sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Tekoäly ulottuu lähivuosina yhä syvemmin moniin palveluihin, joita käytämme arjessamme. Ei ole liian rohkeaa väittää, että elämme murrosvaihetta, jonka seurauksena siirrymme tekoälyaikaan.
Uusi aika luo yhteiskunnille suuria mahdollisuuksia, mutta myös suuria haasteita. On määriteltävä, millä tavalla haluamme käyttää tekoälyä esimerkiksi opetuksessa ja vanhusten hoidossa, sekä sovittava, missä yhteyksissä tekoälyn käyttö on kiellettyä.
On kyettävä reagoimaan siihen, että kehittyneempi tekoäly automatisoi lisää työtehtäviä ja voi johtaa joillakin aloilla nopeastikin merkittäviin työntekijävähennyksiin.
Tällaiset tekoälyä koskevat päätökset eivät ole niinkään teknologisia, vaan eettisiä ja yhteiskunnallisia. Siitä huolimatta kansalaisilla on niukasti mahdollisuuksia osallistua tekoälystä ja sen vaihtoehtoisista tulevaisuuksista käytävään julkiseen keskusteluun tai päätöksentekoon.
Ihmisillä tulee olla enemmän valtaa vaikuttaa tekoälyn kehityssuuntiin, ja EU:n pitäisi olla tässä suunnannäyttäjä.
EU:n digitaalisten oikeuksien julistuksessa edellytetään, että uusia digitaalisia teknologioita pitää kehittää ihmislähtöisesti, ihmisten perusoikeuksia, osallisuutta ja turvallisuutta kunnioittaen. Tästä olisi pidettävä kiinni myös seuraavalla EU-kaudella.
Kolme neljästä suomalaisesta on huolestunut tekoälyn riskeistä
Ihmislähtöinen tekoälyn kehitys edellyttää sitä, että mahdollisuuksista, riskeistä sekä kehityksen toivotuista tulevaisuuden suunnista käydään monipuolista keskustelua ja mukaan otetaan myös aivan tavalliset ihmiset, palveluiden käyttäjät.
Nykyisin tekoälystä saatetaan keskustella hyvinkin yksioikoisesti ja jonkinlaisena ihmiskunnan tuhoavana supertekoälynä. Todellisuudessa tekoälyjä on lukuisia, ja niiden laatu ja käyttötarkoitus vaihtelevat yhtä paljon kuin muissakin palveluissa ja tuotteissa.
Luottamuksen kasvattamiseksi tavalliset ihmiset tulisi ottaa mukaan palveluiden kehitykseen
Julkisessa keskustelussa tekoälystä äänessä ovat tavallisesti asiantuntijat. Maailmanlaajuisella tasolla tekoälyn kehitykseen liittyviä moraalisia ja yhteiskunnallisia valintoja tuntuu puolestaan tekevän harvalukuinen joukko teknologiajättejä, kun ne kehittävät entistä tehokkaampia tekoälymalleja.
Käyttäytymistämme ja verkostojamme käytetään tekoälyjen opettamiseen, joten meillä pitäisi olla mahdollisuuksia vaikuttaa myös niiden suuntaan.
Vuonna 2023 tehty kyselytutkimus paljastaa, että luottamus tekoälyyn on alhaalla lukuisissa maissa. Tutkimuksessa selvitettiin kansalaisten tekoälyasenteita 17 maassa.
Tutkimuksen mukaan suomalaiset luottavat tekoälyyn kaikkein vähiten (16 %), vaikka suhtautuvat siihen periaatteessa myönteisesti ja hyväksyvät tekoälyn käytön.
76 % suomalaisista vastaajista oli myös huolestunut tekoälyyn liittyvistä riskeistä ja 67 % koki, että tekoälyllä on arvaamaton vaikutus yhteiskuntaan.
Tutkimuksen yksi havainto oli, että luotettavalla tekoälyllä on merkitystä: jos ihmiset pitävät tekoälyjärjestelmiä luotettavina, he hyväksyvät nämä teknologiat todennäköisemmin.
Luottamuksen kasvattamiseksi tavalliset ihmiset tulisi ottaa mukaan palveluiden kehitykseen sekä kansalaisina että yritysten asiakkaina. Ilman läpinäkyvyyttä ja mahdollisuutta osallistua emme saa ihmisiä luottamaan tekoälyyn vastaisuudessakaan.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
Somen sudenkuoppia ei tarvitse toistaa
Tekoälyä hyödyntävien palveluiden kehittäminen ihmislähtöisiksi vaatii paitsi lainsäädäntöä myös ihmisten osallistamista. Ainakin sen olemme oppineet viimeisen viidentoista vuoden aikana seuratessamme sosiaalisen median palveluiden kasvua nykyisiin mittoihinsa.
Suurista somealustoista on tullut demokraattisen keskustelun infrastruktuuria, jota somen alkuaikoina tuskin osattiin ennakoida.
Someen sisältyi parhaimmillaan suuri demokratialupaus siitä, kuinka kuka tahansa saisi tuoda mielipiteensä julki tasa-arvoisesti. Kuitenkin jo 2010-luvun puolivälissä havahduttiin siihen, että somen vaikutus demokratioissa ei ollutkaan niin ruusuinen.
Somessa ihmisten yksityisyydestä on tullut bisnestä. Ihmiset ovat resursseja, joista kerätyt tiedot – usein heidän itsensä tietämättään – on valjastettu esimerkiksi tehokkaampien algoritmien kehittämiseen alustojen mainostulojen maksimoimiseksi.
Ihmisistä kerätyn datan avulla on voitu manipuloida ja levittää väärää tietoa tehokkaasti esimerkiksi vaalien alla.
Lisäksi ihmisistä kerätyn datan avulla on voitu manipuloida ja levittää väärää tietoa tehokkaasti esimerkiksi vaalien alla. Algoritmien toimintalogiikka näyttää suosivan tunnepitoista sisältöä, kuten verkkovihaa erityisen tehokkaasti, vaikka EU:n uusi digipalvelusäädös ja käytänteet pyrkivät sitä suitsimaan.
Tekoälyn tuomat muutokset yhteiskuntiin ovat varmasti huomattavan paljon suurempia kuin ne, mitä somealustat toivat tullessaan.
Somen kehittäminen luikahti aikoinaan demokraattisten prosessien ohi, mutta tekoälyn kanssa näin ei tarvitse tapahtua. Olisiko aika oppia menneisyyden virheistä ja kuulla tekoälyä koskevissa päätöksissä myös kansalaisia?
Tarkastelemme tekoälyä Sitrassa eri näkökulmista. Ensi viikolla pohditaan syvemmin journalismin tulevaisuutta tekoälyaikana. Lue myös ajatuksia tekoälyn valjastamisesta luontokadon hillitsemiseen.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.