artikkelit
Arvioitu lukuaika 6 min

Suuri luontodialogipäivä sai innostuneen vastaanoton – 95 % järjestäjistä kokee, että luontokeskusteluja tulisi järjestää jatkossakin

Suurena luontodialogipäivänä 9.3. järjestettiin yli sata rakentavaa luontokeskustelua kymmenillä paikkakunnilla eri puolilla maata. Järjestäjiltä saatu palaute kertoo, että luontodialogeille on suuri tarve myös jatkossa.

Kirjoittajat

Rasmus Sihvonen

Projektikoordinaattori, Ilmasto- ja luontoratkaisut, Sitra

Alexander Kohl

Asiantuntija, Luonto ja arki, Sitra

Julkaistu

Millaisen esimerkin luontosuhteesta isovanhemmat voivat välittää lapsenlapsilleen? Mitä luonto merkitsee opiskelijoille, kulttuuritoimijoille ja maataloustuottajille? Entä mikä on luontopääoman merkitys liiketoiminnassa?

Muun muassa tällaisiin kysymyksiin syvennyttiin suurena luontodialogipäivänä 9.3. Päivän tavoitteena oli syventää ymmärrystä siitä, mitä kaikkea luonto merkitsee eri ihmisille ja organisaatioille. Vuoropuhelu erilaisten näkemysten välillä on tärkeää, kun pohditaan, miten luonnon monimuotoisuus voidaan turvata.

Luontodialogeja oli järjestämässä monipuolinen joukko toimijoita yhteiskunnan eri osa-alueilta: oppilaitoksia, kaupunkeja, ympäristöjärjestöjä, yritysten ja elinkeinoelämän edustajia, poliittisia järjestöjä ja yksityishenkilöitä.

Kattava listaus dialogien järjestäjistä ja keskustelujen aiheista on nähtävissä tapahtuman verkkosivulla. Suuren luontodialogipäivän järjestivät yhteistyössä tulevaisuustalo Sitra ja DialogiAkatemia.

Rakentavalle luontokeskustelulle iso tarve

Suurena luontodialogipäivänä pidettiin kaikkiaan yli sata rakentavaa luontokeskustelua kymmenillä paikkakunnilla eri puolilla maata. Kyseessä oli yksi suurimmista Erätauko-keskustelumenetelmällä järjestetyistä dialogipäivistä Suomessa.

Dialogeihin osallistui yhteensä yli 700 keskustelijaa. Mukaan saatiin myös uusia ääniä: joka toisessa keskustelussa oli mukana ihmisiä, jotka osallistuivat nyt ensimmäistä kertaa luontoa ja sen monimuotoisuutta käsittelevään keskusteluun.

Dialogijärjestäjiltä saadun palautteen perusteella keskustelut koettiin kokonaisuutena tärkeiksi ja innostaviksi niin järjestäjien kuin osallistujienkin keskuudessa. Jopa 95 prosenttia järjestäjistä ilmoitti kokevansa, että dialogeja tarvitaan jatkossakin. 56 prosenttia olisi itse valmis järjestämään dialogin uudestaan.

Kehitysehdotuksiakin tuli. Tärkeimpinä niistä oli tarve laajentaa keskusteluja eri toimijoiden ja ihmisryhmien välille. Toiveena oli myös, että keskusteluihin tarjottavat materiaalit laadittaisiin esimerkiksi eri ikäryhmät huomioiden.

Dialogin tarve korostui kriisiaikana yhä vahvemmin

Venäjän käynnistämä hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on aiheuttanut valtavaa inhimillistä kärsimystä ja mittavia aineellisia vahinkoja. Osa suuren luontodialogipäivän keskusteluista rakentui Ukrainan sodan esille nostamien ajatusten ja tunteiden ympärille. Toisaalta isoon osaan dialogeista sota ei vaikuttanut suoraan tai sitä käsiteltiin lyhyesti.

Keskustelunjärjestäjiltä saatujen palautteiden perusteella dialogit koettiin tärkeäksi tilaisuudeksi päästä keskustelemaan muista koko ihmiskuntaa koskettavista, merkittävistä aiheista. Palautteissa korostui vahvasti kokemus siitä, että luonnon monimuotoisuudesta ja luontokadosta tulisi keskustella myös kriisiaikoina.

”Oli jaettu kokemus, että luonnosta saamme rauhaa ja turvaa myös kriisin keskellä. On tärkeää keskustella luontokadosta myös kriisiaikana.”

”Luontokato ja ilmastokriisi ovat käynnissä koko ajan ja Ukrainan sota voimistaa niitä ennestään, joten oli sitäkin merkittävämpää keskustella aiheesta. Luontokeskustelun kautta pääsi myös ikään kuin ohittamaan akuutin ahdistavan aiheen ja pysähtymään ihmisen olemassaolon perusteiden äärelle.”

Kaupunkien lähiluonto nousi merkittäväksi teemaksi

Paikallisen lähiluonnon merkitys nousi useissa dialogeissa esiin. Esimerkiksi Tampereella käyty keskustelu paikallisten elinympäristöjen vaalimisesta ja alueen asukkaiden luontosuhteesta tarjosi osallistujille tilaisuuden keskustella lähiluonnon merkityksestä aiempaa syvällisemmällä tasolla:

”Alueella luonnonläheisyys on koettu voimavaraksi. Halusimme paitsi keskustella luonnon merkityksestä myös ymmärtää, mikä alueen asukkaita innostaisi vaalimaan luontoa tulevaisuudessa. Ihmiset innostuivat keskustelusta ja antoivat palautetta, että keskustelu oli tärkeä.”

Toisaalta dialogit tarjosivat myös tilaisuuden käsitellä luontoa ja sen merkitystä eri organisaatioille tärkeistä näkökulmista. Esimerkiksi MTK :n järjestämä keskustelu luonnon merkityksestä maa- ja metsätaloustuottajille koettiin hyödylliseksi oman työn kannalta:

”Hyvä konsepti, että sai itse rakentaa omannäköisen keskustelun ja soveltaa sitä omaan kehitystyöhön sopivaksi. Tulee käyttöön myös jatkossa!”

Myös esimerkiksi Tilastokeskuksen keskustelussa korostui dialogin merkitys paitsi uusien näkökulmien esiintuojana, myös organisaatioiden ja ihmisten yhdistäjänä:

”[Dialogi on] meidän toimintakulttuurissamme aika poikkeuksellinen ja uusi tapa käsitellä aihetta. Dialogi tuo asiantuntijoita yhteen ja mahdollistaa uuden tiedon kehittymisen. Se motivoi kaikkia osallistujia ajattelemaan asioita ainakin hieman uusista näkökulmista. Se myös toi työn ja henkilökohtaisen lähemmäs toisiaan. Ja siten myös toisten osallistujien henkilökohtaisen lähemmäs.”

Dialogeilla kohti luontoviisasta Suomea

Sitra teettää luontodialogeista yhteenvedon, joka on määrä julkaista toukokuussa. Kooste jäsentää suuren luontodialogipäivän keskusteluiden keskeisiä teemoja ja näkökulmia: millaisia erilaisia merkityksiä suomalaiset antavat luonnolle ja mikä ajatteluamme yhdistää? Entä mikä meitä estää pysäyttämästä luontokatoa?

Luontodialogit ovat osa luontoon liittyvää visiotyötä, jonka tuloksia Sitra julkaisee myöhemmin tänä vuonna. Visiossa luodaan realistinen ja positiivinen tulevaisuudenkuva Suomesta, joka on onnistunut luontokadon pysäyttämisessä.

”Näin iso aihe ei tule valmiiksi kerralla. Toisaalta kenelläkään meistä ei ole viimeistä totuutta asiasta. Uusia ideoita löytyy parhaiten joukkoistamalla ideointi. Tämä on hieno tapa tavoitella erilaisiin kansalaisiin ja heidän ryhmiinsä varastoitunutta viisautta.”

”… koen, että tarvitsemme yhteiskunnan polarisaation ehkäisemiksi enemmän avointa keskustelua eritaustaisten ihmisten kanssa. Tästä on hyvä jatkaa!”

Suuri luontodialogipäivä 9.3. oli vasta ensimmäinen askel, ja luontodialogien kehittämistä onkin tarpeen jatkaa. Mitä syvemmin hahmotamme luonnon merkityksen eri ihmisille ja organisaatioille sitä paremmat valmiudet meillä on käydä myös haastavia, eri näkökulmat yhteen tuovia luontokeskusteluja. Jos innostuit luontodialogin järjestämisestä, voit edelleen hyödyntää suuren luontodialogipäivän materiaaleja (PDF).

Keskustelu siis jatkukoon! Kuinka sinä voit osaltasi luoda rakentavaa keskustelua, niin luonnosta kuin muistakin suurista ja pienistä asioista?

Mistä on kyse?