Kuva: Miikka Pirinen / Sitra

Julkaistu 27.11.2017

Mistä tavallisten suomalaisten kasvihuonekaasupäästöt tulevat - ja miten minä voin vähentää päästöjäni?

Suomalaisten suosituimpien ympäristötekojen joukossa on muun muassa jätteiden lajittelu, muovikassien välttäminen sekä turhien valojen ja laitteiden sammuttaminen. Monelle nämä teot ovat muodostuneet jo niin selkeiksi rutiineiksi, että toisin toimiminen tuntuisi jotenkin pahalta. Mutta kuinka moni meistä on pohtinut miksi juuri nämä teot ovat suosittuja ja miksi itse niitä tekee? Miten pystyisin tehokkaimmin vähentämään tuottamiani kasvihuonekaasupäästöjä ja ehkäisemään ilmastonmuutosta?
Kirjoittaja
Asiantuntija, Resurssiviisas kansalainen, Sitra
Lotta Toivonen toimii Sitrassa erityisesti kestävän asumisen ja liikkumisen asiantuntijana. Hän haluaa kehittää ja edesauttaa sitä, että suomalaiset osaavat, haluavat ja pystyvät tekemään kestäviä ja pysyviä arjen kuluttajavalintoja.

Sitra etsii vastauksia siihen, miten voimme pienentää kulutuksemme kasvihuonekaasupäästöjä omilla valinnoillamme. Sitran Suomen Ympäristökeskukselta (SYKE) tilaama raportti ”Consumption choices to decrease personal carbon footprint of Finns” kokoaa yhteen aiempien tutkimusten tuloksia tästä aiheesta. Selvitys keskittyy sellaisiin päästövähennystoimiin, jotka voidaan toteuttaa olemassa olevilla teknologioilla ja ratkaisuilla.

Raportin tavoitteena on tiivistää ja yksinkertaistaa olemassa olevaa tieteellistä tietoa, jotta jokainen voisi ymmärtää elämäntapansa ympäristövaikutukset ja tehdä parempia valintoja – niin itselleen kuin maapallolle. Kulutusta on tarkasteltu kasvihuonekaasupäästöjen kautta, ja raportissa esitetyt laskelmat perustuvat Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpitotietoihin sekä ENVIMAT-mallista saatuihin kulutuksen kasvihuonekaasupäästöihin. Kulutuksen kestävyyttä voitaisiin toki tarkastella myös muiden ympäristömittareiden ja indikaattorien näkökulmasta.

Kuulun siihen enemmistöön suomalaisista, joka on huolissaan ilmastonmuutoksesta ja pyrkii tekemään henkilökohtaisia valintoja tuottamiensa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. SYKEn tuoreen raportin viesti on rohkaiseva: minun omilla valinnoillani on merkitystä!

Suomen kasvihuonekaasupäästöistä 68 prosenttia liittyy kotitalouksien kulutukseen – asumiseen, liikkumiseen, ruokaan sekä tavaroihin ja palveluihin liittyviin kulutusvalintoihin. Vuonna 2010 suomalaisen kulutusmenoista aiheutui keskimäärin 11,5 hiilidioksidiekvivalenttitonnin (tCO2e) suuruinen hiilijalanjälki henkilöä kohden ja selvityksen mukaan meidän suomalaisten olisi mahdollista pudottaa sitä jopa reilulla kolmanneksella jo nykyisin olemassa olevilla ratkaisuilla.

Asuminen aiheuttaa kotitalouksiemme keskimääräisestä kulutusperusteisesta hiilijalanjäljestä suurimman osan eli yli kolmanneksen. Ostamamme tavarat ja palvelut muodostavat neljänneksen, liikkuminen viidenneksen ja ruoan kulutus muodostaa loput 16 prosenttia.

Meistä varmaankin jokainen on sitä mieltä, että päivittäiset arjen valintamme voisivat olla fiksumpia ja kestävämpiä – minä ainakin myönnän sen omalla kohdallani. Hyvä kysymys onkin, mitkä sitten ovat niitä tekoja, joita tekemällä pystyn tehokkaimmin pienentämään hiilijalanjälkeäni. Vaativatko ne kenties minulta suuria arjen ponnistuksia?

Nyt julkaistu raportti kerää yhteen kasan toimenpiteitä, joiden avulla voin vähentää päästöjäni jopa 37 prosenttia. Osa listatuista teoista vaatii tarkempaa suunnittelua tai rahoitusta, mutta joukossa on myös iso kasa toimenpiteitä, joita voi alkaa tehdä heti.

Huomaan listaa katsoessani, että koska asun kerrostalossa, en suoraan pysty vaikuttamaan esimerkiksi kodin lämpötilaan samalla tavalla kuin jos asuisin omakotitalossa. Tästä huolimatta on keinoja, joilla pystyn vaikuttamaan energiankulutukseeni: voin laskea kotini lämpötilaa niiltä osin kuin se on mahdollista ja käyttää lämmintä vettä säästävämmin.

Liikkumisen osalta ratkaisun avaimet ovat täysin itselläni, sillä pääkaupunkiseudulla asuvana julkinen liikenne toimii hyvin. Mökki- ja lomamatkojen osalta minun toki kannattaisi miettiä tarkemmin millaisella ajoneuvolla kuljen. Ruoan suhteen keskeinen merkitys on sillä, miten paljon valitsen lautaselleni kasvisvaihtoehtoja sekä paljonko heitän ruokaa hukkaan. Tavaroiden ja palveluiden osalta tärkeintä olisi hankkia laadukasta ja kestävää tavaraa, vuokrata tai lainata ennemmin kuin ostaa aina kaikki omaksi ja tärkeimpänä asiana ostaa vain tarpeeseen.

Vähähiiliset ratkaisut voisivat olla paljon nykyistä houkuttelevampia, halvempia ja helppokäyttöisempiä. Käyttäjien ottaminen mukaan tuotesuunnitteluun auttaa luomaan helppokäyttöisempiä ratkaisuja ja lainsäädännön muuttuminen voi avata ovia esimerkiksi uudenlaisille energiayhteisöille. Tulevaisuudessa tällaisia ratkaisuja tulee varmasti lisää, mutta jo nyt on paljon asioita, joilla voimme tehdä arjesta kestävämpää.

On tärkeää, että jatkamme edelleen jätteiden lajittelua sekä turhien laitteiden ja valojen sammuttamista. Nyt olisi kuitenkin aika ottaa vastaan uusia haasteita. Kuten nyt julkaistu SYKEn selvitys osoittaa, pelkästään jo olemassa olevilla arjen kulutusvalinnoilla voimme vaikuttaa merkittävästi hiilijalanjälkeemme. Näistä valinnoista on siis hyvä lähteä liikkeelle.

Jos haluamme ottaa vielä isomman hyppäyksen kohti kestävämpää tulevaisuutta, voimme tehdä fiksuja investointeja. Ihmisillä on tapana pysyä omalla mukavuusalueellaan ja keskittyä asioihin, jotka jo osataan. Tämä on varmasti monelle tuttua, on sitten kyse urheilusta, työelämästä tai ihan vain elämästä yleensä. Mieleeni tulee koripallovalmentajani sanonta: ”Se joka haluaa, keksii keinot, se joka ei halua, keksii selitykset”. Tämä ajatus on hyvä pitää mielessä, kun pohdimme, mitä voisimme tulevaisuudessa tehdä toisin.

Jos olet kiinnostunut saamaan lisävinkkejä kestävään arkeen, käy katsomassa Sitran ”100 fiksua arjen tekoa”.

Mistä on kyse?