarpeita).  
  • Yksityinen sektori (artiklat 2.1.8–13): Yritysten uudistaminen: Suorituskykyindikaattoreja voitaisiin hienosäätää sen sijaan, että tutkitaan esimerkiksi big dataa mittarina yrityksen data-analyysien, tekoälyn tai tiettyjä digitaalisten teknologioiden käytöstä tai yksisarvisuudesta. Suorituskykyindikaattorit yhdistettynä taloudellisiin tietoihin osoittavat, miten data vaikuttaa eri liiketoimintasektoreilla ja toimialoilla ja millaisia vaikutuksia sillä on kasvu- ja tuottavuustekijänä. Suomi tutkii mahdollisuuksiaan käyttää tähän Euroopan laajuiseen tilastotietojen keruuseen liittyviä strukturoituja liiketoiminta-analyyseja ja taloudellisia analyyseja yhdessä johtavien tutkimuslaitosten, julkisen sektorin organisaatioiden ja järjestöjen kanssa tavoitteenaan ymmärtää paremmin datatalouteen liittyviä kehityssuuntauksia. 
  • Infrastruktuuri (artiklat 2.1.3–7): Liitettävyyteen ja tekniseen kehitykseen liittyvät suorituskykyindikaattorit ovat tärkeitä, mutta on myös arvioitava arvonluonnille olennaisia pehmeitä infrastruktuureja (esim. markkinaolosuhteita ja datan jakamisen rajapintojen kehitystä lähtökohtana datan saatavuudelle sekä kehitysympäristöjä, data-avaruuksien kehittämisen indikaattoreja ja yhteentoimivuutta datamalleina, luottamusinfrastruktuureja sähköisen henkilöllisyyden ratkaisuna, jne.). 
  • Investoinnit: Meidän tulee ymmärtää paremmin aineettomia investointeja ja tutkimusta sekä dataan ja datan kehittämiseen liittyviä investointeja, joihin kuuluvat esimerkiksi EU:n rahoittamien ohjelmien jakelu, käyttö ja vaikutukset. 

Lue lisää

Sitran lausunto kokonaisuudessaan komission sivuilla.

Mistä on kyse?