Arvioitu lukuaika 6 min

Sitran terveiset puoliväliriiheen: Vauhtia kiertotalouteen ja kestävän kehityksen verouudistukseen

Hallituksen kannattaisi panostaa hallituskauden puolivälitarkastelussa esimerkiksi kiertotalouteen, käynnistää järeä kestävän kehityksen verouudistus ja luoda kannustimia maankäyttösektorin ilmasto- ja luontotoimiin.

Topias Dean, Sitra

Kirjoittajat

Mari Pantsar

Johtaja, Kestävyysratkaisut, Sitra

Outi Haanperä

Johtava asiantuntija, Ilmasto- ja luontoratkaisut, Sitra

Julkaistu

Pääministeri Sanna Marinin hallitus kokoontuu huhtikuun loppupuolella tarkastelemaan hallitusohjelman toteutumista sekä neuvottelemaan valtiontalouden kehyksistä. Yhteisillä euroilla on rakennettava kestävää tulevaisuutta. Valintoja tukee Kestävä elvytys -työryhmän laatima kriteeristö, jonka avulla toimenpiteiden kestävyyttä voidaan arvioida.

Sitra nostaa esiin keinoja, joilla Suomi voi siirtyä hiilineutraaliin ja luonnon monimuotoisuutta vahvistavaan kiertotalouteen ja tukea samalla kansantaloutta, työllisyyttä ja hyvinvointia.

Keskeisiä ovat seuraavat viisi keinoa, jotka on avattu tarkemmin tässä paperissa:

  1. Kiertotaloudesta uusi suunta kilpailukyvyn vahvistamiseksi: Perustetaan Suomeen Kiertotalouden osaamiskeskus. Toimi on osa Kiertotalouden strategisen ohjelman toimeenpanoa. Lisäksi kiertotalous tulee tuoda kaikkien koulutusasteiden opetukseen.
  2. Vauhditetaan kestävän kehityksen verosiirtymää kansantalouden tehostamiseksi: Siirrytään haittatuista hyötytukiin ja luovutaan asteittain energiaveronpalautuksista.
  3. Luodaan kannustimet maankäyttösektorin ilmastotoimiin sekä luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen: Kannustinjärjestelmä uudistetaan niin, että siirtymä hiilineutraaliin ja luontoa vahvistavaan talouteen on maa- ja metsätalouden harjoittajalle kannattavaa ja maankäyttösektorilla tehtävien toimien nettovaikutus on luonnon monimuotoisuuden turvaava tai sitä vahvistava eli luontopositiivinen.
  4. Joudutetaan siirtymää uuteen energiajärjestelmään: Asumisen energiatehokkuuden tukien määrärahoja tulee kasvattaa. Energiaparannuksiin käytettävä kotitalousvähennys myönnettäisiin korotettuna.
  5. Nopeutetaan vähäpäästöisen liikenteen läpimurtoa: Korotetaan kuntien joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn infrastruktuurin hankkeiden investointitukea. Liikenneveroryhmän suositukset verotoimista päästöohjauksen tehostamiseksi ja veropohjan turvaamiseksi tulee niiden valmistuttua toimeenpanna täysimääräisesti.

Tässä esitettävät toimenpiteet ovat lisänä kestävän kasvun ohjelmalle, jonka luonnoksessa on ansiokkaasti esitetty panostuksia moniin tärkeisiin aiheisiin, kuten energiajärjestelmän uudistamiseen, vähäpäästöiseen liikenteeseen ja kiertotalouden strategisen ohjelman toimeenpanoon. Samalla tulee varmistaa, että kestävän kasvun ohjelman rahoitus on aidosti uutta, eli panostuksia ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen ei vastaavasti heikennetä toisaalla.

1. Kiertotaloudesta uusi suunta

Kiertotalouden strategisessa ohjelmassa on asetettu tavoitteeksi vakiinnuttaa luonnonvarojen kotimainen kulutus vuoden 2015 tasolle vuoteen 2035 mennessä, kaksinkertaistaa resurssituottavuus sekä kaksinkertaistaa materiaalien kiertotalousaste vuoteen 2035 mennessä. Ohjelmassa on lueteltu kattavasti toimenpide-ehdotuksia tavoitteiden toteuttamiseksi, ja ohjelma vaatii myös riittävää, pitkäjänteistä ja oikein kohdennettua rahoitusta esimerkiksi ympäristö-, työ- ja elinkeino- sekä ulkoasianministeriöille. Ohjelman toimeenpanoon tulee varata vähintään 60 miljoonaa euroa.

Kiertotalouden strategisessa ohjelmassa ehdotetaan, että Suomeen perustettaisiin Kiertotalouden osaamiskeskus. Se olisi tietoa ja tapahtumia tuottava globaali toimija, joka vastaisi Maailman kiertotalousfoorumin (WCEF) yhteistyöalustan hyödyntämisestä ja kehittämisestä Suomen tavoitteita palvellen. Toiminnallaan se vahvistaisi Suomen kilpailukykyä ja asemaa johtavana kiertotalousmaana edistäen innovaatioita ja työllisyyttä, vauhdittaen kiertotalousratkaisujen käyttöönottoa yrityksissä ja kunnissa sekä houkutellen Suomeen kansainvälisiä kiertotalousasiantuntijoita. Osaamiskeskukselle esitetään yhteensä 12 miljoonan euron rahoitusta vuosille 2022–2025 (sisältyy edellä esitettyyn 60 miljoonaan).

Kiertotaloutta ei rakenneta ilman osaavia tekijöitä. Avainkysymyksiä ovat osaamisen kehittäminen sekä uudelleenkoulutus- ja uranvaihtomahdollisuudet. Nämä kysymykset ovat reilun siirtymän ytimessä, ja yhteiskunnan rakenteita tulisikin kehittää nämä tarpeet huomioiden. Kiertotalous tulee tuoda osaksi opetusta kaikilla koulutusasteilla. Erityisesti ammatillisessa koulutuksessa ja jatkuvassa oppimisessa tarvitaan uusia ratkaisuja, ja esimerkiksi teollisuuden prosessit, raaka-aineet ja kiertotalouden liiketoimintamallit vaativat uudenlaista osaamista.

2. Vauhditetaan kestävän kehityksen verosiirtymää

Kestävän kehityksen verosiirtymää vauhdittamalla voidaan saavuttaa hyötyjä kansantalouden ja ympäristön kannalta. Vaikuttaakseen päästöihin verosiirtymän pitää olla riittävän mittava, vuositasolla vähintään 1,5 miljardia euroa vuonna 2023. Siksi kokoluokaltaan satojen miljoonien suuruisia reippaita askeleita tulee ottaa jo nyt.

Osana kestävän kehityksen verouudistusta tulee siirtyä haittatuista hyötytukiin. Ympäristölle haitalliset vero- ja muut tuet ovat monilta osin kansantaloudellisesti tehottomia ja ilmaston kannalta vahingollisia. Niitä tulee muuttaa vaiheittain hiilineutraalia kiertotaloutta, luonnon monimuotoisuutta, innovaatioita ja talouden uudistumista edistäviksi tuiksi. Hallitus on jo linjannut haittatukien osittaisesta uudelleen kohdentamisesta. Työtä kannattaa jatkaa asettamalla tavoitteeksi remontoida tukia vuosittain vähintään 150 miljoonan euron verran.

Hallituskaudella on tärkeää toimeenpanna hallituksen esityksen HE 167/2020 vp mukainen asteittainen luopuminen energiaintensiivisen teollisuuden energiaveropalautuksesta niin, että palautus on poistunut kokonaan viimeistään vuoteen 2025 mennessä. Samoin tulee toimia päästökauppakompensaation osalta. Lisäksi tulee tehdä muutoksia liikenne- ja lämmityspolttoaineiden verotukseen siten, että aloitetaan asteittainen luopuminen kevyen polttoöljyn verohuojennuksista. Lisäksi on syytä luopua asteittain energiaturpeen veroedusta esimerkiksi vuoteen 2025 mennessä tai varmistaa ohjausvaikutus ns. lattiahintamekanismin avulla.

3. Kannustimet maankäyttösektorin ilmastotoimiin sekä luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen

Ilmastokriisin lisäksi ihmiskunnan hyvinvointia uhkaa luontokato eli luonnon monimuotoisuuden hupeneminen. Maankäyttösektorilla on mahdollisuus toteuttaa vaikuttavia ja erittäin kustannustehokkaita päästövähennyksiä, ja lisäksi maankäyttö ja sen muutokset ovat merkittävä luontokadon aiheuttaja. Toimia suunniteltaessa on tärkeää muistaa, että luontoratkaisujen ilmastovaikutukset ovat lähes aina myönteisiä. Tekemällä luonnon monimuotoisuutta vahvistavia toimia vahvistamme samalla hiilinieluja ja kykyämme sopeutua ilmastonmuutokseen. Maankäyttösektorin kannustimien kehittämisen tavoitteeksi tulisikin ottaa, että tehtävien toimien nettovaikutus on luonnon monimuotoisuuden turvaava tai sitä vahvistava eli luontopositiivinen. On myös keskeistä uudistaa kannustinjärjestelmä niin, että siirtymä hiilineutraaliin ja luontoa vahvistavaan talouteen on maa- ja metsätalouden harjoittajalle kannattavaa.

Turvepeltojen viljely aiheutti vuonna 2018 noin 8,7 miljoonan tonnin ilmastopäästöt, vaikka niiden osuus peltoalasta on vain 10 prosenttia [1]. Nykyinen maataloustukirakenne kuitenkin pitää heikkotuottoisetkin pellot viljelyssä. Jo tällä kehyskaudella tulisi taata kosteikkoviljelylle oikeus maataloustukiin ja kehittää uusia kannustimia palkitsemaan päästövähennyksistä sekä korvaamaan kosteikon tai metsän perustamisen kuluja ja maataloustukien menetyksiä, kun pelto jätetään maatalouskäytön ulkopuolelle. Tähän tulisi varata noin 10 miljoonan euron vuosittainen rahoitus. Pidemmällä aikavälillä on vähitellen poistettava maataloustuet turvemailta, joilla vedenpintaa ei pidetä korkealla, ja kehitettävä kannustimia maaperän hiilensidontaan kivennäismailla.

Metsätalouskäyttöön ja turvetuotantoon ojitetut turvemaat aiheuttivat vuonna 2018 noin 9,1 miljoonan tonnin päästöt [2]. Käytöstä poistuvien turvetuotantoalueiden päästöt minimoivaan jälkikäsittelyyn tulisi luoda kannusteet tai velvoite. Ojitetun suometsän ennallistamiseen tai ennallistumaan jättämiseen tulee kannustaa myönteisistä ilmasto-, vesistö- ja luontovaikutuksista palkitsevalla tuella. Jatkuvapeitteisen kasvatuksen on osoitettu vähentävän turvemaiden päästöjä, ja siihen tulee kannustaa luopumalla kunnostusojitusten tuesta ja muista tasaikäiseen metsän kasvatukseen ohjaavista tuista etenkin rehevillä turvemailla.

Kaikkea maankäyttöä koskeva päästöperusteinen maankäytön muutosmaksu ja/tai ekologisen kompensaation velvoite puolestaan varmistaisi pilaaja maksaa -periaatteen toteutumisen, ja nämä on ansiokkaasti mainittu myös hallitusohjelmassa [3, 4]. Toimiva ekologisen kompensaation järjestelmä loisi myös markkinoita luontohyötyjä tuottaville edelläkävijäyrityksille ja kannusteita esimerkiksi ennallistamiselle.

Innovaatiorahoituksen avulla tulee puolestaan tukea uusien arvoketjujen ja markkinoiden kehittymistä tuotteille, joiden tuotanto on ilmaston ja luonnon kannalta fiksua (esimerkiksi turvetta kuivikkeena tai kasvualustana korvaavat tuotteet sekä biotekninen ruoantuotanto). Sitra arvioi, että tarvetta olisi ainakin seitsemän miljoonan euron lisäpanostuksille. Varoja tulee varata myös tiedon kokoamiseen ja alan ammattilaisten sekä maanomistajien laajaan koulutusohjelmaan, jonka tavoitteena on vähentää päästöjä, kasvattaa nielua ja sekä parantaa kykyämme sopeutua ilmaston kuumenemiseen metsissä ja maataloudessa.

4. Joudutetaan siirtymää uuteen energiajärjestelmään

Energiajärjestelmän uudistaminen on keskeistä ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta ja tarjoaa lisäksi tehokkaan keinon luoda työpaikkoja. Energiatehokkuus, tuulivoiman nopea kasvu sekä lämmityksen, teollisuuden ja liikkumisen sähköistäminen ovat murroksen keskeisiä ajureita.

Energiatehokkuusparannukset parantavat kilpailukykyä ja tuovat työpaikkoja. Asumisen energiatehokkuuden tukien, kuten energia-avustuksen, määrärahoja tulee kasvattaa. Kotitalousvähennystä voitaisiin myöntää korotettuna, kun sitä käytetään energiaparannuksiin.

Lisäksi tulee varata 90 miljoonaa euroa polttoon perustumattomiin turvetta korvaaviin investointeihin ja varmistaa tarvittaessa esimerkiksi verotuksen avulla, että polttoon perustumaton lämmöntuotanto on lähtökohtaisesti polttamista kannattavampaa.

5. Nopeutetaan vähäpäästöisen liikenteen läpimurtoa

Koronakriisi on vaikuttanut vahvasti liikkuvuuteen sekä Suomen sisällä että kansainvälisesti. Suomi on sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä ja poistamaan ne 2045 mennessä. Keskeiset ratkaisut ovat kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuuden kasvattaminen, henkilöliikenteen siirtyminen uusiin käyttövoimiin ja erityisesti sen laaja sähköistäminen ja raskaan tieliikenteen, lento- ja meriliikenteen siirtyminen bio- ja synteettisiin polttoaineisiin.

Kestävän liikkumisen infrastruktuuria tulee edistää korottamalla investointitukea kuntien joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn infrastruktuurin hankkeille esimerkiksi kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman suositusten mukaisesti.

Liikenteen verotusta tulee lisäksi uudistaa laaja-alaisesti kustannustehokkaiden päästövähennysten tukemiseksi. Liikenteen verotuksen työryhmän suositukset tarvittavista verotoimista päästöohjauksen tehostamiseksi ja veropohjan turvaamiseksi tulee niiden valmistuttua toimeenpanna täysimääräisesti.

Lähdeviittaukset:

[1] Luvussa mukana 1,5 miljoonaa tonnia CO2-ekv. maataloussektorilla raportoituja N2O-päästöjä. Lähde: Suomen kasvihuonekaasupäästöt 1990-2019, Tilastokeskus.

[2] Orgaaniset metsämaat ovat keskimäärin hiilen nettonieluja, koska puuston hiilensidonta kompensoi turveperäiset maaperäpäästöt. Lähde: Suomen kasvihuonekaasupäästöt 1990-2019, Tilastokeskus.

[3] Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma (2019): Marinin hallituksen ohjelma: ”Pilotoidaan ekologisen kompensaation käyttöä esimerkiksi isoissa infrastruktuurihankkeissa ja arvioidaan saatujen kokemusten perusteella lainsäädännön uudistustarpeita.”

[4] Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma (2019): ”Metsien raivaamista rakentamiseen pyritään hillitsemään esimerkiksi ottamalla käyttöön maankäyttömuutosmaksu.” 

Aihe

Ilmasto- ja luontoratkaisut

Päästöjen vähentämisellä on kova kiire ja siksi toimivia ilmastoratkaisuja pitää hyödyntää nykyistä paremmin. Analysoimme toimia, joilla päästöjä voidaan leikata ripeässä aikataulussa ja visioimme uusia ratkaisuja, jotka odottavat kokeilijaansa.

Kirjoittajat

Mari Pantsar

Johtaja, Kestävyysratkaisut, Sitra

Outi Haanperä

Johtava asiantuntija, Ilmasto- ja luontoratkaisut, Sitra

Julkaistu

Suosittelemme

Tästä eteenpäin.

Mistä on kyse?