uutiset
Arvioitu lukuaika 3 min

Monta syytä kiristää vauhtia kohti kiertotaloutta – työpaperi esittelee 10 seuraavaa askelta

Kiertotalouteen siirtyminen on ajankohtaisempaa kuin koskaan. Suomella on hyvät lähtökohdat pysyä kehityksen kärjessä, mutta se vaatii määrätietoisia toimia.

Kirjoittaja

Antti Lehtinen

Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet

Julkaistu

Elämme ajassa, jossa Suomelta ja Euroopalta vaaditaan huoltovarmuutta, iskunkestävyyttä ja omavaraisuuden vahvistamista. Kiertotalouden merkitys on korostunut entisestään, kun raaka-aineista on pulaa ja globaalit toimitusketjut muuttuvat epävarmoiksi.

”Venäjän hyökkäyssota on tuonut talousjärjestelmän haavoittuvuuden entistä selvemmin näkyviin. Yhtäkkiä monia kriittisiä raaka-aineita ei olekaan saatavilla. Tulevaisuudessa kriiseihin on pakko varautua paremmin: kiertotalousratkaisut parantavat omavaraisuutta ja huoltovarmuutta”, kertoo Sitran projektijohtaja Kari Herlevi.

Esimerkiksi maataloudessa ratkaisuja voidaan löytää ravinteiden kierrätyksestä nopeallakin aikataululla.

Pitkällä aikavälillä kyse on myös hyvinvoinnin turvaamisesta: talouden ja hyvinvoinnin kasvu ei voi enää syntyä luonnonvarojen tuhlailevasta käytöstä. Tarvitaan fiksuja kiertotalouden toimintamalleja, joilla olemassa olevista resursseista saadaan enemmän arvoa.

Suomella on hyvät lähtökohdat loikata kohti kiertotaloutta

Sitra on vauhdittanut Suomen kiertotalouskehitystä jo vuodesta 2015. Suomen kiertotalouden tiekartta, ensimmäinen laatuaan maailmassa, laadittiin Sitran johdolla vuonna 2016 ja päivitettiin 2019. Tämän jälkeen monet yritykset ovat ottaneet kiertotalouden osaksi strategiaansa, ja esimerkiksi Teknologiateollisuus on julkaissut oman kiertotalousohjelmansa.

Lyhyessä ajassa on otettu merkittäviä harppauksia. Suomalaisia kiertotalousratkaisuja voi bongata kansainvälisestä mediasta ja kotimaisen kaupan hyllyiltä. Uudenveroiset tehdashuolletut älypuhelimet ovat arkipäivää, ja esimerkiksi Paimiossa pyörii Pohjoismaiden suurin tekstiilien kierrätyslaitos.

Kiertotalous on tuotu osaksi kaikkien koulutusasteiden opetusta. Kuka olisi vuonna 2015 uskonut, että suomalaisissa päiväkodeissa opitaan kiertotalouden periaatteita?

Tiekartan tavoitteena oli laaja, koko yhteiskunnan kattava muutos kohti kiertotaloutta. Tämä työ jatkuu kiertotalouden strategisen edistämisohjelman puitteissa. Nyt keskeistä onkin onnistua toteuttamaan ohjelma tavoitteineen.

Muuallakin ollaan liikkeellä – työpaperista kymmenen keinoa kiristää vauhtia

Sitran tuoreeseen työpaperiin ”10 kiertotalousehdotusta Suomelle” on koottu Sitran asiantuntijoiden ehdotus seuraavista askeleista, joilla kiertotalouden kärkimaan asema voidaan säilyttää. Mukana on myös ehdotuksia käytännön toimista.

Kari Herlevin mukaan meillä on kaikki edellytykset pysyä kiertotalouskehityksen kärjessä. Itsestään selvää se ei kuitenkaan ole.

”Meillä on jo nyt käytössä paljon hyviä ratkaisuja ja toimintatapoja, joita voidaan ottaa käyttöön ja skaalata entistä laajemmalle. Kiertotalouden hyödyt on kuitenkin tunnistettu myös muualla Euroopassa ja maailmassa. On selvää, että suomalaisten ratkaisuiden ohi mennään oikealta ja vasemmalta, ellemme kiristä vauhtia”, jatkaa Herlevi.

Kiertotalouteen siirtyminen on välttämätöntä myös ilmaston ja luonnon kannalta. Sitran tuoreen selvityksen mukaan maailmanlaajuinen luontokato voidaan pysäyttää neljän sektorin kiertotaloustoimilla.

Syitä siirtyä kiertotalouteen riittää. Nyt on aika kiristää vauhtia.

Lue työpaperi: 10 kiertotalousehdotusta Suomelle.

Tutustu Sitran suosituksiin tulevaisuuden päättäjille: 1+4 strategista valitaan Suomelle.

Perehdy TIME-lehden reportaasiin Suomen kiertotalouskehityksestä.

Mistä on kyse?