Mitä teollisuusyritysten ilmastokyselyn tulokset kertovat?

Ottavatko suomalaiset teollisuusyritykset ilmaston huomioon toiminnassaan? Tarkastelen tänään julkaistun kyselytutkimuksen tuloksia viidestä näkökulmasta.
Sitra. Kuva: Miikka Pirinen / SITRA

Kirjoittaja

Samuli Puroila

Asiantuntija, Ilmasto- ja luontoratkaisut, Sitra

Julkaistu

Sitra. Kuva: Miikka Pirinen / SITRA

Kirjoittaja

Samuli Puroila

Asiantuntija, Ilmasto- ja luontoratkaisut, Sitra

Julkaistu

1. Suunta on oikea…

Kokonaistasolla teollisuusyritysten ilmastoasenteissa on kyselyn mukaan havaittavissa positiivista kehitystä. Verrattuna vuoteen 2015 yrityspäättäjät ja asiantuntijat kokevat nyt hiilineutraaliuden ja vähähiiliset tuotteet ja ratkaisut jonkin verran aiempaa tärkeämmiksi ja ilmastonmuutoksen jonkin verran merkittävämmäksi toimintaympäristöönsä vaikuttavaksi tekijäksi. Erityisesti sellaisten yritysten osuus on vähentynyt, joissa ajatellaan, että vähähiilisyys ei ole tärkeää. Suurissa yrityksissä ja muun muassa elintarvike- ja metalliteollisuudessa kehitys on ollut lupaavaa. Lisäksi huomionarvoinen tulos on hiilineutraaliutta tavoittelevien yritysten osuuden kasvu 11 prosentista 19 prosenttiin – suurten yritysten kohdalla 5 prosentista jopa 38 prosenttiin!

Muutosta on tapahtunut myös yritysten kokemissa esteissä hiilineutraaliuden tavoittelemisen tiellä. Kun vuonna 2015 merkittävimmäksi esteeksi koettiin selkeän taloudellisen hyödyn puute, nyt merkittävimmäksi nousi innovaatioiden ja ratkaisujen puute. Vaikka taloudellisen hyödyn puute oli edelleen toiseksi nimetyin este, sen osuus on kuitenkin laskenut vuodesta 2015. Myöskään rahoituksen puute tai asian vähäinen merkitys yrityksen strategian kannalta eivät enää muodosta läheskään yhtä suuria esteitä hiilineutraaliuden tavoittelemiselle kuin viisi vuotta sitten. Näistä muutoksista voi tehdä positiivisen tulkinnan: ongelmaan on havahduttu ja hiilineutraaliuden tavoitteleminen otetaan yrityksissä entistä vakavammin. Ratkaisuja on ruvettu etsimään, mutta nyt niiden löytäminen tuottaa päänvaivaa. Polulla kohti hiilineutraaliutta on siis menty askel eteenpäin.

2. …mutta kiillottaako hiilineutraalius vain brändiä?

Uusien ratkaisujen kehittäminen ei kuitenkaan ohjaa yritysten pyrkimyksiä kohti hiilineutraaliutta. Kun vastaajilta kysyttiin, mitkä ovat heidän yrityksessään tärkeimmät hiilineutraaliuden ajurit tai sitä edistävät tekijät, tasaisen kärkikaksikon muodostivat yrityksen positiivinen brändi ja jätteiden vähentäminen. Seuraavaksi tärkeimmät ajurit olivat päästöjen vähentäminen, asiakkaiden vaatimukset ja lainsäädännön vaatimukset. Ajureiden keskinäisessä järjestyksessä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta sitten vuoden 2015, vaan samat ajurit täyttivät kärkipaikat, keskikastin ja jumbosijat silloinkin.

Ajureiden järjestys herättää huolta. Vaikka positiivisen brändin luominen ja asiakkaiden vaatimuksiin vastaaminen ovat tärkeitä yrityksen toiminnalle, kertoo niiden rooli tärkeimpinä hiilineutraaliuden ajureina siitä, että nämä pyrkimykset tapahtuvat enemmän ulkoisten vaatimusten takia kuin yritysten omasta uskosta muutoksen tarpeellisuuteen. Sama pätee lainsäädännön vaikutuksiin. Jätteiden vähentämisen korostunut rooli taas kertoo, kuinka suppeasti ilmasto- ja ympäristöasiat joissain yrityksissä koetaan.

3. Hukkaavatko yritykset mahdollisuutensa päästä valtaville markkinoille?

Erityistä huolta herättää kuitenkin vähiten tärkeiksi koetut ajurit. Esitetyistä 13 vaihtoehdosta kolme vähiten tärkeintä ajuria olivat uusien cleantech-ratkaisujen kehittäminen, uusille markkinoille pääsy ja uuden liiketoiminnan kehittäminen. Hiilineutraaliutta ja oman toiminnan aiheuttamien päästöjen vähentämistä ei yrityksissä näytä ajavan usko siihen, että kyettäisiin itse kehittämään uusia ratkaisuja, joilla luotaisiin uutta liiketoimintaa tai voitaisiin päästä uusille markkinoille.

Ratkaisuja kuitenkin kannattaisi pyrkiä kehittämään, sillä niille todella olisi kysyntää. Katsokaa vaikka edellä mainittua listaa yritysten kokemista esteistä. Se, ettei hiilineutraaliuden tavoittelua mielletä strategiseksi kilpailutekijäksi, vaikka ilmastonmuutos on tutkimuksen mukaan hyvin tunnistettu yritysten toimintaympäristöön vaikuttavaksi tekijäksi, kertoo, ettei liiketoimintamahdollisuuksia ole ymmärretty tai ne eivät jostain muusta syystä ole herättäneet kiinnostusta yrityksissä.

4. Tehdään hiilijalanjäljen mittaamisesta rutiinia

Hiilineutraaliustavoitteen toteuttamisessa ei ole monesti päästy vielä kovin pitkälle. Kyselyn mukaan esimerkiksi vain noin puolet firmoista, jotka ovat asettaneet joko päästövähennys- tai hiilineutraaliustavoitteen, kertovat mittaavansa omia päästöjään. Samaa pätee yrityksiin, jotka kertovat vertailevansa päästöjään kilpailijoihin. Jotta tavoitteet eivät jää vain sanahelinäksi, on yritysten mitattava päästöjään ja seurattava niiden kehitystä säännöllisesti.

5. Yritykset ilmastonmuutoksen ratkaisijoina?

Ilmastonmuutoksen hillintä luo merkittäviä mahdollisuuksia liiketoiminnan ja talouden kasvulle. Talous voi kasvaa ja yritykset menestyä samaan aikaan kun päästöt alenevat. Tällä hetkellä yritysten ilmastotoimia ohjaavat ajurit eivät kuitenkaan vaikuta olevan liiketoiminnan ytimessä, vaikka puhtaiden ratkaisuiden tuomat mahdollisuudet ovat suuret ja sisäinen motivaatio paras ajuri ratkaisujen löytämiseksi. Ilman yrityksiä ilmastokriisin ratkaiseminen on käytännössä mahdotonta, joten suomalaisilta yrityksiltä kaivataan aktiivisemman ratkaisijan roolia.

Edelläkävijäyritysten ratkaisut mahdollistavat siirtymisen kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa, ja suuret yritykset näyttävät ottaneen merkittävän askeleen oikeaan suuntaan. Olisi suotavaa, niin ilmaston kuin Suomen taloudenkin kannalta, että koko teollisuusyritysten kenttä liikkuu tähän samaan suuntaan tulevaisuudessa.

Suosittelemme

Tästä eteenpäin.

Mistä on kyse?