artikkelit
Arvioitu lukuaika 5 min

WCEF2022:n alku nosti valokeilaan kestävyyskriisin afrikkalaiset ratkaisut 

Afrikan nuoret tarjoavat maailmalle ennennäkemättömän mahdollisuuden siirtyä kohti fiksua kiertotaloutta, uudistaa maailmantaloutta ja pitää kiinni ilmastotavoitteista, summattiin Maailman kiertotalousfoorumi WCEF2022:n ensimmäisessä päivässä Ruandassa. 

Kirjoittajat

Antti Lehtinen

Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

Samuli Laita

Viestintäpäällikkö, Sitra

Julkaistu

Kuinka kiertotalousratkaisut saadaan käyttöön ratkaisemaan ilmasto- ja luontokriisejä? Mitkä ovat mielenkiintoisimpia, jo käytössä olevia ratkaisuja? Kuinka kansainvälinen kauppa voi edistää siirtymää kiertotalouteen?  

Maailman kiertotalousfoorumi WCEF:n kävijöille tutulta kuulostaviin kysymyksiin saatiin lisää vastauksia, kun Afrikan mantereen ratkaisut nostettiin vuoden 2022 foorumin ensimmäisenä päivänä valokeilaan. 

Kuudes World Circular Economy Forum, WCEF2022, järjestetään 6.–8. joulukuuta ja ensimmäistä kertaa eteläisellä pallonpuoliskolla. Verkkoon lähetettävä päätapahtuma on Ruandan pääkaupunki Kigalissa ja lisäksi lähiosallistumisen sekä verkkolähetykset yhdistäviä studioita pidetään useissa kaupungeissa eri puolilla Afrikkaa sekä ympäri maailmaa.  

Avajaispäivänä 6. joulukuuta valotettiin näkymiä maailman ja Afrikan kiertotalouden tulevaisuuksiin. 

”Afrikka voi johtaa maailmaa kohti paremmin iskuja kestävää taloutta. Avainasemassa ovat yhteistyön uudenlaiset muodot”, sanoi Sitran yliasiamies Jyrki Katainen foorumin avajaisissa

”Maailma voi oppia paljon Afrikalta ja Afrikan nuoret voivat johtaa tätä muutosta hyödyntämällä kiertotalouden bisnesmahdollisuuksia. Mutta meidän tarvitsee luoda puitteet, jotka sallivat heidän tehdä niin”, Katainen jatkoi. 

Nuoret afrikkalaisyrittäjät esittelivät innovaatioitaan 

WCEF2022:n avaussessiossa Afrikan mantereen nuoret yrittäjät toivat esiin vahvasti halunsa jakaa tietoa keskenään ja tehdä yhteistyötä. Yrittäjät näkivät siirtymän kiertotalouteen edellyttävän yhteistyötä – muutos ei synny yhdessä yrityksessä tai yksin. 

Esillä oli Biobuu-yrityksen ratkaisu, jossa matojen avulla biojätteestä tuotetaan eläinrehua. Hustlenomics tuottaa kestäviä asuntorakentamisen ratkaisuja Afrikan kaupungeille ja Rewoven kerää ja lajittelee tekstiilijätettä myytäväksi jatkokäsittelyyn. Tekeyan applikaation avulla hävikkiruokaa voidaan myydä alennuksella kuluttajille tai lahjoittaa hyväntekeväisyysjärjestöille. 

Kävi selväksi, että yrittäjiä vievät eteenpäin ratkaisujen merkityksellisyys, intohimo ja henkilökohtaiset kokemukset. Esittelyistä paistoi vankka usko omiin ratkaisuihin, joiden kehittämistä ovat vauhdittaneet myös omat tarpeet. 

Sitra on koonnut Footprints Africa -järjestön työhön perustuen 12 kiinnostavan afrikkalaisen kiertotalousratkaisun lista. Esimerkit näyttävät, ettei kiertotalous ole pelkkää voiton tavoittelua, vaan myös positiivisen jäljen jättämistä yhteiskuntaan. 

COP27-tyytymättömyydestä vaikuttaviin ratkaisuihin 

World Resources Instituutin Afrikasta ja kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava johtaja Wanjira Mathai latasi WCEF2022:n yleisölle tiukan mielipidekyselyn ensimmäisen päivän alkupuolella. Kigalissa olleesta yleisöstä noin kaksi kolmasosaa oli erittäin tai jonkin verran tyytymättömiä YK:n ilmastokokous COP27:n lopputulokseen. 

”Eletään ratkaisevaa vuosikymmentä. Meillä on kuusi vuotta aikaa tehdä kriittiset toimenpiteet”, Mathai sanoi. 

Meillä on kuusi vuotta aikaa tehdä kriittiset toimenpiteet.

Wanjira Mathai, World Resources Instituten johtaja

Hän korosti kiertotaloustoimien tärkeyttä ruuantuotannossa, koska sektori vastaa 30 prosenttia maailman ilmastopäästöistä ja on keskeisessä asemassa köyhyyden ja epätasa-arvon poistamisessa. 

Kiertotalous on myös keskeinen ratkaisu luontokadon, eli luonnon monimuotoisuuden hupenemisen, pysäyttämiseen. Sitran tuoreen selvityksen mukaan luontokato voidaan pysäyttää ja luonnon monimuotoisuus palauttaa vuoden 2000 tasolle vuoteen 2035 mennessä. Siihen riittäisi kiertotalouteen siirtyminen neljällä alalla: ruoantuotannossa sekä rakennus-, tekstiili- ja metsäsektoreilla. 

WCEF2022:n isäntämaa Ruanda näytti esimerkkiä askelista kohti kiertotaloutta ja julkisti ensimmäisen kansallisen toimintaohjelman ja suunnitelman kiertotalouteen siirtymiseksi. Ruandan visio on, että vuonna 2035 kiertotalous on sen kansantalouden ytimessä. 

”Investointi kiertotalouteen on investointi ilmastotoimiin, luonnon monimuotoisuuden suojeluun, toimitusketjujen varmuuteen, innovaatioihin kuten myös työllisyyteen ja osaamisen kehittämiseen”, sanoi Ruandan ympäristöministeri Jeanne d’Arc Mujawamariya

Foorumissa kuultiinkin korkealta taholta kehotus pitää 1,5 asteen tavoitteesta kiinni. 

”Tarvitsemme laajan systeemisen muutoksen. Jos todella teemme kiertotaloudesta valtavirtaa samaan aikaan uusituvan energian käyttöönoton ja energiatehokkuuden lisäämisen kanssa, voimme saavuttaa 1,5 asteen tavoitteen”, latasi ilmastotoivoa Adriana Zacarias Farah YK:n ympäristöohjelma UNEP:ista. 

WTO: Kauppajärjestelmän on uudistuttava 

Kansainvälinen kauppa ja kiertotalouden kehitys kietoutuvat toisiinsa – ja juuri tätä näkökulmaa käsiteltiin avauspäivän kolmannessa sessiossa

”Maailmanlaajuinen kauppa muokkaa siirtymää kiertotalouteen ja vastaavasti globaali kiertotalous muuttaa maailmankaupan rakenteita”, totesi Stephan Sicars, YK:n teollisen kehityksen järjestön ympäristöosaston johtaja. 

Siirtymä kiertotalouteen ei olekaan mahdollista ilman maailmankaupan toimijoiden tukea. 

”Maailman kauppajärjestö WTO voi luoda puitteet sille, että kiertotalouteen siirrytään. Mutta meidän myös täytyy muuttaa niitä tapoja, joilla kansainvälistä kauppaa käydään”, sanoi Aik Hoe Lim, joka on WTO:n kauppa- ja ympäristöyksikön johtaja. 

Kaupungeista materiaalipankkeja 

Kiertotalouteen siirtyminen pakottaa ajattelemaan rakennetun ympäristön rooliakin uudella tavalla. Avauspäivän viimeisessä sessiossa pohdittiin aihetta niin infrastruktuurin, ruoka-, vesi- sekä jätehuollon näkökulmista. 

Kaupunkien rooli kasvaa entisestään, ja siksi sessiossa kehotettiin tarkastelemaan kaupunkeja uusista näkökulmista – kuten rakennuksia materiaalipankkeina ja kaupunkeja hiilinieluina. Ratkaisuja nostettiin esille niin julkisten hankintojen merkittävyydestä markkinoiden muuttajina kuin uudenlaisista yhteistyömalleistakin. 

Keskusteluja ympäri Afrikkaa 

Koko WCEF:n ohjelma lähetettiin verkossa ja sitä seurattiin etenkin viidessä afrikkalaisessa suurkaupungissa erillisissä tapahtumissa: Kapkaupungissa (Etelä-Afrikka), Kigalissa (Ruanda), Lagosissa (Nigeria), Lusakassa (Sambia) sekä Yaoundéssa (Kamerun). 

Studioissa käytävien keskustelujen lisäksi kaupungeissa oli esillä paikallisia kiertotalousratkaisuja ja tapahtumien yhteydessä järjestettiin tutustumisretkiä paikallisten kiertotaloustoimijoiden luo. 

Mistä on kyse?