Arvioitu lukuaika 2 min

Pandemiavaaleista tuli historialliset kuntavaalit

Kuntavaalit olivat monella tapaa historialliset. Vaaleja ei ole Suomessa koskaan aiemmin käyty maailmanlaajuisen pandemian aikana ja osin tämän takia toteutui demokratian kannalta ennätyksellisen alhainen äänestysprosentti. Vaalien lopputulemasta löytyy myös aihetta iloon.

Kirjoittajat

Veera Heinonen

Johtaja, Demokratia ja osallisuus, Sitra

Joonas Leppänen

Asiantuntija, Demokratia ja osallisuus, Sitra

Julkaistu

Kirjoittajat

Veera Heinonen

Johtaja, Demokratia ja osallisuus, Sitra

Joonas Leppänen

Asiantuntija, Demokratia ja osallisuus, Sitra

Julkaistu

Vaaleja ei olla Suomessa aikaisemmin käyty koronan kaltaisen pandemian aikana ja tämä heijastui suoraan kampanjointiin sekä puolueiden mahdollisuuksiin luoda vaalitunnelmaa ja kohtaamisia äänestäjien kanssa. Monet kuvailivat aikaa juuri ennen vaalipäivää siten, että ”eihän nämä ole tuntuneet vaaleilta lainkaan”. Osin tästä syystä toteutui demokratian kannalta ikävä, historiallisen alhainen äänestysprosentti.

Vaikka äänestysprosentin lasku voidaan osin selittää pandemian aiheuttamalla poikkeustilalla, niin se ei selitä sitä kokonaan. Usko demokraattiseen järjestelmään ja vaaleissa korkean äänestysprosentin lunastama oikeutus on keskeinen tekijä elinvoimaiselle demokratialle.

Järjestelmän kannalta voidaan myös ajatella, että tilanne ei ole kestävä kun 55 prosentin äänet määrittävät myös sen 45 prosentin osuuden, joka jätti äänestämättä. Parlamentaarisen järjestelmän elinvoimaisuuden on ajateltu olevan suurelta osin puolueiden varassa. Kuitenkin äänestämättömien suuri osuus pysäyttää miettimään, miten osallistumista tulisi kehittää jatkossa, jotta kaikki halukkaat löytävät tapansa osallistua.

Äänestysprosentti on voimakkaasti eriytynyt alueittain. Esimerkiksi Kajaanissa se oli erittäin matala 46,5 prosenttia, kun taas Helsingissä yli 60 prosenttia. On myös olennaista tunnistaa, että osallistumisen eriytyminen toteutuu myös kaupunkien sisällä. Helsingin Vuosaaresta ja Kivikosta löytyy äänestysalueita, joissa äänestysprosentti jäi alle 40 prosentin, kun taas Etu-Töölössä, Kruununhaassa ja Ullanlinnassa se ylitti 70 prosenttia. Näin kuvattuna voidaan ajatella, että Helsingin sisällä on jo suurempia kuiluja kuin Etelä-Suomen ja Pohjois-Suomen välillä.

Tasa-arvo toteutuu kunnissa ensimmäistä kertaa

Kuntavaalien 2021 lopputulemasta löytyy myös valonpilkahduksia: ensimmäisen kerran Suomen historiassa valittujen naisten osuus nousi 40 prosenttiin. Tämä virstanpylväs on tärkeä edustuksellisuuden näkökulmasta, vaikka voidaan ajatella, että sitä on odoteltu jo liian kauan. Nyt vaalien jälkeen tulisi myös pyrkiä siihen, että lautakuntien puheenjohtajien sukupuolijakauma saataisiin vähintään samalle tasolle. Tämä edellyttää kaikilta puolueilta yhteistyötä sekä sitä, että paikallisella tasolla pyritään aktiivisesti muutokseen.

Äänestämättömien suuri osuus pysäyttää miettimään, miten osallistumista tulisi kehittää jatkossa, jotta kaikki halukkaat löytävät tapansa osallistua.

On hyvin hankalaa arvioida, mitkä ovat tärkeimpiä taustatekijöitä alhaiselle äänestysprosentille. Niitä löytyy todennäköisesti monia ja tämä antaa myös osviittaa siitä, miten osallistumiseen tulisi suhtautua tulevaisuudessa.

Olemme Sitrassa toteuttaneet –  ja aiomme jatkossakin kokeilla – erilaisia osallistumisen muotoja. Demokratiakokeiluja on tehty muun muassa draamallisista kansalaisraadeista aina tekoälyyn yhdistettyihin robottipuheluihin. Olennaisinta ei ole väline tai osallistumisen muoto vaan se, että ihmisille löytyy itselleen sopivin tapa saada äänensä kuuluviin. Demokraattisen osallistumisen keinojen moninaisuus on meidän tulkintamme mukaan paras tapa kehittää yhteiskuntaamme osallistavammaksi.

Äänestysaktiivisuuden erojen pohjalta voidaan ajatella, että Helsingin sisällä on jo suurempia kuiluja kuin Etelä-Suomen ja Pohjois-Suomen välillä.

Osallistuminen ja edustavuus kulkevat käsi kädessä. Jotta ihmisten ääni kuuluisi demokratiassa ja kansanvalta toteutuu, se edellyttää uusien osallistumisen keinojen lisäksi myös sitä, että onnistumme kytkemään eri osallistumisen muodot institutionaaliseen päätöksentekoon. Sen toteutuminen vaatii nyt valituilta valtuutetuilta erityistä herkkyyttä ja avoimuutta, kun kokeillaan uusia tapoja saada kuntalaisten ääni kuuluviin.

Äänestysaktiivisuuden rapautuminen on hyvä muistutus siitä, että demokraattinen osallisuus ei ole Suomenkaan kaltaisessa vahvan luottamuksen yhteiskunnassa enää itsestäänselvyys. Tarvitsemme uusia keinoja, joilla ihmiset ja etenkin tulevat sukupolvet saadaan mukaan. Ihmiset eivät luonnostaan synny ”demokraateiksi” vaan se on kyvykkyys, joka vaatii aktiivista kasvatusta ja yhteistä ponnisteluja.

Sitran Demokratia ja osallisuus -teeman tavoitteena on uudistaa ja vahvistaa demokratiaa siten, että kaikilla Suomessa on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa innostavan tulevaisuuden rakentamiseen. Uusi teema-alue aloittaa työnsä heinäkuussa 2021.

Projekti

Kansanvallan peruskorjaus

Tavoitteena on vahvistaa Suomen asemaa uudistumiskykyisenä demokratian mallimaana.  Tämä edellyttää päätöksenteon, hallinnon ja osallisuuden systeemistä muutosta.

Suosittelemme

Tästä eteenpäin.

Mistä on kyse?