(Katsaus on koottu Sitran hallintoneuvostolle ajalta 9.4.–17.6.2025)

1. Jakson pääkohdat lyhyesti

Vuosi sitten kesäkuussa vahvistettu Sitran strategia ja toimintamalli ovat muuttaneet tulevaisuustalon kurssia ja näkyvät uusina painopisteinä ja avauksina. Kaiken työmme tavoitteena on vauhdittaa Suomen hyvinvointia ja talouden kestävää kasvua.

Käytämme viime vuosia selvästi enemmän rahoitusta Suomen uudistamisen välineenä. Tänä vuonna olemme avanneet 11 rahoitushakua, joiden kautta kanavoimme rahoitusta Suomea uudistaviin kokeiluihin ja selvityksiin eri puolille maata.

Sitran uusin ennakointikatsaus avaa talouden näkymiä globaalien murrosten keskellä ja tarjoaa työkaluja keskusteluun talouden vaihtoehdoista. Katsauksessa pohditaan etenkin sitä, mitä muutokset voisivat tarkoittaa Suomelle.

Julkaisimme muistion, jossa on selvitetty väestönkehityksen vaikutuksia Suomen kansantalouteen. Työssä on hyödynnetty useita eri väestöennusteita (ml. stokastinen ennuste). Etlan tutkijoiden Sitralle tekemän analyysin mukaan työllisten määrän väheneminen aiheuttaa talouteen merkittäviä haasteita jo 2040-luvulle siirryttäessä.

Jyväskylän yliopiston tutkijoiden Sitralle laatimassa selvityksessä on laadittu ensi kertaa menetelmä, jolla voidaan laskea suomalaisten kulutuksen keskimääräinen luontojalanjälki. Maailmanlaajuisesti ainutlaatuista menetelmää voivat jatkossa hyödyntää mm. kunnat, yritykset ja muut organisaatiot. Tieto auttaa valitsemaan tehokkaimmat toimenpiteet luontohaitan pienentämiseksi.

Maailman kiertotalousfoorumi WCEF kokosi kiertotalouden osaajat 160 maasta toukokuussa Brasiliaan. Paikan päällä ja verkon kautta foorumin ohjelma on tavoittanut jo yli 17 000 kiertotaloudesta kiinnostunutta. Sitran käynnistämä tapahtuma järjestetään ensi vuonna 10. kerran, tällä kertaa Intiassa. 

Turvallisuus on päivän sana. Selvitimme, miten tulevaisuus eli pitkä aikaväli näkyy yhteiskunnallisessa keskustelussa turvallisuudesta: ensimmäinen selvitys tarkastelee neljää EU-maata (Suomi, Ruotsi, Italia, Saksa) ja kesäkuussa julkaistu selvitys perusteellisemmin suomalaista mediakeskustelua.

Alamme kiihdyttää yhdessä kumppaniemme kanssa julkisen sektorin tuottavuutta datan, teknologian ja tekoälyn avulla. Luvassa on myös uusia panostuksia terveyteen ja hyvinvointiin, päätöksenteon vahvistamiseen, kestävään kilpailukykyyn sekä yhteiskunnan kriisinkestävyyteen.

Maaliskuussa alkaneiden muutosneuvottelujen lopputuloksena Sitrassa päättyy 25 työsuhdetta ns. mahdollistavista toiminnoista. 1.9.2025 alkaen mahdollistavat toiminnot keskitetään kahteen yksikköön, jotka ovat Viestintä sekä Hallinto ja kehitys.

2. Tätä teimme tarkastelujaksolla

2.1 Ennakointi ja koulutus

Esimerkkejä työmme etenemisestä ja tuloksista:

Ennakointikatsaus avaa näkymiä talouteen murrosten ajassa

Miten maailmanpolitiikan myllerrys, ympäristökriisi, teknologian kehitys ja muut isot muutokset vaikuttavat talouteen pidemmällä aikavälillä? Entä mitä se voisi tarkoittaa Suomelle?

Sitran uusin ennakointikatsaus tarkastelee kansainvälisen toimintaympäristön keskeisiä kehityskulkuja ja muutosvoimia talouden näkökulmasta. Katsaus tarjoaa niin ikään eväitä keskusteluun talouden vaihtoehdoista ja toivotun tulevaisuuden rakentamiseen.

Pitkä aikaväli on lähtökohtana myös kesällä alkavassa Talouden kasvun tulevaisuudet –hankkeessa, johon valittiin kuusi rahoituksen saajaa yli 80 hakemuksen joukosta. Rahoitamme selvityksiä, joissa pohditaan talouden kasvun tulevaisuutta uusista, yllättävistäkin näkökulmista.

Tietoa eurooppalaisesta turvallisuuskeskustelusta ja sen tulevaisuuskestävyydestä

Turvallisuusympäristö on rajussa murroksessa, ja turvallisuus kytkeytyy laajasti moniin yhteiskunnallisiin päätöksiin. Siksi sillä, miten turvallisuudesta julkisuudessa puhutaan, on väliä ja sitä tulee analysoida. Julkaisimme toukokuussa Meediuksen analyysin neljän erilaisen EU-maan (Suomi, Ruotsi, Italia ja Saksa) turvallisuuskeskustelusta vuonna 2024 ja alkuvuonna 2025. Kesäkuussa julkaisimme lisäksi syventävän analyysin suomalaisen turvallisuuskeskustelun tulevaisuuskestävyydestä. Työ on jatkoa joulukuiselle ennakointikatsaukselle turvallisuusympäristön murroksesta.

JOS*-aikakauslehti ja opas tulevaisuustiedon hyödyntämiseen

Osana heikot signaalit -työtä Sitra julkaisi kuvitteellisen, tulevaisuuteen sijoittuvan aikakauslehden. JOS*-lehden tarkoituksena on herättää rohkeaa tulevaisuuskeskustelua ja vahvistaa kykyä elää yllätysten ajassa. Julkistustilaisuuteen osallistui yli 1 500 ihmistä. Lehden paperiversiota on tilattu yli 2 200 kappaletta ja verkkoversiota on lukenut yli 4 600 ihmistä. Syksyllä lehti lähetetään suomenkielisiin lukioihin ja ammattioppilaitoksiin, sillä se toimii tulevaisuusajattelun virittämiseen myös opetuskäytössä.

Jotta keskusteluun tulevaisuudesta osallistuisi yhä laajempi joukko ihmisiä, julkaisimme käytännönläheisen oppaan ”Kaikki mukaan tulevaisuuskeskusteluun – mutta miten?”. Se esittelee tulevaisuusvallan laajentamisen eettisiä periaatteita, jotka ovat syntyneet Sitran viime vuonna käynnistämässä Tulevaisuusvalta-ohjelmassa. Ohjelmassa oli mukana 15 erilaista tiimiä, jotka tekivät kokeiluja ja hankkeita muun muassa lasten ja nuorten, vähemmistöjen sekä maaseudun asukkaiden tulevaisuusvallan laajentamiseksi.

Tarkastelujakson aikana oli myös avoinna paljon kiinnostusta herättänyt rahoitushaku, jolla halutaan vahvistaa moninäkökulmaista ja -äänistä tulevaisuuskeskustelua sekä ennakointia osana päätöksentekoa.

Fasilitoimme puoluejohtajien ja kansalaisjärjestöjen tulevaisuuspainotteisen keskustelutilaisuuden

Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE järjesti yhdessä Sitran kanssa eduskuntapuolueiden puoluejohtajien ja kansalaisjärjestöjen edustajille keskustelutilaisuuden, jossa pohdittiin kansalaisjärjestöjen roolia ja merkitystä suomalaisessa yhteiskunnassa 2030-luvulla.  Tavoitteena oli luoda yhteistä ymmärrystä kansalaisjärjestöjen tulevaisuuteen vaikuttavista kehityskuluista ja niiden vaikutuksista koko suomalaiseen yhteiskuntaan – sekä siitä, millaisia olisivat toivottavat tulevaisuudet.

Järjestö- ja vapaaehtoistoiminta on suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksia. Tänä päivänä kansalaisjärjestöillä on samanaikaisesti monia rooleja ja toimintaympäristön muutokset, kuten ikääntyminen, kaupungistuminen ja hyvinvoinnin polarisaatio, haastavat niiden perinteisiä toimintatapoja. Tarvitaan yhteinen visio, joka vahvistaa kansalaistoimintaa ja kansalaisjärjestöjen merkitystä myös tulevaisuudessa.

2.2 Haaste: Talouden kasvu

Esimerkkejä työmme etenemisestä ja tuloksista:

Maahanmuutto lykkää Suomen talouden haasteita

Suomen on syytä varautua väestönkehityksessä niin hyviin kuin huonoihin skenaarioihin. Työllisten määrään ja samalla talouden näkymiin liittyy suurta epävarmuutta jo 15–20 vuoden aikajänteellä. Tämä käy ilmi Sitran julkaisusta ”Suomen väestö ja kansantalous uuden edessä: Stokastiset väestöennusteet ja talouden epävarma tulevaisuus”.

Etlan tutkijoiden Sitralle laatimassa muistiossa tarkastellaan erilaisten väestöennusteiden vaikutuksia työllisyyteen, kasvuun ja julkisen talouden kestävyyteen. Ennusteet eroavat toisistaan lähinnä nettomaahanmuuton osalta. Etlan laskelmien mukaan maahanmuuttajien osaamisen ja työmarkkinavalmiuksien edistäminen on kannattava investointi, sillä osaavan työvoiman tarjonta tuo mukanaan muita investointeja, talouskasvua ja hyvinvointia. Julkaisimme tutkimuksen väestödatan kaikkien vapaaseen käyttöön.

Sitran ja the Institutional Architecture Labin (TIAL) tuore raportti tarkastelee väestönmuutosta instituutioiden näkökulmasta. Raportissa todetaan, että Suomen on uudistettava instituutioitaan ja lähestyttävä väestönmuutoksen tuomia haasteita ennakoivammin. Tämä vaatii paitsi laajaa yhteistyötä myös innovatiivisia ratkaisuja ja rakenteita, jotka mahdollistavat työmarkkinoiden, koulutusjärjestelmän ja sosiaaliturvan mukauttamisen muuttuvaan väestörakenteeseen.

Suosituksia kriittisistä teknologioista Suomelle ja EU:lle

Suomella on vahvaa osaamista EU:n kriittisiksi määrittelemissä digiteknologioissa, kuten tekoälyssä, puolijohteissa ja kvanttiteknologiassa. Myös innovatiivisia yhteistyömalleja, kyvykkyyksiä sekä huippututkimustamme voidaan levittää ja juurruttaa koko Eurooppaan.

Sekä Suomessa että Euroopassa on panostettava näiden teknologioiden kehittämiseen ja osaamiseen, todettiin Sitran, Teknologiateollisuuden ja VTT:n julkaisussa.

Toinen TKI-rahoitushaku Innokaupungeille ja oppeja Alankomaiden TKI-yhteistyöstä

Jotta kansallisista TKI-panostuksista saataisiin mahdollisimman paljon irti, yritysten roolia Suomen TKI-järjestelmässä täytyy vahvistaa. Avasimme järjestyksessä toisen Innokaupungeille suunnatun rahoitushaun, jonka avulla tuemme alueiden tutkimus- ja yritysyhteistyötä. Hankkeissa alueiden toimijat luovat yhdessä näkymiä TKI-toiminnan kehittämiskohteista sekä hyvistä käytännöistä.

Julkaisimme myös Alankomaiden innovaatioresepti –muistion, johon on koottu oppeja Alankomaiden vahvasta TKI-yhteistyömallista.

Tarkastusvaliokunnalle lausunto talouskasvun edellytysten tukemisesta

Eduskunnan tarkastusvaliokunta harkitsee tutkimusta talouskasvun edellytysten tukemisesta. Tähän liittyvässä lausuntopyynnössä valiokunta kertoo pohtineensa muun muassa seuraavia kokonaisuuksia: suorat yritystuet, verotoimet, yritysrahoituksen kohdentuminen ja T&K-rahoitus. Sitran lausuntoon on koottu näkemyksiä näistä ja muista harkinnan arvoisista aihekokonaisuuksista.

2.3 Haaste: Kestävyyssiirtymä

Esimerkkejä työmme etenemisestä ja tuloksista:

Luonnon terveyshyödyt osaksi arkea – Sitran rahoitushakuun lähes 190 hakemusta

Etsimme kevään rahoitushaussa hankkeita, jotka tuovat luonnon myönteiset terveysvaikutukset kiinteäksi osaksi suomalaisten arkea esimerkiksi päiväkodeissa, kouluissa, työpaikoilla ja hoivaympäristöissä. Hakemuksia tuli lähes 190 eri puolilta Suomea, ja jaossa on 400 000 euroa. Rahoitushaku tukee kansallista luontoterveysohjelmaa, jota kehitämme yhdessä kumppaneiden kanssa.

Luonnon terveyshyötyjen avulla Suomi voisi hillitä kansantaudeista yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia ja samalla vähentää inhimillistä kärsimystä.

Suomalaisten luontojalanjälki selvitettiin ensimmäistä kertaa

Jyväskylän yliopiston tutkijoiden Sitralle laatimassa selvityksessä on laskettu ensimmäistä kertaa suomalaisten kulutuksen keskimääräinen luontojalanjälki. Se kertoo, kuinka suuren kuormituksen yksilön elämäntapa aiheuttaa luonnolle.

Tutkijoiden kehittämän menetelmän avulla voidaan jatkossa laskea minkä tahansa maan tai alueen asukkaiden kulutuksen luontojalanjälki, jos tarvittavat aineistot ovat saatavilla. Sitä voivat hyödyntää myös yritykset, kunnat ja muut organisaatiot.

Uusi menetelmä on tärkeä edistysaskel yleisen luontojalanjäljen laskennan kehittämisessä. Laskenta auttaa valitsemaan tehokkaimmat toimenpiteet luontohaitan pienentämiseksi.

2.4 Haaste: Demokratiainnovaatiot

Esimerkkejä työmme etenemisestä ja tuloksista:

Nuorten näkemykset turvallisuudesta esiin Polis-alustan avulla – presidentti Stubb keskusteli niistä yläkoululaisten kanssa

Tasavallan presidentti Alexander Stubb ja yhdeksäsluokkalaiset kävivät keskustelun turvallisuudesta, kun presidentti vieraili Vesalan peruskoulussa Itä-Helsingissä toukokuun lopussa.

Keskustelun pohjaksi nuorten näkemyksiä oli kartoitettu digitaalisella Polis-osallistumisalustalla viidessä helsinkiläisessä yläkoulussa. Verkkokeskustelu toteutettiin yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Nuoria yhdisti melko laajasti näkemys siitä, että Suomessa voi luottaa toisiin ihmisiin ja yhteiskuntaan ja että erilaisiin kriiseihin on varauduttu hyvin. Suomen vahvuutena nähdään yhdessä toimiminen vaikeina aikoina.

Polis on Sitran Suomeen tuoma uudenlainen digitaalinen osallistumisalusta, joka mahdollistaa suurien joukkojen osallistumisen yhteiskunnallisten aiheiden käsittelyyn rakentavalla tavalla. Se on yksi keinoista, joiden juurruttamisella Sitra pyrkii vahvistamaan yhteiskunnallista luottamusta ja päätöksentekoa kansalaisten osallistumisen avulla.

Itlan kanssa rahoitushaku nuorten arjen hyvinvointia vahvistaville ratkaisuille

Rahoitamme Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlan kanssa hankkeita, joissa kehitetään nuorten hyvinvointia ja arjen toimijuutta parantavia ratkaisuja. Painotimme rahoitushaussa ratkaisuja, joiden suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa nuoret ovat itse vahvasti mukana.

2.5 Haaste: Data ja tekoäly

Esimerkkejä työmme etenemisestä ja tuloksista:

Kiihdytämme julkisen sektorin tuottavuutta yhdessä kumppaneiden kanssa

Jotta Suomi voi turvata julkisen sektorin toimintakyvyn ja laadukkaat palvelut yhä tiukkenevassa taloustilanteessa, tarvitsemme uusia, tuottavuutta parantavia ratkaisuja. Teknologian nopea kehitys tarjoaa tähän mahdollisuuksia.

Sitra on käynnistänyt yhdessä valtionhallinnon, virastojen ja muiden julkisten toimijoiden kanssa työn, joka tähtää julkisen sektorin tuottavuuden merkittävään parantumiseen. Työssä hyödynnetään dataa, teknologiaa ja tekoälyä.

Ensimmäiset hankkeet käynnistyivät toukokuussa. Kesäkuussa Sitra järjestää valtionhallinnon ja virastojen johdolle suunnatun valmennuksen, joka keskittyy tuottavuuden johtamiseen. Luvassa on myös uusia rahoitushakuja sekä asiantuntijatukea. Julkisen sektorin uudistuminen tukee myös yritysten kasvua ja kilpailukykyä.

Terveyttä, hyvinvointia ja sote-säästöjä teknologian avulla

Sitra käynnistää projektin, joka vauhdittaa sote-palvelujen uudistumista digitalisaation, terveysdatan ja tekoälyn keinoin. Se toteutetaan yhdessä hyvinvointialueiden ja valtionhallinnon kanssa.

Tekoäly voi tuoda merkittävää apua esimerkiksi lääkärin vastaanotolla ja muiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kirjallisissa töissä. Sitran rahoittamissa kokeiluissa hyvinvointialueiden lääkäreiltä vapautui työaikaa ja heidän oli mahdollista keskittyä enemmän potilaan kohtaamiseen, kun tekoäly hoiti potilaskirjauksen luonnostelun vastaanoton aikana. Osa lääkäreistä koki työtyytyväisyytensä kasvavan.

2.6 Kansainvälinen toiminta

Esimerkkejä työmme etenemisestä ja tuloksista:

WCEF korosti teollisuuden roolia kiertotalouden edistämisessä ja kiritti ilmastokeskusteluja Brasiliassa

Toukokuussa järjestetty Maailman kiertotalousfoorumi WCEF kokosi kiertotalouden osaajat 160 maasta Brasiliaan. Paikan päällä São Paulossa oli 1 200 osallistujaa, ja verkon kautta foorumin pääohjelmaa on katsottu yli 16 000 kertaa. Kumppanit järjestivät lisäksi yli 100 käytännönläheistä kiihdytyssessiota.

Ensimmäistä kertaa Latinalaisessa Amerikassa järjestetty foorumi korosti etenkin teollisuusyritysten roolia kiertotalouden edistämisessä. Kansainvälisiä ilmastoneuvotteluja syksyllä Brasiliassa luotsaava COP30:n presidentti André Aranha Corrêa do Lago alleviivasi puheenvuorossaan kiertotalouden roolia ilmastotoimissa. Presidentti Tarja Halonen korosti puheessaan puolestaan sosiaalisen kestävyyden tärkeyttä.

Business Finland ja ulkoministeriö olivat foorumin tuotannossa aktiivisesti mukana ja suomalaiset ratkaisut vahvasti esillä. Tapahtuman aikana Brasilia julkaisi kansallisen kiertotaloussuunnitelman ja EU:n kiertotalouden osaamiskeskus (EU CERC) lanseerasi vuotuiset palkinnot. Ensimmäisen bisnespalkinnon sai brasilialainen Energy Source.

Vuonna 2026 Maailman kiertotalousfoorumi WCEF järjestetään 10. kerran. Tapahtuma järjestetään Intiassa.

Sidosryhmät pohtivat Brysselissä EU-sääntelykuorman keventämistä teknologian avulla

Euroopan komissio pyrkii vahvistamaan EU:n kilpailukykyä yksinkertaistamalla sääntelyä ja purkamalla sisämarkkinoiden esteitä. Kutsuimme eurooppalaisia sidosryhmiä Brysselissä keskustelemaan sääntelyteknologioista ja yrityksille tarjottavista ratkaisuista, jotka helpottavat monimutkaisten EU-säädösten ja niiden vaikutusten tulkintaa. Tapahtuman pääpuhuja oli EU:n kilpailukykykomissaari Henna Virkkunen. Sääntelyteknologioista (engl. regulatory technologies, RegTech) on apua esimerkiksi tekoälysääntelyn noudattamisessa, vastuullisuusraportoinnissa ja ennakoitavan sääntely-ympäristön luomisessa.

Ehdotuksia kyberturvallisuuden sisämarkkinoiden vahvistamiseksi – terveydenhuollon suojaaminen kriittistä  

Toukokuussa julkaistu työpaperimme arvioi, että kyberturvallisuuden varmistaminen on keskeistä terveydenhuollon kaltaisissa kriittisissä palveluissa ja tämä on tärkeä osa kansallista turvallisuutta. Ehdotimme, että kyberturvallisuuden sisämarkkinoita täytyy vauhdittaa, jotta yritysten on helpompi myydä alan palveluita maasta toiseen. Hajanaiset markkinat hidastavat eurooppalaisten yritysten kasvumahdollisuuksia.