Kuva: Miikka Pirinen / Sitra

Julkaistu 03.04.2017

Tästä kuntavaaleissa pitäisi puhua: hyvinvointi, elinvoima ja resurssiviisaus

Tulevaisuuden kunnan tärkein tehtävä on luoda edellytykset asukkaiden hyvinvoinnille ja paikallisten elinkeinojen menestymiselle. Kuntavaaleissa pitäisi puhua siitä, miten tämä tehdään kestävällä tavalla: ei vain vaalikaudeksi, vaan pitkälle tulevaisuuteen.
Kirjoittaja
Johtava asiantuntija, Liiketoiminnan kehitys, Sitra
Lari Rajantie on kestävän kehityksen, resurssiviisauden ja liiketoiminnan kehittämisen sekatyöläinen. Hänen työpöydällään on suloisessa sekasotkussa mm. kestävää kuluttamista, resurssiviisaita kaupunkeja ja kehitysmaita.

Ilmastonmuutos etenee ja luonnonvarat niukkenevat, eikä kelloja voi kääntää taaksepäin. Myös kuntapäättäjillä on syytä olla ajatus siitä, kuinka näihin haasteisiin vastataan. Jos se tehdään oikein ja riittävän ajoissa, se voidaan tehdä niin, että luodaan samalla asukkaille entistä paremmat edellytykset hyvää elämään, ja yrityksille mahdollisuus luoda uusia menestystarinoita.

Kunnilla ja kaupungeilla on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa ja kiertotalouden edistämisessä. Kunnat ja niiden yhtiöt vastaavat monesta näihin keskeisesti liittyvästä toiminnosta, kuten energiantuotannosta, rakennusmääräyksistä, vesi- ja jätehuollosta, kaavoituksesta ja joukkoliikenteestä.

Kunnissa myös ympäristöasiat ja asukkaiden hyvinvointi kietoutuvat yhteen. Puhdas ilma ja monimuotoinen luonto luovat hyvinvointia. Se, missä asunnot, työpaikat ja palvelut sijaitsevat, vaikuttavat siihen, miten asukkaiden pitää liikkua ja kuinka paljon viettää aikaa liikenneruuhkissa. Lähipalvelut, joukkoliikenne ja hyvät pyörätiet mahdollistavat arjen järjestämisen ilman omaa autoa ja tiiviimmän suhteen lähiympäristöön. Pyöräily ja kävely ovat hyväksi myös mielelle ja terveydelle.

Resurssiviisaus luo myös elinvoimaa ja kilpailukykyä paikallisille yrityksille. Uusiutuva energiantuotanto, lähiruoka, paikallinen tuotanto ja erilaiset palvelut työllistävät, ja kiertotalous luo puitteet niiden toteuttamiselle. Kunta voi olla tässä avuksi tekemällä vastuullisia hankintoja, tarjoamalla pilotti- ja referenssimahdollisuuksia ja luomalla muutenkin puitteita yritystoiminnalle. Olemalle ensimmäisten joukossa uusien kestävien ratkaisujen käyttöönotossa kunta antaa myös paikallisille yrityksille mahdollisuuden kehittää uusia innovaatioita ja uutta, kansainvälisesti kilpailukykyistä liiketoimintaa.

Kunnalla on erityinen mahdollisuus ja intressi kehittää resurssiviisautta, koska sillä on verotusoikeus. Luomalla edellytyksiä elinvoiman, uuden liiketoiminnan ja työpaikkojen syntymiselle se luo myös lisää verotuloja. Ja asukkaiden hyvinvointi on kunnan etu jatkossakin, ja mahdollistaa elinvoimaisen yhteisön. Panostukset resurssiviisaaseen kuntaan ovat investointeja, jotka maksavat itsensä takaisin, kun osaa katsoa koko yhteisön kehitystä pidemmällä tähtäimellä.

Miten näihin mahdollisuuksiin sitten pääsee käsiksi? Yksi vastaus on resurssiviisaus-toimintamalli, joka kehitettiin Sitran ja Jyväskylän kaupungin Kohti resurssiviisautta -hankkeessa. Sen keskeisiä elementtejä ovat paikallisten olosuhteiden ja vahvuuksien varaan rakentuvat tulevaisuusvisio ja tiekartta sekä asukkaiden ottaminen mukaan työhön nopeiden kokeilujen avulla. Jyväskylän kokeilujen lippulaivaksi ja menestystarinaksi nousi tähdelounas -kokeilu ruokahävikin vähentämiseksi.

Resurssiviisaus-toimintamallia on sittemmin sovellettu useissa kunnissa ja kaupungeissa, ja sen pohjalta on perustettu kestävien kaupunkien Fisu-verkosto. Verkoston jäseniä ovat Jyväskylän lisäksi Forssa, Ii, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Turku ja Vaasa. Nämä kunnat ovat sitoutuneet yhteisiin tavoitteisiin ja tekevät yhteistyötä niihin pääsemiseksi.

Sama voidaan ja pitäisi tehdä jokaisessa kunnassa. Siksi kuntapäättäjäksi pyrkivällä pitäisi olla näkemys siitä, kuinka edellytykset asukkaiden kestävälle hyvinvoinnille ja elinvoimaiselle yritystoiminnalle varmistetaan pitkälle tulevaisuuteen. Hyvä keino siihen on katsoa yhdessä tulevaisuuteen ja ottaa asukkaat mukaan työhön.

Mistä on kyse?