Lausunnot
Arvioitu lukuaika 10 min

Sitran lausunto Euroopan komission digitaalisen vuosikymmenen aloitteesta

Digitaalisen siirtymän ja kilpailukyvyn kehityksen tavoitteita ei voida saavuttaa ilman panostuksia arvopohjaiseen datapolitiikkaan ja reilun datatalouden pelisääntöihin. Digitaalista vihreää siirtymää, vastuullisuutta ja digitaalista itsemääräämisoikeutta on korostettava.

Kirjoittajat

Kristo Lehtonen

Teemajohtaja, Reilu datatalous, Sitra

Reijo Aarnio

Vanhempi neuvonantaja, Sitra

Laura Halenius

Projektijohtaja, Datatalouden tiekartta, Sitra

Markus Kalliola

Projektijohtaja, Terveysdata 2030, Sitra

Marja Pirttivaara

Johtava asiantuntija, Reilu datatalous, Sitra

Meeri Toivanen

Asiantuntija, Datatalouden tiekartta, Sitra

Julkaistu

Tausta

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on osallistunut julkiseen kuulemiseen ja antanut lausunnon Euroopan komission Digitaalinen vuosikymmen – digitaalinen kompassi -aloitteesta.

Euroopan komissio pyrkii ohjaamaan jäsenmaiden digitalisaatiokehitystä vuoteen 2030 ulottuvilla digitalisaatiosuunnitelmillaan. Komissio on asettanut digitalisaatiolle tavoitteita EU:n digitaalisessa kompassissa ja digitaalisen vuosikymmenen polku -ohjelmassa.

Komissio on ehdottanut lainsäädännön tueksi yhteistyömallia, jonka kautta jäsenmaiden toimenpiteitä on tarkoitus seurata. Aloitteella on tarkoitus luoda kehys komission ja jäsenmaiden yhteistyölle ja muuntaa EU:n digitalisaation tavoitteita konkreettisiksi toimiksi.

Sitran päähuomiot

Datatalous on keskeinen osa Euroopan digitaalista siirtymää edistävää politiikkaa, ja datapolitiikan on oltava entistä näkyvämmin osa digitaalisia vuosikymmentavoitteita ja toimenpiteitä. Kuten aloitteen nimestä jo käy ilmi, komission esitys käsittelee vuosikymmentavoitteita kattavasti digitalisaation näkökulmasta, mutta dataan liittyvät tavoitteet jäävät puutteellisiksi.

Euroopan komissio on edistänyt datataloutta ja datan sisämarkkinoita sääntelyllä, mutta Sitra korostaa, että sääntely on vain yksi työkalu. EU-tason sääntely tarvitsee tuekseen panostuksia osaamiseen, infrastruktuuriin sekä toimenpiteisiin niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla. Digitaaliselle siirtymälle ja kilpailukyvyn kehitykselle asetettuja tavoitteita ei ole mahdollista saavuttaa ilman panostuksia arvopohjaiseen datapolitiikkaan ja reilun datatalouden pelisääntöihin.

Sitra tukee komission aloitetta, joka asettaa EU:lle ja sen jäsenmaille yhteiset digitalisaation vuosikymmentavoitteet. Ilman jaettua tahtotilaa ja jäsenmaiden tavoitteellista kiritystä EU uhkaa jäädä jälkeen digitaalisessa murroksessa kilpailijoistaan ja menettää mahdollisuuden vaikuttaa digitalisaation arvopohjaan ja pelisääntöihin.

Aikaa ei ole hukattavaksi, minkä vuoksi Sitra kannustaa asettamaan konkreettisia ja selkeitä tavoitteita, jotka ohjaavat kansalliseen toimintaympäristöön soveltuvien toimenpiteiden suunnittelua, ja kirittävät kunnianhimoa entisestään erityisesti edistyneimmissä jäsenvaltioissa.

Sitra korostaa, että vuosikymmentavoitteiden tulee olla riittävän kunnianhimoisia, ja tavoitteita pitää tarvittaessa pystyä kirittämään korkeammalle. Lähtötaso on jäsenmaissa epätasainen, ja vuosikymmentavoitteet keskittyvätkin nostamaan etenkin kehittyvien jäsenmaiden tasoa.

Sitran näkemyksen mukaan EU:n kilpailukyvylle ja kehitykselle on oleellisen tärkeää panostaa edistyneempien jäsenmaiden kirittämiseen yhä voimakkaampaan uudistumiseen digitaalisessa siirtymässä esimerkiksi kannustamalla jäsenmaita asettamaan itselleen ylimääräisiä tavoitteita ja niille konkreettiset mittarit.

Sen lisäksi, että komissio kerää ja analysoi dataa jäsenmaiden kehityksestä, komission vuotuisen raportin tulisi piirtää kokonaiskuva globaalista kilpailutilanteesta ja kehityksestä. Määrällisen mittaamisen lisäksi kehitystä tulisi seurata myös laadullisilla mittareilla vähintäänkin jäsenmaiden välisessä mittauksessa.

Sitra kannustaa aktiiviseen yhteistyöhön sidosryhmien kanssa laajasti lausuttavana olevan ohjelman koko elinkaaren ajan (kansallisten suunnitelmien laatiminen, muokkaaminen, täytäntöönpano).

Digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden neljä osa-aluetta

Sitra kannattaa komission ehdottamaa vuosikymmentavoitteiden selkeää jaottelua neljään osa-alueeseen kompassin ilmansuuntien mukaisesti – taidot, infrastruktuuri, yritykset ja julkiset palvelut. Sitra painottaa, että neljän osa-alueen lisäksi aloitteessa on korostettava esitettyä vahvemmin poikkileikkaavia teemoja, jotka koskettavat jokaista neljää osa-aluetta – digitaalinen vihreä siirtymä, vastuullisuus ja digitaalinen itsemääräämisoikeus.

Vihreä siirtymän velvoittavien tavoitteiden huomiointi on välttämätön osa digitalisaatiota, kuten käy ilmi jo EU:n vihreän kehityksen ohjelmasta. Sitran näkemyksen mukaan tämä ulottuvuus ei nykyisellään näy riittävällä tavalla komission aloitteessa. Yhteisten digitalisaatiotavoitteiden ja kannustusmekanismien (rahoitus, yhteistyöprojektit) tulee edistää EU:n vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita huolehtimalla digitaalialan resurssitehokkuudesta ja hiilineutraaliudesta sekä luomalla datapohjaisia ja muita innovatiivisia teknologiaratkaisuja kestävyyskriisiin. Digitaaliseen ja vihreään kaksoissiirtymään tarvitaan lisäksi toimenpiteitä, joita ei ole vielä tunnistettu, mikä vaatii dataa ja panostuksia kaksoissiirtymää edistävän innovoinnin rahoitukseen.

Kestävyyden ja vastuullisuuden tulee näkyä vahvemmin vuosikymmentavoitteiden edistymisen raportoinnissa. EU-komission vuonna 2019 tilaaman tutkimuksen mukaan valtava määrä tietoa digitalisaation kokonaisvaikutuksista on vielä tunnistamatta. Puute korjaantuu vain jäsenmaita velvoittavalla säännöllisellä raportoinnilla, ja siksi on välttämätöntä, että kestävyysulottuvuus sisällytetään komission aloitteessa vuosittaiseen raportointiin selkeästi.

Digitaalisen itsemääräämisoikeuden tulisi olla osa eurooppalaisia digitaalisia periaatteita, jotka ohjaavat perus- ja ihmisoikeuksien rinnalla niin digitaalisten vuosikymmentavoitteiden sisältöä kuin EU-toimielinten toimintaakin. Sekä yksilöiden että yritysten digitaalisen itsemääräämisoikeuden tulee olla vahvasti esillä kaikissa aloitteissa ja toimenpiteissä.

Sitra esittää, että poikkileikkaavien teemojen lisäksi osa-alueiden tavoitteita kehitettäisiin alla esitetyin tavoin.

Osaaminen

Vuoteen 2030 mennessä valtaosalla EU:n kansalaisista on vähintään perustason digitaidot, ja EU työllistää vähintään 20 miljoonaa digitalisaation asiantuntijaa. Digitaidot ovat kansalaistaito, joihin panostaminen on tärkeää niin EU:n kilpailukyvyn, yleisen hyvinvoinnin, turvallisuuden kuin digitaalisen itsemääräämisoikeuden toteutumisen kannalta. Yhteiskuntaa läpileikkaavana teemana uuden osaamisen tulee näkyä kaikessa koulutuksessa.

Perustason digitaidot ovat hyvä lähtökohta yksilöiden digitaalisten valmiuksien edistämiseen, mutta ei yksinään riittävä. Yhteiskunnan jokaisella tasolla täytyy varmistaa riittävä osaaminen muun muassa henkilötietojen anonymisoinnista sekä salaus- ja kybertaidoista. Sitran mielestä on oleellisen tärkeää, että kansalaisten digitaidot kattavat ICT-taitojen lisäksi dataluku- ja kyberturvallisuustaidot. Lisäksi organisaatioiden johdon rooli ja merkitys korostuu tieto- ja kyberturvasta huolehtimisessa, jossa osaamisesta ja taidoista huolehtiminen ovat osa liiketoiminnan johtamista eikä yksinomaan ulkoistettavissa.

Asemoituakseen kansainvälisessä kilpailussa EU:n tulee panostaa kärkiosaamisen saralla yhä enemmän tekoälyosaamiseen ja data-analytiikkaan. ICT-asiantuntijoiden ja digitaitojen lisäksi huippuosaaminen vaatii poikkialaista näkemyksellisyyttä. Tätä havaintoa tukevat Sitran tekemä yrityskysely, jossa tutkimme eurooppalaisten yritysten valmiuksia datapohjaisen liiketoiminnan kehittämiseen.

Moni yritys on jo havahtunut siihen, että heillä on hallussaan suuret datavarannot, mutta datasta saatu liiketoimintahyöty ei vastaa potentiaalia. Kyselytutkimuksemme mukaan yritysten kipukohdiksi ovat muodostuneet erityisesti lisääntynyt sääntely sekä puutteet liiketoimintamallien uudistamisen osaamisessa ja teknisissä valmiuksissa. Dynaamisessa toimintaympäristössä ICT-osaajien lisäksi tarvitaan siis muun muassa osaamista liiketoiminnan uudistamisesta ja juridiikasta.

Infrastruktuuri

Vuonna 2030 digitaalinen infrastruktuuri EU:ssa on turvallista, toimivaa ja kestävää. Digitaalisen ja vihreän kaksoissiirtymän tulee ohjata digitaalisen infrastruktuurin kehittämistä. Lisäksi vaikutuksia tulee analysoida organisaatioiden ja yksilöiden digitaalisen itsemääräämisoikeuden kannalta.

Infrastruktuuria kehitettäessä kunnianhimoa voidaan korottaa entisestään aloilla, joilla EU:lla on potentiaalia olla globaali suunnannäyttäjä, esimerkiksi 5G- ja 6G-verkkojen sekä eri standardien kehittämisessä. Lisäksi kyberturvallisuuden korkean tason saavuttaminen ja ylläpitäminen vaatii panostuksia.

Sitra korostaa, että myös pehmeä infrastruktuuri tulee mainita tavoitteissa ”perinteisemmän” infrastruktuurin lisäksi. Toimivat datan sisämarkkinat pohjautuvat järjestelmien ja aineistojen niin tekniseen kuin semanttiseen yhteentoimivuuteen, jota kehitetään esimerkiksi data-avaruuksien, digitaalisen identiteetin ja reaaliaikatalouden saralla. Sitra on tällä saralla tuottanut laajassa sidosryhmäyhteistyössä yrityksille muun muassa käytännöllisiä esimerkkejä reilun datatalouden käytänteistä (Sitra 2020, IHAN Blueprint 2.5) ja sopimuspohjia reilulle datan jakamiselle (Sitra 2021, Rulebook for a fair data economy).

Yhteistä digitaalista infrastruktuuria kehitettäessä tulee huomioida eri sektorien yhteiset tarpeet. Liian usein rakennamme kullekin yhteiskunnan osa-alueelle sektorikohtaisia ratkaisuja, vaikka pääsisimme tehokkaampaan ja parempaan infrastruktuuriin yhteisillä poikkialaisilla ratkaisuilla.

Yritysten digisiirtymä

Vuonna 2030 EU:n yritykset hyödyntävät laajasti ja ketterästi digitalisaation mahdollisuuksia ja tehokkuushyötyjä toiminnassaan. Sitra korostaa, että liiketoimintamallien uudistaminen datapohjaisiksi on myös tärkeää, erityisesti pk-sektorilla. Datan sisämarkkinat ovat keskeinen osa yritysten digisiirtymää ja liiketoiminnan helpottamista, minkä vuoksi nykyisten esteiden poistamiseen tulee panostaa.

Sääntelyn tavoite on mahdollistaa datan sisämarkkinat ja edistää reilua datavetoista liiketoimintaa. Oikeudellinen epävarmuus kuitenkin uhkaa eurooppalaisen datatalouden potentiaalia toteutumasta. Sitran yrityskyselyn mukaan puutteellinen ymmärrys sääntelystä ja liiketoimintamalleista estävät eurooppalaisia yrityksiä hyötymästä datatalouden tarjoamasta potentiaalista, vaikka niillä itsellään olisi datavarantoja.

Yhtenäisyyden ja datan sisämarkkinoiden turvaamiseksi on tärkeää, että sääntelyn kokonaiskuva sekä eri aloitteiden ja työkalujen väliset suhteet olisivat entistäkin selkeämmin kuvattu. Erityisesti pk-yritykset tarvitsevat tukea digisiirtymässä ja regulaatioympäristön muutoksissa navigointiin. Yksi keino olisi kanavoida yritysten tukitoiminta Digital Innovation Hubeille, joille tulisi kohdentaa tarkoitusta varten riittävää rahoitusta. Sitran yritysohjelma voi toimia tästä esimerkkinä.

Julkisen sektorin digitalisaatio

EU:n kansalaisilla on digitaalinen pääsy keskeisiin julkisiin palveluihin ja omiin terveystietoihinsa sekä käytössä digitaalinen identiteetti tunnistautumista varten vuoteen 2030 mennessä. Sitra huomauttaa, että julkisen sektorin palvelut tulee määritellä niin, että ne kattavat terveydenhuollon lisäksi myös sosiaalisen ulottuvuuden ja hyvinvoinnin.

Sitra kannattaa hallinnon uudistamista itsemääräämisoikeuden kannalta niin, että kansalaisella olisi entistäkin paremmat mahdollisuudet vaikuttaa hallinnon toimintaan ja hyödyntää omia oikeuksiaan (esimerkiksi saada käyttöönsä itsestään kerättyä dataa ja hallinnoida sen käyttöä). Toimivilla datan sisämarkkinoilla EU-kansalaisten yhdenvertaisuus ja tasavertainen pääsy julkisiin palveluihin ja terveystietoihin tulisi taata koko EU-alueella riippumatta jäsenvaltiosta.

Sitra kehottaa asettamaan tavoitteet nykyistä korkeammalle terveysdataan ja yksilöidyn terveydenhuollon palveluita koskevissa kysymyksissä. Terveysongelmat, olipa kyse sitten tarttuvista taudeista tai elintasosairauksista, ovat samankaltaisia eri maissa. Ratkaisujakin tulisi siksi hakea yhdessä. Kansallisen lainsäädännön ja EU-lainsäädännön suhdetta terveysdatan sääntelyssä tulisi selkeyttää. Euroopan terveysdata-avaruus tarvitseekin vakaan lainsäädäntöpohjan ja sen lisäksi yhteisiä pelisääntöjä ja käytänteitä datan hyödyntämisestä niin terveysdata-avaruudessa kuin muiden eurooppalaisten data-avaruuksien välillä.

Tavoitteiden täytäntöönpano ja seuraaminen

Yhteinen työkalu tavoitteiden toteutumisen säännöllistä seuraamista varten on tervetullut. Sitra kannattaa pyrkimystä pitää kuluvan vuosikymmenen aikana kehittyvä yleiskuvamahdollisimman helposti seurattavana ja ymmärrettävänä. Ehdotettu ”liikennevalojärjestelmä” on hyvä tapa seurata yhteistä etenemistä kohti tavoitteita ja tarvittaessa tarkistaa tavoitteiden sisältöä.

Datan yhteensopivuus on turvattava kerättäessä jäsenmaiden etenemisestä tietoa, jotta raportointi toimisi optimaalisesti ja data olisi vertailtavaa. Tämä tulisi huomioida erityisesti tilanteessa, jossa dataa tai raporttia jäsenmaan kehityksestä ei ole saatavilla ja komissio kokoaa kyseisestä jäsenmaasta dataa valitsemallaan tavalla.

Sitra kokee, että mittariston lisäksi EU tarvitsee vahvaa ennakointi- ja tulevaisuusajattelua, jotta alati muuttuva toimintaympäristö otetaan huomioon mahdollisimman tehokkaasti ja optimaalisesti. Tavoitteita ei ole mahdollista asettaa riittävän korkealle vain peruutuspeiliin katsomalla.

Komission tarkoituksena on tarkistaa tavoitteet vuoteen 2026 mennessä. Sitra kannustaa avoimuuteen ja selkeyteen prosessissa, jotta se olisi mahdollisimman hyvin ennakoitavissa eikä oikeudellinen epäselvyys aiheuttaisi turhia hidasteita yritystoiminnalle ja innovoinnille EU:ssa.

Myös resurssoinnissa tavoitteet on asetettava riittävän korkealle. Toimivat datan sisämarkkinat vaativat panostuksia tehostettuun koordinointiin, sillä kattava EU-tason kokonaiskuva digitaalista siirtymää edistävistä aloitteista, toimenpiteistä ja toimijoista puuttuu yhä. Sitra kokee hyvänä, että kokonaiskuvan tuottaminen ja tarkastelu tuotaisiin osaksi komission vuosittaista raportointia.

Komission tulee kiinnittää huomiota tapaan, jolla se hyväksyy ja valvoo jäsenvaltiokohtaisia suosituksia. Sitra ehdottaa, että tämä prosessi olisi läheisesti nivoutunut yhteen muiden digimurrosta edistävien EU-ohjelmien kanssa, sillä on keskeistä, että vuosikymmentavoitteet edistävät osaltaan muita EU:n ohjelmia (esimerkiksi vihreän siirtymän ohjelma) ja aloitteita, joihin niillä on luonnollisia kytköksiä.

Nämä kytkökset ehdotettujen tavoitteiden ja työkalujen (esimerkiksi European Digital Infrastructure Consortium (EDIC), jonka tarkoituksena on mahdollistaa projektien täytäntöönpano vaihtoehtoisen mekanismin puuttuessa) välillä tulee nostaa vahvemmin ja selkeämmin esille (esimerkiksi datahallintosäädöksen yhteydessä julkistetut yhdeksän sektorikohtaista data-avaruutta).

Sitran lausunto on luettavissa myös komission sivulta.

Lisätietoja

Komission kuulemispyyntö

Mistä on kyse?