Kommentti
Arvioitu lukuaika 3 min

Tapaus XXL: EU-sääntelystä loppu tuotteiden tuhoamiselle?

Tuotteiden tuhoaminen voisi loppua siirtymällä kiertotalouteen. Vauhtia on luvassa EU:n kestävästä tuotepolitiikasta.

Kirjoittaja

Eero Jalava

Johtava asiantuntija, Globaali yhteistyö, kestävyysratkaisut, Sitra

Julkaistu

Pohjoismaiden suurin urheilukauppaketju XXL herätti hämmennystä ja tyrmistystä tuhoamalla palautettuja retkeilyvarusteita. Mitä järkeä on viillellä rikki käypää tai korjauskelpoista tavaraa? XXL:n menettelystä kertoi Helsingin Sanomat.

Kyse ei ole yksittäistapauksesta. Kaupoissa heitetään pois tai tuhotaan sekä myymättä jääneitä että kuluttajien palauttamia viallisia tuotteita. Tuhottujen tuotteiden tarkkaa määrää ei tiedetä.

Tapaukset kertovat karua kieltä siitä, ettei nykyinen lineaarinen talousmallimme toimi. Materiaaleja ja niihin sitoutunutta arvoa hukataan jatkuvasti. Sekä ympäristö että talous kärsivät.

EU kieltää…. tuotteiden tuhoamisen

Voisiko tuotteiden tuhoaminen loppua siirtymällä kiertotalouteen Kiertotalous Talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen. Materiaaleja ei lopuksi tuhota, vaan niistä syntyy yhä uudelleen uusia tuotteita. Avaa termisivu Kiertotalous ? Kyllä voisi, ja siinä auttaa EU-sääntely, mutta tämä ei tapahdu aivan hetkessä.

EU-komissio on esittänyt kieltoa myymättä jääneiden kuluttajatuotteiden tuhoamiselle. Ensimmäiseksi suurilta yrityksiltä tullaan pyytämään tietoa ja perusteluja pois heitetyistä tuotteista. Tietoa pyydetään myös uudelleenkäyttöön ja -valmistukseen sekä kierrätykseen ja energiaksi päätyneistä tuotteista.

Komissio pitää mahdollisena kieltää kokonaan tiettyihin tuoteluokkiin kuuluvien myymättömien tuotteiden tuhoaminen.

Myymättömien kulutustuotteiden tuhoamiskielto on osa laajempaa EU:n kestävään tuotepolitiikkaa, jolla pyritään alentamaan tuotteiden ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Kyse on siis paljon suuremmasta muutoksesta kohti kiertotaloutta.

Tavoitteena pitkäikäiset, helposti korjattavat ja lopulta kierrätettävät tuotteet

Elämme EU:n sisämarkkinoilla, jossa suurimpaan osaan tuotteista sovelletaan samoja sääntöjä, joilla pyritään suojelemaan kuluttajia, kansanterveyttä ja ympäristöä.

Euroopan komissio julkaisi maaliskuussa 2022 osana EU:n vihreän kehityksen ohjelmaa tiedonannon kestävien tuotteiden politiikasta, jonka tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä valtaosa EU:n sisämarkkinoilla myytävistä tuotteista on suunniteltu kiertotalouteen pohjautuvien ekosuunnittelukriteerien mukaisesti.

Käytännössä tuotteet olisi suunniteltu kestäviksi, huollettaviksi, korjattaviksi ja lopulta kierrätettäviksi.

Miten aihe liittyy urheiluvälineliikkeen tuhoamiin reklamaatiotuotteisiin?

Euroopan komission vihreän kehityksen ohjelma ja siihen sisältyvä kestävä tuotepolitiikka lähtevät liikkeelle tosiasiasta, että tuhlaamme ilmaston ja ympäristön kannalta kestämättömiä määriä tavaroita ja materiaaleja. Nyt jätteeksi päätyvät tuotteet ja materiaalit voitaisiin käyttää uudelleen huoltamalla tai kunnostamalla – tai vähintäänkin kierrättää.

Kulutuksemme ympäristöjalanjälki on suuri, mutta kuluttajat eivät saa riittävästi tietoa tuotteiden kestävyydestä tai korjattavuudesta. EU-komission mukaan arviolta 86 % kuluttajista EU:ssa haluaisi lisää tietoa tuotteiden kestävyydestä, 80% tuotteiden korjattavuudesta ja suurin osa kuluttajista olisi valmis maksamaan enemmän helposti korjattavista tuotteista.

Ovatko markkinoiden sääntely ja kiellot oikea tie?

Kulutuksen aiheuttamat ilmastopäästöt ja luonnonvarojen holtittoman käytön haitalliset ulkoisvaikutukset eivät näy tuotteiden kokonaiskustannuksissa. Kulutuksemme ympäristöjalanjälki onkin erittäin suuri. Verotuksen painopistettä tulee siirtää ilmasto- ja ympäristöhaittojen suuntaan, mutta sen lisäksi tarvitaan kestäviä markkinoita, joita luodaan sääntelyllä.

Markkinoiden sääntelyn vaikuttavuudesta löytyy jo esimerkkejä: EU:n tuotepolitiikkaan kuuluvien ekosuunnittelu- ja energiamerkintöjen kautta saavutetaan Puolan vuosittaista energiankulutusta vastaava energiansäästö.

EU:n sisämarkkinat vaikuttavat myös globaaleihin normeihin ja standardeihin niin sanotun Bryssel-efektin kautta: on osoitettu, että tietyillä osa-alueilla globaalit yritykset ovat olleet valmiita noudattamaan EU:n asettamaa tiukempaa sääntelyä myös EU:n ulkopuolella.

Nyt olisi aika luoda taloudellisia ohjauskeinoja ja lainsäädäntöä, joka juurruttaisi kiertotalouden Suomeen ja Eurooppaan – ja veisi pienet virheet teltoissa tai ulkoilujalkineissa korjausompelijoiden sekä suutareiden pöydille roskalavojen sijaan.

Mistä on kyse?