Puheenvuoro
Arvioitu lukuaika 3 min

Avoimempi EU-asioiden valmistelu lisäisi suomalaisten vaikutusvaltaa

Suomalainen EU-keskustelu reagoi usein myöhässä jo tehtyihin päätöksiin, kun katse pitäisi kohdistaa tuleviin ratkaisuihin, kirjoittavat Veera Heinonen ja Riikka Marjamäki yhteiskirjoituksessaan.

Kirjoittajat

Veera Heinonen

Johtaja, Ennakointi ja koulutus

Riikka Marjamäki

Johtava asiantuntija, Ennakointi ja koulutus

Julkaistu

Euroopan unionin tulevaisuus ja siihen kohdistuvat toiveet eivät saa tarpeeksi huomiota suomalaisessa keskustelussa. Esimerkiksi EU:ta koskeva uutisointi keskittyy paljolti direktiiveihin, asetuksiin ja niiden toimeenpanon vaikutuksiin. Päähuomio on jo tehdyissä päätöksissä ja niiden kustannuksissa, ei päätösten laajemmissa taustoissa tai tavoitteissa.

EU-uutisoinnista välittyykin vahva mielikuva, että unionin jäsenyys tarkoittaa vain päätöksiä, joihin suomalaisten tulee sopeutua. EU-keskustelua käyvät useimmiten pelkästään poliitikot, eikä kansalaisten ääni kuulu laajasti. Tämä käy ilmi muun muassa Sitran tänä keväänä toteuttamasta media- ja keskusteluanalyysista.

Suomessa keskustelua EU-asioista käydään usein vasta sitten, kun jokin keskeinen EU-asetus tai -direktiivi on jo edennyt unionin toimielimistä Suomen eduskuntaan. Tällöin asia on jo varsin pitkällä päätöksenteossa.

Tyypillinen esimerkki on EU:n asetus luonnon ennallistamisesta. Eduskunnassa asiaan havahduttiin vasta, kun hallinto oli jo valmistellut ja hallitus muodostanut Suomen kannat. Vaikka ennallistamisasetus on Suomelle erityisen merkittävä, kannanmuodostaminen oli tapahtunut julkisuudelta piilossa, eikä lainsäädäntöehdotuksesta käyty siinä vaiheessa laajempaa poliittista tai kansalaiskeskustelua.

Suomen EU-päätöksenteko on vakiintunut malliin, jossa virkavalta ja hallitus muodostavat kansalliset EU-kannat suljetussa piirissä.

Suomen EU-päätöksenteko on muutenkin vakiintunut malliin, jossa virkavalta ja hallitus muodostavat kansalliset EU-kannat suljetussa piirissä. Kansallista lainsäädäntöä valmistellaan avoimemmin: jokainen meistä voi esimerkiksi seurata lainsäädännön valmistelua Hankeikkuna-palvelun kautta. EU-asioiden valmistelun seuraaminen on sen sijaan vaikeaa kansalaisille ja jopa kansanedustajille.

Eduskuntaan tullessaan EU-asiat käsitellään lähinnä vain suuressa valiokunnassa. Sen kokoukset eivät ole julkisia, ja käsittelyasiakirjat tulevat julkisiksi vasta, kun asia on valiokunnassa loppuun käsitelty. Näin ollen kansalaisia laajasti koskettavat EU-lainsäädäntöhankkeet jäävät päätöksentekoprosessin jokaisessa vaiheessa hyvin etäisiksi. Monessa muussa maassa on toisin: esimerkiksi Ranskan kansalliskokouksessa valiokuntatyö on avointa.

Suomessa EU-asiat vertautuvat ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, jossa asioiden kommentoinnin katsotaan edellyttävän erityistä asiantuntemusta. Kun osallistumismahdollisuudet ovat vähäisiä, EU-asiat näyttäytyvät suomalaisille kaukaisina.

Nykyinen hallitusohjelma korostaa – ehkä myös ennallistamisasetuksesta saatujen kokemusten perusteella – aktiivisen ja ennakoivan EU-vaikuttamisen merkitystä. Europarlamenttivaalien jälkeen nähdään, miten suomalaiset siinä onnistuvat.

EU-kansalaisten näkemyksiä mittaava eurobarometri kertoo, että 79 prosenttia suomalaisista pitää EU-jäsenyyttä hyvänä asiana, ja 80 prosenttia kokee Suomen hyötyneen EU-jäsenyydestä. Suomessa on kiinnostusta ja halua vaikuttaa unionin tulevaisuuteen, kunhan EU-asioita avataan nykyistä laajemmin eikä pidetä unionin päätöksentekoon vaikuttamista ja keskustelua vain rajatun sisäpiirin asiana.

Demokraattinen perinteemme rakentuu keskinäiselle luottamukselle. Se edellyttää, että päätöksenteko on avointa ja aidosti osallistavaa. Hyvin toteutettu kansalaisten osallistaminen esimerkiksi julkisilla kuulemisilla ja avoimella valmistelulla johtaa myös parempaan lainsäädäntöön, jossa on punnittu huolellisesti eri näkökulmia ja päätösten vaikutuksia.

Mahdollisuus vaikuttaa omaa elämäänsä koskeviin päätöksiin on paitsi demokratian myös rauhan ja ihmisoikeuksien toteutumisen tae. Tämä olisi tärkeää muistaa myös Suomessa.

Jos EU-asiat lipuvat vain harvojen käsiin ja EU-keskustelussa painotetaan jo tehtyjä ratkaisuja edessä olevien kysymysten sijaan, suomalaisten mahdollisuudet vaikuttaa EU-päätöksiin kapenevat. Silloin joku muu vaikuttaa EU:hun meidän puolestamme.

Kirjoitus on julkaistu alun perin 29.5. Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla.

Mistä on kyse?