sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Taloutemme on täysin riippuvainen luonnosta. Asia nousi yleiseen tietoisuuteen viimeistään vuonna 2021 Britannian valtiovarainministeriön tilaaman Dasguptan raportin (englanniksi) myötä.
Saamme luonnosta muun muassa resursseja, kuten energiaa ja raaka-aineita, sekä palveluita, kuten veden puhdistusta, hiilen sidontaa ja ruokakasvien pölytystä. Yritysten menestys riippuu luonnosta arvoketjujen kautta. Arvoketjut voivat olla kotimaisia tai varsin globaaleja.
Ihmisen toiminta on kuitenkin johtanut luonnon monimuotoisuuden nopeaan häviämiseen eli maailmanlaajuiseen luontokatoon. Luontokato on elinympäristöjen häviämistä ja lajien hiipumista. Se on myös taloudellisen arvon näivettymistä, sillä heikentyvät ekosysteemit eivät voi tarjota taloudelle palveluja entiseen malliin.
Talouden kielellä luontopääoman arvo alenee: kulutamme luontoa nopeammin kuin se uudistuu. Emme ole olleet huolellisia varainhoitajia.
Tarvitsemme muutoksen, jossa luontopääoman turvaaminen nousee sekä kotimaassa että globaalisti päätöksenteon ytimeen, niin yhteiskunnassa kuin yrityksissäkin.
Edistysaskelia on nähtävissä. Luontokato on noussut nopeasti rahoittajien ja yritysten asialistalle. Se on alettu ymmärtää ilmastokriisiin verrattavana uhkana liiketoiminnalle.
Joulukuussa 2022 maailman maat hyväksyivät Montrealissa YK:n luontokokouksessa tavoitteet luontokadon pysäyttämiseksi vuoteen 2030 mennessä ja luonnon tilan kääntämiseksi kohti elpymistä. Tuo sopimus edellyttää, että suuret monikansalliset yritykset ja rahoituslaitokset seuraavat, arvioivat ja julkistavat läpinäkyvästi niiden luontovaikutukset, -riskit ja -riippuvuudet. Globaali elinkeinoelämä, mukaan lukien monet rahoitusalan suurimmat toimijat, osallistuivat aktiivisesti sopimuksen kehittämiseen ja kannustivat sen solmimiseen.
Finanssiala – pankit, vakuutusyhtiöt, sijoittajat – on tärkeässä roolissa yritysten kasvun rahoittajana ja liiketoiminnan riskien vakuuttajana yli toimialarajojen. Riskien, kuten luontokadon, pitäisi teorian mukaan näkyä rahoituksen ja vakuutusten hinnoissa. Tämä vaatii kuitenkin ymmärrystä ja tietoa liiketoiminnan luontoriskeistä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.
Rahoitusala on valmis kantamaan vastuunsa, mutta se ei voi tehdä muutosta muiden puolesta. Muiden toimialojen yritykset tarvitsevatkin sekä selkeää ja ennakoitavaa sääntelyä että työkaluja ja tukea luontovaikutusten arviointiin, jotta markkinavoimat saadaan valjastettua nykyistä kattavammin luontokadon hillintään.
Kulutamme luontoa nopeammin kuin se uudistuu.
Luontokatoa torjuva ja luonnon monimuotoisuutta vahvistava luontopositiivinen liiketoiminta on myös merkittävä bisnesmahdollisuus. Maailman talousfoorumi (WEF) arvioi vuonna 2020 (englanniksi), että siirtymä luontoa vahvistavaan yhteiskuntaan voisi tuoda globaalisti yritysten liikevaihdolle lisäystä jopa 10 000 miljardia dollaria vuodessa ja 395 miljoonaa uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä.
Kiertotalouden liiketoimintamallit ja luontopohjaiset ratkaisut vähentävät luontoon kohdistuvaa painetta ja voivat parantaa luonnon tilaa. Luontopohjaiset ratkaisut valjastavat luonnon tarjoamia palveluja ratkomaan ekologisia, terveydellisiä ja kaupungistumisen aiheuttamia haasteita.
YK:n ympäristöohjelma on arvioinut, että vuonna 2022 luontopohjaisiin ratkaisuihin investoitiin maailmanlaajuisesti 26 miljardia dollaria, ja tämän luvun ennustetaan kasvavan voimakkaasti. Suomalaisilla yrityksillä on tässä paljon mahdollisuuksia, niin kotimaassa kuin viennissäkin.
Luonnon ja sen monimuotoisuuden turvaaminen on koko yhteiskunnan asia. Tarvitsemme sekä kunnianhimoista politiikkaa että koko elinkeinoelämän panosta. Näin suuren muutosvoiman on näyttävä yhtiöiden strategioissa ja läpileikkaavasti liiketoiminnassa.
Edelläkävijöillä on tässäkin asiassa kilpailuetu.
Kirjoitus on julkaistu alkun perin Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla.
Lue lisää:
Finnish Finance Nature Summit (englanniksi)
Miksi yrityksen kannattaa asettaa tiedeperustaiset luontotavoitteet? Listasimme 5 syytä
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.