Julkaistu 08.09.2020

Meneekö Ruotsi Suomen ohi kiertotaloudessa?

Suomen asema kiertotalouden kärkimaana on uhattuna, ellei kunnianhimon taso säily korkeana.
Kirjoittajat
Kirjoittajan profiilisivu: Kari Herlevi
Projektijohtaja, Kiertotalous, Sitra
Kari Herlevi on Sitran kiertotalous -avainalueen vetäjä ja kiertotalouden moniosaaja.
Kirjoittajan profiilisivu: Laura Järvinen
Johtava asiantuntija, Sitra
Asiantuntijan työssään Laura Järvinen etsii keinoja vauhdittaa Suomen siirtymää kohti kiertotaloutta. Lauran työpäivät koostuvat kansallisen kiertotaloustiekartan toimeenpanon hallinnosta sekä yhteistyöstä kuntien ja kaupunkien kanssa.

Useat maat ovat viime vuosina julkaisseet kansallisia kiertotalouden strategioitaan. Pelkästään Euroopassa on vuoden 2016 jälkeen julkaistu peräti viisitoista kansallista kiertotalouden tiekarttaa.

Heinäkuussa oman kiertotalouden strategiansa julkaisi Ruotsi, jonka tavoitteena on olla ensimmäinen fossiilisista polttoaineista vapaa hyvinvointivaltio. Myös Norja on hiljattain asettanut tavoitteekseen olla maailman johtava kiertotalousmaa.

Suomessa on perinteisesti katsottu mallia naapurista, mutta kiertotaloudessa tilanne on päinvastainen.

Maailman ensimmäinen kiertotalouden kansallinen tiekartta julkaistiin nimittäin Suomessa, jo vuonna 2016.

Miten muutos kiertotalouteen etenee?

Missä sitten mennään Suomessa? Kiertotalouden tiekartta esitteli kunnianhimoisen vision muutoksesta, jossa kiertotaloudesta luodaan talouden uusi perusta sekä linjasi toimenpiteiden ensimmäisen erän.

Visiota toteuttamassa on alusta asti ollut laaja joukko toimijoita. Voittavat ratkaisut eivät synny vanhoilla tekemisen tavoilla, vaan ne vaativat monenlaisia julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden yhteistyömalleja.

Parhaillaan laaditaan hallituksen toimesta kiertotalouden strategista edistämisohjelmaa vahvistamaan Suomen roolia kiertotalouden edelläkävijänä. Poikkihallinnollista vuoteen 2035 ulottuvaa ohjelmaa valmistelee joukkue, jossa on mukana ministeriöitä, tutkimuslaitoksia, Business Finland, Sitra sekä iso joukko yrityksiä ja kuntia.

Ohjelmaehdotus valmistellaan vuoden 2020 aikana valtioneuvoston hyväksyttäväksi. Ohjelmassa asetetaan tavoitteet ja mittarit, määritellään tarvittavat toimet ja varataan resurssit kiertotalouden edistämiseksi ja systeemisen muutoksen aikaansaamiseksi.

Ohjelmista jatkuvaan toimintaan

Työ ei suinkaan lopu, kun ohjelma on valmis. Jotta tavoitteet saavutetaan, on tärkeää miettiä jo ohjelman tekovaiheessa, mikä taho on vetovastuussa ohjelman toimeenpanosta ja miten se käytännössä toteutetaan. Jaettu vastuukin on mahdollista, kunhan roolit on määritelty ja työ oikein resursoitu. Omistajuuden kautta varmistetaan, että toimeenpanovaihe käynnistyy jouhevasti ja toteuttamiseen saadaan mukaan laaja joukko toimijoita.

Yhteistyötä tarvitaan sekä eri ministeriöiden ja hallinnonalojen välillä, että alan toimijoiden ja yritysten kanssa.

Siirtymä kiertotalouteen ei tapahdu yhden hallituskauden aikana, vaan tarvitaan pitkäjänteistä yhteistyötä yli hallinonalojen. Tästä syystä kiertotalouden tulisi olla jatkuvaa ja poikkihallinnollista strategista toimintaa.

Edelläkävijyys vaatii läpimurtoja kansainvälisillä kentillä

Suomen kansainvälinen edelläkävijyys linkittyy kiinteästi kansainvälisiin markkinoihin.  Kansainvälisille pelikentille on osallistuttava aktiivisesti, sillä kauppa ja materiaalivirrat ovat globaaleja.

Vain 0,75 promillea maailman väestöstä asuu Suomessa. Toimivat kiertotalousratkaisut eivät riitä muutoksen läpivientiin, elleivät ne leviä kansainvälisesti.

Esimerkiksi Fortum ja Metsä Group käynnistivät hiljattain yhteisen 50 miljoonan euron biokiertotalouden T&K-ohjelman, joka keskittyy uusiutuvista ja kestävistä lähteistä saatavaan sellukuituun. Tavoitteena on kehittää liiketoimintakonsepteja, joiden avulla sellusta saadaan valmistettua tekstiilikuituja ja muita uusia biotuotteita.

Regulaatio ja yksityisen markkinan kehitys kulkevat käsi kädessä. Yksi Suomen tulevaisuuden kannalta kiinnostavimmasta alueista ovat kiertotalouden ja datatalouden rajapinnoista syntyvät mahdollisuudet. Meidän pitää kuitenkin ymmärtää mitkä digitaaliset ratkaisut tuovat ympäristöhyötyjä ja miten ratkaista ajoissa digitalisaatioon liittyvät päästö- ja materiaalikysymykset. Sitra vastaan osaltaan näihin tarpeisiin tarjoamalla tietoa ja työkaluja päätöksenteon tueksi.

Edes edelläkävijällä ei ole varaa levätä laakereillaan

Ruotsissa kiertotaloustyö on vasta alussa: tarvitaan vuosien työ, jotta vastikään julkaistu kiertotalousstrategia muuttuu konkretiaksi.

Kansainvälistä kiinnostusta suomalaisille edelläkävijän ratkaisuille on ollut paljon. Yritysratkaisujen lisäksi maailmalla kiinnostavat myös tavat muuttaa yhteiskuntaa kokonaisvaltaisesti, kuten esimerkiksi Suomen tiekarttaprosessi ja kiertotalouden integroiminen opetus- ja koulutusjärjestelmään.

Meillä ei ole kuitenkaan varaa tuudittautua tyytyväisyyteen. Jotta Suomella jatkossakin olisi tarjota maailmanluokan ratkaisuja, pitää kunnianhimon pysyä korkeana.

Mistä on kyse?